Lue keskustelun säännöt.
Olenko outo tai yliherkkä? Asiaa huonosti käyttäytyvistä aikuisista.
21.09.2016 |
Aloitin pari kuukautta sitten työprojektin uuden kollegan kanssa. Työ vaatii aika tiivistä yhteistyötä eli olemme lähes sen 8h päivässä kaksin tai isommassa ryhmässä. Työparini on ns. suorapuheinen henkilö eli sanoo aina juuri sen mitä ajattelee. Minusta tämä kuulostaa välillä hieman tökeröltä (kun ei esimerkiksi mieti loppuun ja sanoo ääneen virheellisiä asioita tms) mutta olen ajatellut asiaa positiivisen kautta siten, että kun kerran teemme yhteistyötä on hyvä että ilmapiiri on sellainen, että molemmat pystyvät sanomaan oman näkemyksensä.
Viimeaikoina kollegani on kuitenkin alkanut kohdistaa "kritiikkiään" suoraa minuun. Eli sanoo asioita, jotka eivät ole työn kannalta oleellisia vaan minusta jopa kiusaamista. Esimerkiksi sanoi meikkiäni rumaksi, johon vastasin hämmentyneenä "öö..okei?" jonka jälkeen kollegani jatkoi "eihän mun tarvitse sua mielistellä, parempi että joku sanoo ääneen". Meikkini ei sinänsä ole oleellinen, mutta se oli tyyppiä ripsiväri+huulivoide, ei mikään työpaikalle sopimaton raskas meikki. Pari päivää sitten minulla oli syntymäpäivä, jota en sinänsä tuonut esiin itse mutta pomomme oli tilannut kahvihuoneeseen kakun ja antoi minulle pikku lahjan. En ole ollut tässä työpaikassa itsekään yli vuotta eli pomoni kultaisuus tuli täytenä yllätyksenä ja olin aidosti otettu lahjasta vaikkei kyseessä ole todellakaan mitään arvokasta. Lounaalla yritin aloittaa keskustelua kollegani kanssa sanomalla jotakuinkin: "Eikä miten ihana päivä, en olisi arvannut että saan kakkua ja lahjan. Mulla ei ole ennen ollut näin kivoja pomoja, onko sulla?" Mutta kollegani katsoikin minua todella ilkeästi ja tokaisi: "No en kyllä todellakaan haluaisi mitään krääsälahjoja, mulle on pomot aina sanoneet että oon yks parhaimmista työntekijöistä mitä niillä on koskaan ollut. Ei mua todellakaan tarvii lahjoa."
Tässä pari esimerkkiä. Muutoinkin kollega on koko ajan minun mielestäni jokseenkin outo. Muun muassa kutsuu mukaansa lounaalle mutta sitten sanoo ettei halua keskustella vaan haluaa nyt lukea uutiset puhelimesta, tiuskii jne. Olemme molemmat kuitenkin aikuisia ihmisiä ja olen itse kokenut nämä tilanteet todella oudoiksi. Minut on opetettu lapsena ottamaan muut huomioon sekä olemaan kohtelias joten en nyt yhtään osaa sanoa onko minussa oikeasti jotain vikaa, ylireagoinko tai olenko yliherkkä. Töissä käyminen on vain alkanut tuntua todella kiusalliselta ja ahdistavalta.
Mielipiteitä?
Kommentit (79)
Heitän muutaman vinkin.
- Ehdoton asialinja. Ei piilokuittailua, ei vinoilua, ei pillastumisia, eikä mitään asiattomia kommentteja. Voi tuntua aluksi tyydyttävältä ajatukselta antaa takaisin ja näpäyttää, mutta tarpeeksi hankala työkaveri osaa tämän kääntää edukseen. Ja kas, ap saakin itse huomata saaneensa kiusaajan maineen!
- Erittäin hyvä neuvo aiemmin, eli kirjoita kaikki asiattomat kommentit ja tilanteet tarkasti ylös päivämäärineen. Voi tuntua liioittelulta, mutta jos tilanne äityy pahemmanlaatuiseksi työpaikkakiusaamiseksi, noista muistiinpanoista on hyötyä.
- Toinen hyvä neuvo on viedä työkaveri syrjään ja keskustella asia hyvällä maulla kahden hänen kanssaan häntä nolaamatta. Muiden työntekijöiden edessä asian puiminen voi houkutella, mutta se tulee kääntymään sinua vastaan.
