Lue keskustelun säännöt.
"Tällainen kielitaito avaa ovia työmarkkinoilla", "Saksan, ranskan, venäjän tai kiinan taito voi olla etu, jolla työpaikka irtoaa."
19.09.2016 |
Hienoa, että pakkoruotsi aikaistettiin RKP:n vaatimuksesta ala-asteelle, mikä vähentää muiden kielten opiskelua, koska A2-ryhmiä ei enää synny niin helposti pakkoruotsin vuoksi.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2016/09/19/tallainen-kielit…
Kommentit (37)
Mulle on ollut ruotsinkielentaidosta hyötyä työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tästä syystä lapseni opiskelee kiinaa omalla ajallaan, kerran viikossa iltaisin. Kaksi oppituntia. Mielummin soisin niin, että ruotsi olisi pois ja kiinaa voisi opiskella sen tilalla, mutta kun tämä ei Suomessa onnistu niin tällä mennään. Onneksi nuori oli juuri tekemässä TETiä ja tutustui siellä juuri esimiesasemaan ylenneeseen henkilöön, joka oli opiskellut kiinaa ja tämä erityisosaaminen oli ollut iso asia urakehityksessä ja avasi mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Motivaatio opiskeluun nousi taas ihan uudelle tasolle.
Jos on sen verran kielipäätä, että pystyy oppimaan kiinaa, ruotsi menee täysin siinä sivussa. Luultavasti auttaa se, että aloitti saksan samaan aikaan. Tytär aloitti ruotsin opiskelun vasta 8. luokalla ja jokainen kurssi on ollut kymppi. Helppo kieli, tulee siinä sivussa, mutta toki syö tuntiresursseja ja myös kotitehtäviin ja kokeisiin lukemista ihan turhana oppiaineena.
Pidän kyllä uskontoa ruotsia tärkeämpänä oppiaineena. En sitä tunnustuksellista mitä nyt harjoitetaan, vaan maailmanuskontoja. Ymmärrys uskonnoista avaa ymmärrystä erilaisiin kulttuureihin. Esim. nyt vaikka tuohon Kiinaan. Ymmärrys kungfutselaisuudesta avaa ymmärrystä kiinalaiseen tapaan ajatella ja kokea elämää.
Minä osaan ruotsia erinomaisesti, olen asunut Ruotsissa. Silti minusta on omituista että se on pakollinen oppiaine suomalaisessa koulussa ja että sen opetusta peräti aikaistettiin, koska se on ilmiselvästi tappamassa A2-kielten valinnan.
Vierailija kirjoitti:
Osaan sujuvasti englantia, saksaa ja ranskaa. Lisäksi olen lukenut espanjaa ja venäjää sekä tietenkin ruotsia, mutta näitä kieliä en oikein osaa puhua. Työssäni vaaditaan ainoastaan ruotsin kielen tyydyttävää osaamista, eikä se minun kuin ei monen muunkaan kohdalla juuri toteudu. Muusta kielitaidosta ei ole ollut mitään hyötyä (paitsi englannista nyt aina on). Ihan turhaan olen opiskellut monia kieliä, vaikka muistan, kuinka jo ala-asteella jankutettiin monipuolisen kielitaidon tuovan pelkkää hyötyä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Paskat.
No riippuu millä alalla työskentelee, ei sitä joka paikassa tarvi osata kuin suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi uskonnon voisi poistaa kouluista kokonaan.
Eikai sentään kokonaan! Eikö kaikkien maailman uskontojen tietämys voisi kuulua opetussuunnitelmaan? Ainakin suurimpien uskontojen osalta. Ja ehkä kirkkohistoria, ristiretket, uskonsuuntien jakautuminen ym. Mutta se, että totuutena opetetaan että yksi on oikea niin siitä kyllä pitäisi päästä.
