Ei meinata pitää vauvalle mitään ristiäisiä tai nimijuhlia. Onko omituista?

kyllä olemme paljon tekemisissä sukumme kanssa ja käymme kylässä ja kahvttelemme, jne. Siksikään niitä juhlia ei koettu tarpeelliseksi. Juurihan koko suku oli ravannut katsomassa uutta pienokaista, siihen heti vielä juhlat päälle -huh huh. En olisi jaksanut järjestää.

Eli lapsen nimi on ollut salassa kastehetkeen. Eivät tahdo kaikki muistaa, ettei kaste ole mikään nimenantojuhla.

juhlia pystyttää, koska yleensähän vieraat kuitenkin tuovat jonkun lahjan tullessaan (oli tuossa aikaisemmin niistä lahjoista puhe). Kyllä mä koen helpompana epämuodollisen vierailun kuin sen, että kaikki tulevat kerralla ja kuitenkin pitäisi olla vähän juhlavaksi laitettu yms.

vaan keksimme sen vasta muutamaa päivää ennen nimijuhlia. Esikoiselle siis pidettiin pienet juhlat, tälle toiselle ei huvittaisi ollenkaan...

nimeä niin, miksi pitäisin mitään nimiäisiäkään. Sen sijaan, jos kuuluisin kirkkoon, niin ei mun tarttis pantata lapsen nimeä ja silti meillä olisi kastejuhla. Haenko rautalangan?

Vierailija:

32: En kyllä tiedä ketään joka olis..

Monet haluavat salata nimen kasteeseen asti, koska se on tapa. Ennenvanhaan uskottiin, että jos lapsen nimen sanoo ääneen ennen kastetta, voi piru ottaa omakseen tms. Vanhoja uskomuksia siis. Mutta nämä vanhat tavat ovat monesti ihan tarpeellisia. Niiden noudattaminen luo monille turvallisuuden tunnetta ja on helppoa tehdä niinkuin on aina tehty.

nimi oli jo tiedossa kun kumpikin syntyi, miksi olisimme nimeä pantanneet kun itse kutsuimme lapsiamme heti oikealla nimellä.

Nimenantojuhlassa olis kai pitänyt pantata se nimi sinne asti,

ei siis pidetty juhlia...



Ja toi on noiden " uskovaisten " outo näkemys:

ettei nimeä voi antaa jos ei kasteta!!!

Niin kuvitteli anoppinikin.(hänen poikansa, mieheni, on kastettu)

mielestäni se ei ole omituista. nimi kerrottiin heti kaikille kun lapsi oli syntynyt, miksi siis erilliset juhlat olisi pitänyt järkätä???

ei haluttu enää viettää juhlia joss paskantärkeenä istutaan kravatti kaulassa.



ne jotka oikeesti halus, tuli omalla ajallaan kylään vauvaa katsomaan. näin vieraiden kanssa jäi aikaa seurustellakin ja se ällö kohkaaminen juhlatarjottavien kanssa jäi pois.



kyllä päätöstä ihmetteli monikin, enimmäkseen ne, jotka ei sitten loppujen lopuksi edes halunneet tulla vauvaa katsomaan. juhliin olisivat kuulemma tulleet, mutta ilman juhlia ei.



mulle kävi näin, eli että eräät jäivät kokonaan tulematta.



ei kuuluta kirkkoon.

kehtaako sitä sitten jättää yhden ilman kummia?

Jos ei kerran huvita juhlia jarjestaa, niin ei kai siina ole mitaan jarkea niita ruveta vakisin tavan vuoksi jarjestamaan. Oisi voinut olla meillekin helpompi vaihtoehto olla pitamatta ristiaisia, kun puoli sukua tunki paikan paalle ilman kutsua ja mummit olivat jo kummitkin paattaneet ja pyytaneet meilta vanhemmilta kysymatta. Pida siina sitten mukavat lahisuvun kesken juhlat!

Mä en nyt ymmärrä, mitä sä jauhat niistä ristiäisistä, kun siinä on kuitenkin kyseessä kaste. Nimiäisissä ei ole mistään sellaisesta kyse, joten jos mä en halua pantata lapseni

nimeä niin, miksi pitäisin mitään nimiäisiäkään. Sen sijaan, jos kuuluisin kirkkoon, niin ei mun tarttis pantata lapsen nimeä ja silti meillä olisi kastejuhla. Haenko rautalangan?"







Kuka siitä papin pölinästä ja veden lorottamisesta oikeasti mitään välittää?

voi pitää, ei taitais kirkko siihen suostua.

Vierailija:

Kuka siitä papin pölinästä ja veden lorottamisesta oikeasti mitään välittää?

Yksi kaverini on myös jäänyt ristiäisiä sekä nimiäisiä vaille lapsuudessaan. Hän aina ajatteli, että se oli (yksi) merkki siitä, etteivät hänen vanhempansa välittäneet hänestä ollenkaan.



Itse hän on pitänyt jokaiselle lapselleen isot ristiäiset (nimenomaan) sekä vähintään kahdet synttärit per lapsi joka vuosi (kaveri + sukulais-). Ensimmäisinä vuosina tietysti kaverit olivat omia kavereita. Sitten kun lapsilla alkoi olla kaverit, niin ne kutsuttiin.

Synttäreitä lapset itse osaa odottaa, joten niiden puuttuminen voi aiheuttaa traumoja. Itsekään en aio järjestää juhlia nimenantoon liittyen. Sukulasiset saavat kyllä tulla kylään ja kahvit ja kakut kenties pöytään.

Vierailija:

Yksi kaverini on myös jäänyt ristiäisiä sekä nimiäisiä vaille lapsuudessaan. Hän aina ajatteli, että se oli (yksi) merkki siitä, etteivät hänen vanhempansa välittäneet hänestä ollenkaan.

Itse hän on pitänyt jokaiselle lapselleen isot ristiäiset (nimenomaan) sekä vähintään kahdet synttärit per lapsi joka vuosi (kaveri + sukulais-). Ensimmäisinä vuosina tietysti kaverit olivat omia kavereita. Sitten kun lapsilla alkoi olla kaverit, niin ne kutsuttiin.

Eihän se nyt niin ole, että mitä enemmän lastaan rakastaa, sitä enemmän ja useampia juhlia tälle järjestää! Kyllä sitä rakkautta osoitetaan muulla tavoin! Eihän kaverisikaan pelkkien ristiäisten puutteesta tuntenut olevansa vähemmän tärkeä.