- Keep it simple. "Eihän meillä oo mitään ongelmia? Musta vain tuntuu" tyyppiset ulostulot todennäköisesti vain saavat tämän hyyp... anteeksi, työkaverin vakuuttumaan omasta vallasasemastaan. Eli kun puutut huonoon käytökseen, pysy tiukasti asiassa, äläkä anna työkaverin kieputella sinun herkkähipiäisyyttäsi ongelman ytimeksi. Ongelma on hänen asiaton käytöksensä, pidä se mielessä.
- Mikäli kahden keskustelu ei tilannetta ratko, käänny esimiehen puoleen, äläkä edes yritä selviytyä yksin. Esimiehellä on velvollisuus ratkaista kiusaamistilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko kysyä, oletteko töissä asianajotoimistossa? Työkaverisi käytös kuulostaa hyvin tutulta...
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä, oletteko töissä asianajotoimistossa? Työkaverisi käytös kuulostaa hyvin tutulta...
En ole. Mutta onpa ikävää että tällaisia ihmisiä on enemmän. AP
Vierailija kirjoitti:
Itse tapailisin mieluummin kollegan kaltaista VAHVAA NAISTA kun jotain kynnysmattoa, hyhhh.
M34
Ei vahvuus ole yhtä kuin kusipäisyys. Voi olla vahva persoona ja ilmaista itsensä suoraan, mutta samalla omata empatiakykyä ja sosiaaliset taidot. Joo, tämä tyyppi on varmasti "vahva nainen" mutta samalla täysi mulkku.
Ap, itse olin samanlaisessa tilanteessa, kunnes karjuin täyttä kurkkua tälle mun kiusaajalle, että katsoo peiliin ja miettii miksi kukaan ei voi sietää häntä meidän työpaikalla. Kiusaaminen ja vittuilu väheni huomattavasti. Sano hänelle ihan suoraan, että kukaan ei tykkää työskennellä tuollaisen ihmishirviön kanssa etkä ole yksin mielipiteesi kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta nämä "ota etäisyyttä" -kommentit ovat outoja. Ja ymmärtääkseni ap ei voi ottaa tähän tyyppiin etäisyyttä. Itseasiassa töiden tekoja tai välejä ei myöskään paranna tuollaiset jäiset välit, että toinen yrittää vältellä ja vetäytyä, toki on hyvä neuvo laittaa osa noista jutuista toisesta korvasta ulos.
Itse kannattaisin, että ap ja tämä työkaveri käsittelisivät tämän työkaverin käytöstä jonkun kolmannen osapuolen paikallaollessa. Ilmeisesti ovat hyvin erilaisia ihmisiä ja heillä ei kemiat joka tapauksessa niin sanotusti kohtaa. Kuitenkin toimeen pitäisi tulla. Minusta tuon työkaverin käytös on kuitenkin loukkaavaa ja minusta olisi paikallaan esittää tämä asia hänelle. Koska sekin vaikuttaa työntekoon, jos ap:lla on paha mieli.
Itse ainakin etäisyyden ottamisella tarkoitin että ap:n ei kannata kertoa mitään henkilökohtaisia juttuja, vaan puhua kiusaajan kanssa vain ja ainoastaan työasioita. Jos asian esittää tuolla tavoin, että kolmas osapuoli on paikalla ja että kiusaajan käytös on loukkaavaa ja tekee ap:lle pahan mielen, niin tilanne on aika äkkiä niin päin, että ap on liian herkkä ja hankala ja että koko tilanne hänen syytään. En suosittele, ei näihin kiusaajiin suora puhe tepsi.
Kollegani ilkeilee myös muiden läsnäollessa, toki enemmän kun olemme kaksin. Tekee mielestäni tilanteesta kiusallisen kaikille. Yksi esimerkki on kun menimme isommalla porukalla lounaalle ja puhuimme talvisuunnitelmista ja kuka tykkää lumesta yms. Kollegani kertoi että tykkää talvilomalla mennä yksin mökille. Kysyin aidon uteliaasti että mitä hän sitten tekee ja käykö aika tylsäksi. Taas hän katsoi minua ilkeästi ja kysyi olenko täysin typerä kun kysyn tällaista. Mökillä tietysti rentoudutaan ja hiihdetään kyllähän nyt tyhmäkin tietää sen.
