Kaipaan apua 15 vuotiaan kanssa, olen kuulemma pilannut hänen elämänsä
5v kuulemma joutunut asumaan täällä helvetissä, muutin siis 5v sitten mieheni kanssa yhteen toiselle paikkakunnalle ja tämä on teinin mielestä elämän paskin juttu. Nauttii kuulemma elämästä kun pääsee joka toinen vkl siskoni luokse vanhalle paikkakunnalle. Tänään kun kuuli erään jutun, repesi aivan täysin ja kaikki paska tuli ulos. Minä täällä itken silmät päästäni teinin rumia sanoja, kun hän täyttää 18v niin aikoo kuulemma laittaa välit kokonaan poikki, koska olen pilannut hänen elämänsä.
Uhkasin jo että pakko laittaa hänet johonkin perhekotiin kun en pärjää hänen kanssa. Yritin mennä lohduttelemaan tän asian takia minkä kuuli, niin sain suunnilleen nyrkistä.
Hänellä ei ollut kavereita tuolla vanhalla paikkakunnalla, mutta silti hänen elämänsä on mennyt pilalle kun tänne muutettiin, eikä miestäkään mun olis pitänyt ottaa. Yritin selittää, että vaikka minulla on hänet, niin minulla on myös oma elämä jota elää. Ajattelen kuulemma vain itseäni.
Kommentit (35)
Sama ongelma mutta 55-vuotiaan äidin kanssa. Neuvoja otetaan vastaan.
Olisit vain lakonisesti tokaissut, että sittenhän meitä on kaksi jotka ovat pilanneet toisensa elämän.
Älä lähde näihin juttuihin. Itse sanoisin vain, että vai niin. That's it ja jatkanut hommiani mitä sillä hetkellä olen tekemässä.
En suostu manipuloitavaksi enkä kenenkään tunne- ym. kriisien sylkykupiksi. Autan jos on todellinen hätä, mutta muuten en korvaani lotkauttaisi. Menisi angstit tyhjille katsomoille.
Vierailija kirjoitti:
Olisit vain lakonisesti tokaissut, että sittenhän meitä on kaksi jotka ovat pilanneet toisensa elämän.
Älä lähde näihin juttuihin. Itse sanoisin vain, että vai niin. That's it ja jatkanut hommiani mitä sillä hetkellä olen tekemässä.
En suostu manipuloitavaksi enkä kenenkään tunne- ym. kriisien sylkykupiksi. Autan jos on todellinen hätä, mutta muuten en korvaani lotkauttaisi. Menisi angstit tyhjille katsomoille.
Onko pillua kovinkin kutkuttanut toisen elämän kustannuksella?
Kyllä se vaan niin on että äidin miesseuran kaipuun tulisi tulla vasta toisena kun on herkässä iässä oleva lapsi.
Minulla on tuttava joka kärsi nuoruudessaan äitinsä miesjuoksuista enemmän kuin kukaan tajusi. Alkoi oireilla pahasti vasta täysi-ikäisenä eikä ole vuosiin kyennyt itsenäiseen asumiseen.
Äh, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mitä tuota nyt enempää miettimään! En ymmärrä tuollaisia äitejä, jotka eivät osaa suodattaa teiniensä juttuja yhtään. Tottakai teini valittaa, mutta mitä sitten? Jos hänen elämänsä on muuten raiteillaan, niin tuollainen mesoaminen tekee vain hänelle hyvää ja siitä hän oppii jotakin, usko tai älä. Tuollainen kuuluu ikään, tiedät sen varmasti itsekin. Relaa siis, älä jaksa pingottaa suotta.
Kuulostaa ihan normaalilta murrosiän kuohunnalta. Sinä olet aikuinen joten yritä käyttäytyä kypsästi ja lakkaa uhkailemasta perhekodilla ja leikkimästä marttyyriä.
Musta kuulostaa aika perus teiniangstilta. Kyllä se siitä. Ehkä parempi antaa tytön olla omissa oloissaan.