Mä enää ymmärrä tuota pakkoruotsi vääntöä, eikö kaikkien kielten opiskelu ole vaan plussaa? Eikö se ole lapsen etu? En selvästikään ole tarpeeksi suomalainen, että ymmärtäisin niitä tunteita, mistä tämä kielteisyys kumpuaa. M28 ja latino
Uskonto on koko alakoulun pelkkää jeesushorinaa. Yläkoulussa riittäisi max kaksi jaksoa tleissivistystä. Lukiossa sitä ei tarvita ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi uskonnon voisi poistaa kouluista kokonaan.
Eikai sentään kokonaan! Eikö kaikkien maailman uskontojen tietämys voisi kuulua opetussuunnitelmaan? Ainakin suurimpien uskontojen osalta. Ja ehkä kirkkohistoria, ristiretket, uskonsuuntien jakautuminen ym. Mutta se, että totuutena opetetaan että yksi on oikea niin siitä kyllä pitäisi päästä.
Mä enää ymmärrä tuota pakkoruotsi vääntöä, eikö kaikkien kielten opiskelu ole vaan plussaa? Eikö se ole lapsen etu? En selvästikään ole tarpeeksi suomalainen, että ymmärtäisin niitä tunteita, mistä tämä kielteisyys kumpuaa. M28 ja latino
Uskonnot kuuluu yleissivistykseen siinä missä historiakin. Mutta tuntimäärä voisi olla minimaalinen ja keskittyä lähinnä eri uskontojen (ja uskonnottomuuden) ja niiden vaikutuksen jokapäiväiseen elämään esittelyyn. Raamattu pintapuolisesti vain yhtenä "dokumenttina" siinä missä koraani ja muut kirjat.
t ateistiäiti jonka lapset ovat käyneet uskontotunneilla em syystä
Kyllä meillä ainakin uskontotunneillä käytiin muitakin uskontoja läpi, tietysti raamatun tunnetuimmat kertomukset myös, nekin kuuluu yleissivistykseen tietää koska niihin viitataan normaalissa elämässä useinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko nykylapset muka tyhmempiä ja/tai laiskempia kuin 80-luvulla? Vai olisiko vika kenties nykyvanhemmissa, joille on maailman tärkeimpää pakkoruotsin vihaaminen ja sen pelkääminen?
80-luvulla ruotsia luettiin kuitenkin puolet enemmän kuin mitä nykylapset lukevat.
No nykylapset kyllä osaavat sitä englantia aivan eri tasolla kuin vaikka 80-luvun lapset. Kyllä, osa meistä on käynyt vaihto-oppilaana ja opiskelijavaihdossa ja tehnyt työuransa yrityskielenä englanti, mutta meissä nelikymppisissä + on edelleen paljon aivan ummikkoja. Kävin itse koulua 80-luvulla ja muistan hyvin, että pitkän ruotsin ryhmä oli paljon isompi kuin pitkän englannin ryhmä. Ruotsi oli silloin se ns. ykkösvaihtoehto ja vain avarakatseisemmat valitsivat lapselleen englannin. Duunariperheissä opiskeltiin perinteisesti pitkää ruotsia, ajatuksena varmaan, että voi sitten lähteä Maraboulle tai Volvolle töihin ruotsiin.
Nykylapset oppivat englannin alkeet jo päiväkoti-ikäisinä ja ovat englannissa paljon parempia kuin vanhempansa, koska käytännössä kukaan ei enää nykyisin valitse A1-kieleksi ruotsia ja A2-kieleksikin se valikoituu vain niissä kouluissa joissa ei muuta vaihtoehtoa ole. Yleensä kaikki muut kielivaihtoehdot menevät ruotsin edelle.Nyt kun pakkoruotsi aikaistui 6. luokalle, ilmestyi meidänkin koulussamme yllätäen ruotsi A2-kielten listalle, koska ruotsia varten on kuitenkin ollut pakko palkata opettaja. Ei sitä kyllä kukaan valinnut ja ryhmää ei syntynyt.