AP
No kuka oikeasti kysyy mitä mökillä tehdään???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta nämä "ota etäisyyttä" -kommentit ovat outoja. Ja ymmärtääkseni ap ei voi ottaa tähän tyyppiin etäisyyttä. Itseasiassa töiden tekoja tai välejä ei myöskään paranna tuollaiset jäiset välit, että toinen yrittää vältellä ja vetäytyä, toki on hyvä neuvo laittaa osa noista jutuista toisesta korvasta ulos.
Itse kannattaisin, että ap ja tämä työkaveri käsittelisivät tämän työkaverin käytöstä jonkun kolmannen osapuolen paikallaollessa. Ilmeisesti ovat hyvin erilaisia ihmisiä ja heillä ei kemiat joka tapauksessa niin sanotusti kohtaa. Kuitenkin toimeen pitäisi tulla. Minusta tuon työkaverin käytös on kuitenkin loukkaavaa ja minusta olisi paikallaan esittää tämä asia hänelle. Koska sekin vaikuttaa työntekoon, jos ap:lla on paha mieli.
Itse ainakin etäisyyden ottamisella tarkoitin että ap:n ei kannata kertoa mitään henkilökohtaisia juttuja, vaan puhua kiusaajan kanssa vain ja ainoastaan työasioita. Jos asian esittää tuolla tavoin, että kolmas osapuoli on paikalla ja että kiusaajan käytös on loukkaavaa ja tekee ap:lle pahan mielen, niin tilanne on aika äkkiä niin päin, että ap on liian herkkä ja hankala ja että koko tilanne hänen syytään. En suosittele, ei näihin kiusaajiin suora puhe tepsi.
Kollegani ilkeilee myös muiden läsnäollessa, toki enemmän kun olemme kaksin. Tekee mielestäni tilanteesta kiusallisen kaikille. Yksi esimerkki on kun menimme isommalla porukalla lounaalle ja puhuimme talvisuunnitelmista ja kuka tykkää lumesta yms. Kollegani kertoi että tykkää talvilomalla mennä yksin mökille. Kysyin aidon uteliaasti että mitä hän sitten tekee ja käykö aika tylsäksi. Taas hän katsoi minua ilkeästi ja kysyi olenko täysin typerä kun kysyn tällaista. Mökillä tietysti rentoudutaan ja hiihdetään kyllähän nyt tyhmäkin tietää sen.
AP
No kuka oikeasti kysyy mitä mökillä tehdään???
No ystävälliset ihmiset keskustelevat muiden kanssa ja esittävät kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Musta nämä "ota etäisyyttä" -kommentit ovat outoja. Ja ymmärtääkseni ap ei voi ottaa tähän tyyppiin etäisyyttä. Itseasiassa töiden tekoja tai välejä ei myöskään paranna tuollaiset jäiset välit, että toinen yrittää vältellä ja vetäytyä, toki on hyvä neuvo laittaa osa noista jutuista toisesta korvasta ulos.
Itse kannattaisin, että ap ja tämä työkaveri käsittelisivät tämän työkaverin käytöstä jonkun kolmannen osapuolen paikallaollessa. Ilmeisesti ovat hyvin erilaisia ihmisiä ja heillä ei kemiat joka tapauksessa niin sanotusti kohtaa. Kuitenkin toimeen pitäisi tulla. Minusta tuon työkaverin käytös on kuitenkin loukkaavaa ja minusta olisi paikallaan esittää tämä asia hänelle. Koska sekin vaikuttaa työntekoon, jos ap:lla on paha mieli.
Olen samaa mieltä siitä ettei etäisyyden ottaminen auta. Silloin kiusaaminen todennäköisesti vain lisääntyy kunnes ap:n on pakko reagoida jotenkin, itkemällä, sairaslomalla tai irtisanoutumalla. Työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua heti jämäkästi.
Ap, kirjoita tästä lähin ylös kaikki mitä työkaverisi sanoo tai tekee. Silloin sinulla on kättä pidempää kun asiaa käsitellään eikä vain epämääräinen väite siitä että "musta tuntuu ettei se pidä musta". Älä epäröi ottaa yhteyttä esimieheesi jos rohkeutesi ei riitä ottaa asiaa puheeksi työkaverisi kanssa. Muista että sinä et ole tehnyt mitään väärin, eikä sinun tarvitse hävetä sitä että nostat kissan pöydälle ja vaadit kiusaamisen loppumista.