Kuinka monta vaihtuvaa isäpuolta, päiväkotia, koulua, kotia, elinympäristöä on jo ehtinyt kertyä? Äidin oikeus onneen toki ajaa kaikkien näiden mitättömien pikkuseikkojen ohi.
No siinä vaiheessa jos alat uhkaamaan hylkäämisellä heti kun lapsi täysi-ikäiseksi ennättää, niin oot jo tehnyt ison mokan. Teini luultavasti kipuilee sen kanssa että kokee jäävänsä toiseksi uuden miehesi rinnalla ja nyt sitten päälle saa vielä pelätä rakkaimman ihmisen hylkäämistä. Hänellä on siis täysi oikeus olla vihainen. Koita ymmärtää ja sano, että rakastat häntä parhaasi mukaan, et vaan oo täydellinen vanhempi (kuka olisi?).
Hehheh. Meillä ydinperheessä on sama ongelma. Ollaan ihan paskoja. Muuttaa heti kun täyttää 18v. eikä sen jälkeen pidä mitään yhteyttä. Tätä meillä on vähintään joka toinen päivä. Teinin kehitys taantuu päivä päivältä, puhuu vain parin sanan lauseita - onko ruokaa tai mee pois, ovi kii, kuulitko...
Hän halus tökätä sua ja siinä ilmeisesti onnistui. Sanoit, ettei kavereita ollut, mutta siskosi oli. Olivat ilmeisen läheisiä? Jäikö joku poika sinne myös?
Kokee ettei saa huomiota tarpeeksi. Onko asia näin? Viekö mies tahi uudet lapset sen huomion mitä sai sinulta vielä silloin ennen muuttoa? Mieti näitä.
Tänään kun kuuli erään jutun...avaapas tätä puolta. Mitä kerroit teinille? Mistä oli kyse? Mitä lisäikävää olet päättänyt aiheuttaa lapsellesi? Jos kyse olisi jostain muusta, esimerkiksi että ehdotit yhteistä päivänviettoa hohtokeilaamassa, tuskin hän reagoisi noin kaiken kokemansa jälkeen.
Aina kun vain näkeekin minut niin on vihainen ilme kasvoilla eikä sano sanaakaan.
5v tässä jo yhdessä asuttu ja tasan ensimmäinen ja viimeinen mies jonka hänelle olen esitellyt.
Äiti ei saisi enää koskaan seurustella kenenkään kanssa eron jälkeen? Voi hohhoijaa ja av loistaa. Ilmeisesti ei ole kärsinyt tästä isäpuolesta ja muutosta viiteen vuoteen muuten. On tasan vaan teiniangstia, anna rauhoittua. 18-vuotiaana tuskin edes kiinnostais enää omilleen muutto.
t. 'Vanhemmat pilas kaiken' vielä muutama vuosi sitten.
Millähän teini voisi sinua uhkailla, kun uhkailet. Ai niin, lasulla. Vinkkaapa hänelle.
No mikä se "juttu" oli? Olet raskaana?
Itsepähän olet soppasi keittänyt. Ilmeisesti teini vihaa sinua sydämensä pohjasta ja tulee toteuttamaan sen mitä lupasi. Ajattele, saat ihan rauhassa kuherrella sen jälkeen loppuelämäsi ilman lastasi. Win-win, eikö?
Ei helvetti, tuli ihan mieleen oma äitini, kun olin suunnilleen tuon ikäinen (16-17v). Se on kuule just paras keino, että kun on lapsen kanssa ongelmia, niin uhkailet laittaa hänet lastenkotiin. Siitä tulee varmasti teinille turvallinen olo ja sellainen olo, että hänestä välitetään, ja että kotona voi kertoa tunteistaan ilman hylkäämisen pelkoa. Kai sanoit vielä päälle, että et rakasta häntä, kuten minun äitini sanoi minulle?
Teini on oikeassa, olet pilannut hänen elämänsä juoksemalla kullin perässä. Tsemppiä teinille!