Itselleni ruotsin osaamisesta on ollut hyötyä... Sain ekan kunnon työpaikkani kun vaatimuksena oli ruotsi. Olin asiakaspalvelutehtävissä ja asiakas oli ruotsalainen. Nykyisessä tehtävässäni toiveena oli ruotsi, mutta ei vaatimus. Puhun sitä kuitenkin lähes päivittäin työssäni ja kyllä ruotsalaiset kollegat tykkäävät että voivat puhua kanssani ruotsia. Englanti on minulle helpompaa mutta mitä enemmän ruotsis käytän, sen helpompaa se on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi uskonnon voisi poistaa kouluista kokonaan.
Eikai sentään kokonaan! Eikö kaikkien maailman uskontojen tietämys voisi kuulua opetussuunnitelmaan? Ainakin suurimpien uskontojen osalta. Ja ehkä kirkkohistoria, ristiretket, uskonsuuntien jakautuminen ym. Mutta se, että totuutena opetetaan että yksi on oikea niin siitä kyllä pitäisi päästä.
Mä enää ymmärrä tuota pakkoruotsi vääntöä, eikö kaikkien kielten opiskelu ole vaan plussaa? Eikö se ole lapsen etu? En selvästikään ole tarpeeksi suomalainen, että ymmärtäisin niitä tunteita, mistä tämä kielteisyys kumpuaa. M28 ja latino
Uskonnot kuuluu yleissivistykseen siinä missä historiakin. Mutta tuntimäärä voisi olla minimaalinen ja keskittyä lähinnä eri uskontojen (ja uskonnottomuuden) ja niiden vaikutuksen jokapäiväiseen elämään esittelyyn. Raamattu pintapuolisesti vain yhtenä "dokumenttina" siinä missä koraani ja muut kirjat.
t ateistiäiti jonka lapset ovat käyneet uskontotunneilla em syystä
ET:ssä uskontoja taitaa olla yläkoulun puolella ja siellä kaiketi vain yhenä vuonna. Aivan riittävästi siinäkin. Ei tarvitse opetella tyhmiä vuosilukuja, henkilöitä tai kirkon rituaaleja, joilla ei ole niin mitään merkitystä eikä yleissivistä ketään. Olen itse kirkkoon kuulumattomana istunut kaikki uskontotunnit ja lukenut turha tietoa ja sitä en todellakaan lapselleni halua. ET on vapaampi aine. Ei ole läksyjä vielä 5. luokkalaisella ollut ET:stä eikä sen puoleen kokeitakaan. Omaa ajaettelua ja tekemistä pienryhmässä.
t uskonnoton äiti, jonka lapsi ei käy uskontoa juurikin satutarinoiden ja turhaakin turhemman nippelitiedon takia.
Mä olen luonut urani ulkomailla (Iso-Britannia, USA, Ranska) ja yllättäen se kieli joka on avannut mulle eniten ovia on ollut ruotsi. Olen tietääkseni saanut ainakin kaksi todella hyvää työpaikkaa siksi että puhun ruotsia, ja olen erottunut muista hyvistä kandidaateista sen ansioista. Ruotsin lisäksi puhun sujuvasti myös ranskaa, englantia ja espanjaa.
Työskentelen muodin parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko nykylapset muka tyhmempiä ja/tai laiskempia kuin 80-luvulla? Vai olisiko vika kenties nykyvanhemmissa, joille on maailman tärkeimpää pakkoruotsin vihaaminen ja sen pelkääminen?
80-luvulla ruotsia luettiin kuitenkin puolet enemmän kuin mitä nykylapset lukevat.No nykylapset kyllä osaavat sitä englantia aivan eri tasolla kuin vaikka 80-luvun lapset. Kyllä, osa meistä on käynyt vaihto-oppilaana ja opiskelijavaihdossa ja tehnyt työuransa yrityskielenä englanti, mutta meissä nelikymppisissä + on edelleen paljon aivan ummikkoja. Kävin itse koulua 80-luvulla ja muistan hyvin, että pitkän ruotsin ryhmä oli paljon isompi kuin pitkän englannin ryhmä. Ruotsi oli silloin se ns. ykkösvaihtoehto ja vain avarakatseisemmat valitsivat lapselleen englannin. Duunariperheissä opiskeltiin perinteisesti pitkää ruotsia, ajatuksena varmaan, että voi sitten lähteä Maraboulle tai Volvolle töihin ruotsiin.