Olen nähnyt kaksi kertaa mitä jatkuva työpaikkakiusaaminen tekee ihmiselle ja miten kauan, jopa vuosia, siitä kestää toipua. Työkaverisi vaikuttaa tekstisi perusteelta juuri sellaiselta tapaukselta joka jatkaa toimintaansa niin kauan kunnes asiaan puututaan irtisanomisen uhalla, joten et voi antaa asian vain olla. Voi olla ettet ole ensimmäinen uhri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos tämä onkin huumoria? ap ylireagoi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta nämä "ota etäisyyttä" -kommentit ovat outoja. Ja ymmärtääkseni ap ei voi ottaa tähän tyyppiin etäisyyttä. Itseasiassa töiden tekoja tai välejä ei myöskään paranna tuollaiset jäiset välit, että toinen yrittää vältellä ja vetäytyä, toki on hyvä neuvo laittaa osa noista jutuista toisesta korvasta ulos.
Itse kannattaisin, että ap ja tämä työkaveri käsittelisivät tämän työkaverin käytöstä jonkun kolmannen osapuolen paikallaollessa. Ilmeisesti ovat hyvin erilaisia ihmisiä ja heillä ei kemiat joka tapauksessa niin sanotusti kohtaa. Kuitenkin toimeen pitäisi tulla. Minusta tuon työkaverin käytös on kuitenkin loukkaavaa ja minusta olisi paikallaan esittää tämä asia hänelle. Koska sekin vaikuttaa työntekoon, jos ap:lla on paha mieli.
Itse ainakin etäisyyden ottamisella tarkoitin että ap:n ei kannata kertoa mitään henkilökohtaisia juttuja, vaan puhua kiusaajan kanssa vain ja ainoastaan työasioita. Jos asian esittää tuolla tavoin, että kolmas osapuoli on paikalla ja että kiusaajan käytös on loukkaavaa ja tekee ap:lle pahan mielen, niin tilanne on aika äkkiä niin päin, että ap on liian herkkä ja hankala ja että koko tilanne hänen syytään. En suosittele, ei näihin kiusaajiin suora puhe tepsi.
Kollegani ilkeilee myös muiden läsnäollessa, toki enemmän kun olemme kaksin. Tekee mielestäni tilanteesta kiusallisen kaikille. Yksi esimerkki on kun menimme isommalla porukalla lounaalle ja puhuimme talvisuunnitelmista ja kuka tykkää lumesta yms. Kollegani kertoi että tykkää talvilomalla mennä yksin mökille. Kysyin aidon uteliaasti että mitä hän sitten tekee ja käykö aika tylsäksi. Taas hän katsoi minua ilkeästi ja kysyi olenko täysin typerä kun kysyn tällaista. Mökillä tietysti rentoudutaan ja hiihdetään kyllähän nyt tyhmäkin tietää sen.
AP
No kuka oikeasti kysyy mitä mökillä tehdään???
TÄMÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta nämä "ota etäisyyttä" -kommentit ovat outoja. Ja ymmärtääkseni ap ei voi ottaa tähän tyyppiin etäisyyttä. Itseasiassa töiden tekoja tai välejä ei myöskään paranna tuollaiset jäiset välit, että toinen yrittää vältellä ja vetäytyä, toki on hyvä neuvo laittaa osa noista jutuista toisesta korvasta ulos.
Itse kannattaisin, että ap ja tämä työkaveri käsittelisivät tämän työkaverin käytöstä jonkun kolmannen osapuolen paikallaollessa. Ilmeisesti ovat hyvin erilaisia ihmisiä ja heillä ei kemiat joka tapauksessa niin sanotusti kohtaa. Kuitenkin toimeen pitäisi tulla. Minusta tuon työkaverin käytös on kuitenkin loukkaavaa ja minusta olisi paikallaan esittää tämä asia hänelle. Koska sekin vaikuttaa työntekoon, jos ap:lla on paha mieli.
Itse ainakin etäisyyden ottamisella tarkoitin että ap:n ei kannata kertoa mitään henkilökohtaisia juttuja, vaan puhua kiusaajan kanssa vain ja ainoastaan työasioita. Jos asian esittää tuolla tavoin, että kolmas osapuoli on paikalla ja että kiusaajan käytös on loukkaavaa ja tekee ap:lle pahan mielen, niin tilanne on aika äkkiä niin päin, että ap on liian herkkä ja hankala ja että koko tilanne hänen syytään. En suosittele, ei näihin kiusaajiin suora puhe tepsi.
Kollegani ilkeilee myös muiden läsnäollessa, toki enemmän kun olemme kaksin. Tekee mielestäni tilanteesta kiusallisen kaikille. Yksi esimerkki on kun menimme isommalla porukalla lounaalle ja puhuimme talvisuunnitelmista ja kuka tykkää lumesta yms. Kollegani kertoi että tykkää talvilomalla mennä yksin mökille. Kysyin aidon uteliaasti että mitä hän sitten tekee ja käykö aika tylsäksi. Taas hän katsoi minua ilkeästi ja kysyi olenko täysin typerä kun kysyn tällaista. Mökillä tietysti rentoudutaan ja hiihdetään kyllähän nyt tyhmäkin tietää sen.
AP
Ei voi olla totta miten typerästi sanottu työkaveriltasi. Eihän tuollaisesta voi edes loukkaantua. Sosiaaliset taidot neljäsluokkalaisen tasolla. Mua olis varmaan alkanut naurattaa tuossa tilanteessa. Mutta ymmärrän kyllä jos alkaa harmittaa, jos aina on tuollaista. Eihän tuollaiselle viitsi mitään edes sanoa tai kysyä!
Minulla on kokemusta tällaisesta työ"kaverista". Tyypillistä näille ihmisille taitaa olla se, että kyykyttävät kaikkia uusia työntekijöitä, ovat kai epävarmoja asemastaan. Et voi tehdä oikein tällaisen tyypin silmissä. Mitään ei kannata yrittää tehdä uudella tavalla, koska pitää tehdä niin kuin on viimeiset 20 vuotta tehty. Ja ikävä kyllä, yleensä tämä hapannaama on keski-ikäinen tai vanhempi nainen, joka inhoaa erityisesti nuoria naisia. Heti pitää sanoa vastapainoksi, että suurin osa keski-ikäisistäni työkavereista on ollut aivan ihania, mutta jokunen tällainen myrkynkeittäjä on mahtunut mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, en kysy pahalla mutta onko sulla aspergerin syndrooma? Mun työpaikalla oli tämmöinen ja se ärsytti yhtä työntekijää lopulta niin pirusti että hyvä ettei käynyt päälle. Vittuili muutenkin jatkuvasti sille.
Vierailija kirjoitti:
Ap, en kysy pahalla mutta onko sulla aspergerin syndrooma? Mun työpaikalla oli tämmöinen ja se ärsytti yhtä työntekijää lopulta niin pirusti että hyvä ettei käynyt päälle. Vittuili muutenkin jatkuvasti sille.
Mitä tarkoitat, että Aspergerin syndroomaa sairastavat ovat ärsyttäviä? Mutta siis ei ole.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häh, sanot takaisin. Esim kun mummoni sanoi että olet lihonut että olit ennen niin kaunis niin vastasin (ajoimme autolla, mummo kyydissä ) että vai niin, palataan toki asiaan kun olet saanut oman levinneen perseesi takaisin fitnessmittoihin. Btw jatkatko tästä kävellen vai jatketaanko jostakin muusta. Tehosi.
Ap, tiedän miltä tuo tuntuu. Olin itse nuorena samassa tilanteessa, uusi työntekijä yrityksessä joka täynnä keski-ikäisiä naisia, yksi osui esimieheksi ja käyttäytyi epäasiallisesti minua kohtaan. Olin todella kiltti ja herkkä, töihinmeno ahdisti ja vatvoin yöt mikä minussa on vikana kun hän on minulle niin ilkeä. Tämä nainen sairastui hyvin vakavasti myöhemmin ja jäi pois töistä.
Minä siirryin uuteen toimipisteeseen yrityksen sisällä, nyt työskentelen miesten kanssa ja esimies on todella mukava ja ammattimainen. Mutta näiden nykyisten miespuolisten työkavereiden keskellä löytyy mies joka koittaa kyykyttää ja on epäammattimainen. Tässä vaiheessa sain tarpeekseni enkä enää ole suostunut kuuntelemaan kun aikuinen mies laukoo minulle kommentteja ulkonäöstäni, annan samalla mitalla takaisin ja se on auttanut, hän ei enää tule puhumaan muusta kuin pakollisista työasioista.
Vika ei ole sinussa, et ole tehnyt mitään väärää. Työelämässä vain tulee vastaan tuollaisia ihmisiä ja yleensä juuri kaltaisesi kiltit ja herkät ihmiset kärsivät siitä koska miettivät mikä vika heissä on. Itse olen näiden vuosien aikana joutunut kasvattamaan paksun nahan ja opettelemaan pois tavasta olla kynnysmattona. Monta kertaa olen töistä lähtenyt ja itkenyt matkalla kotiin mutta en näytä sitä muille työpaikalla, jotkut osaa vaan olla niin ilkeitä vaikka aikuisia ihmisiä olevinaan.
Sinun kannattaa nyt varmasti miettiä pystytkö tekemään töitä tuollaisen ihmisen kanssa vai onko joku muu ratkaisu parempi. Muista kuitenkin että sinulla on oikeus puolustaa itseäsi ja jos muu ei auta niin tarvittaessa sanot yhtä rumasti takaisin. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Kiitos edelliselle. Miten te muut olette kokeneet parhaaksi toimia näiden ilkeyksiä latelevien ihmisten kanssa, jotka perustelevat kaiken sillä että heillä on "vahvoja mielipiteitä joita ei pelkää sanoa ääneen"? :/ AP
Sano "no kun juuri mun piti sanoa samaa sinusta".
Sanot aina noin, niin eiköhän lopeta.
Lapsille aina opetan haukkumistilanteissa "se joka sanoo toista, on itse sellainen"
Minä ottaisin asian esille seuraavan tilanteen sattuessa, edellyttäen että olette kahden. Sanoisin, että kuule "maija", tuo mitä juuri sanoit, oli mielestäni epäasiallista ja töykeää, enkä hyväksy, että puhut minulle noin. Se haittaa työskentelyämme emmekä saa parasta tulosta aikaiseksi. Pyydänkin, että jatkossa keskitymme työn tekemiseen ja pyrimme auttamaan toisiamme parhaan mukaan. sinun ei tarvitse pitää minusta, mutta työt meidän täytyy pystyä hoitamaan. Onko sinulla jotain lisättävää tähän vai voimmeko nyt keskittyä töihin?
Napakka, terävä, ystävällinen mutta sellainen lausahdus, mistä hän huomaa, että leikit on nyt leikitty ja keskitytään olennaiseen. Jos sitten tästäkään huolimatta tilanne ei rauhoitu pyytäisin kolmikantakeskustelun, sinä kollegasi ja esimiehenne. Toisin samat asiat esille ja kertoisin, että näet tämän viimeisenä vaihtoehtona, koska tämä vaikuttaa työn tekoonne. En puhuisi siitä. miten pahoitat mielesi, vaan keskittyisin erityksesti työhön. Koska se tuntuu kuitenkin olevan kollegallesi tärkeä asia.
Mielestäni et ole herkkänahkainen, vaan jokainen saa odottaa ja olettaa tulevansa kohdellusti fiksusti työpaikalla. Työkaverisi käytös on keskenkasvuisen ja "minävoinollaatotuudentorvi"- tyypin huonoa käytöstä. Toisen ihmisen persoonaan kohdistuva kritiikki ja työstä annettava kritiikki ovat kaksi täysin eri asiaa. Malttia, tiukkuutta ja rohkeutta nostaa kissa pöydälle!
Kollegani ilkeilee myös muiden läsnäollessa, toki enemmän kun olemme kaksin. Tekee mielestäni tilanteesta kiusallisen kaikille. Yksi esimerkki on kun menimme isommalla porukalla lounaalle ja puhuimme talvisuunnitelmista ja kuka tykkää lumesta yms. Kollegani kertoi että tykkää talvilomalla mennä yksin mökille. Kysyin aidon uteliaasti että mitä hän sitten tekee ja käykö aika tylsäksi. Taas hän katsoi minua ilkeästi ja kysyi olenko täysin typerä kun kysyn tällaista. Mökillä tietysti rentoudutaan ja hiihdetään kyllähän nyt tyhmäkin tietää sen.
AP