Nykylapset oppivat englannin alkeet jo päiväkoti-ikäisinä ja ovat englannissa paljon parempia kuin vanhempansa, koska käytännössä kukaan ei enää nykyisin valitse A1-kieleksi ruotsia ja A2-kieleksikin se valikoituu vain niissä kouluissa joissa ei muuta vaihtoehtoa ole. Yleensä kaikki muut kielivaihtoehdot menevät ruotsin edelle.Nyt kun pakkoruotsi aikaistui 6. luokalle, ilmestyi meidänkin koulussamme yllätäen ruotsi A2-kielten listalle, koska ruotsia varten on kuitenkin ollut pakko palkata opettaja. Ei sitä kyllä kukaan valinnut ja ryhmää ei syntynyt.
ruotsia B1-kielenä on opetettu 80-luvulla puolet enemmän kuin nykyisin. Joskus 90-luvulla tehtiin leikaukset. Siksi nykylapset eivät osaakaan ruotsia enää niin hyvin. A1-ruotsia on luettu vain suurissa kaupungeissa 80-luvulla aivan kuten nytkin.
Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi uskonnon voisi poistaa kouluista kokonaan.
Eikai sentään kokonaan! Eikö kaikkien maailman uskontojen tietämys voisi kuulua opetussuunnitelmaan? Ainakin suurimpien uskontojen osalta. Ja ehkä kirkkohistoria, ristiretket, uskonsuuntien jakautuminen ym. Mutta se, että totuutena opetetaan että yksi on oikea niin siitä kyllä pitäisi päästä.
Mä enää ymmärrä tuota pakkoruotsi vääntöä, eikö kaikkien kielten opiskelu ole vaan plussaa? Eikö se ole lapsen etu? En selvästikään ole tarpeeksi suomalainen, että ymmärtäisin niitä tunteita, mistä tämä kielteisyys kumpuaa. M28 ja latino
Uskonnot kuuluu yleissivistykseen siinä missä historiakin. Mutta tuntimäärä voisi olla minimaalinen ja keskittyä lähinnä eri uskontojen (ja uskonnottomuuden) ja niiden vaikutuksen jokapäiväiseen elämään esittelyyn. Raamattu pintapuolisesti vain yhtenä "dokumenttina" siinä missä koraani ja muut kirjat.
t ateistiäiti jonka lapset ovat käyneet uskontotunneilla em syystä
Kyllä meillä ainakin uskontotunneillä käytiin muitakin uskontoja läpi, tietysti raamatun tunnetuimmat kertomukset myös, nekin kuuluu yleissivistykseen tietää koska niihin viitataan normaalissa elämässä useinkin.
Yleissivistykseen kuuluu nykyisin tietää mistä tieto löytyy, jos sitä tarvitsee, eikä opetella turhia nippelitietoja ulkoa. Nuo saturaamatun tarinoiden osaamisesta ei ole niin mitään hyötyä elämässä. Kalenteri kertoo että nyt on työstä vapaata ja kivempaa ja mielekkäämpää on lukea vaikka muumeja tai Harry Poteria.
Taytyy myöntää pakkouskonnon istuneena ja kiitettäviä numeroita saaneena, kun oli hyvä ulkolukumuisti, en muista kuin nipelin sieltä toisen täältä. Eikä edes kiinnosta. Vanhemmat eivät kirkosta eronneina halunneet laittaa minua ET:n, kun peläsivät että tulee hyppytunteja ja päivät venyvät kun 80-luvulla ei montaa kirkkoon kuulumatonta ollut.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Oletko nyt ihan tosissasi, vai vitsinäkö heitit? Suomenruotsalaiset osaavat suurin osa suomea lähes yhtä hyvin kuin ruotsiakin, ruotsinkieliset kulttuuripalvelut ja lehdet eivät kiinnosta suomalaisia, koska suomenkielistä vastaavaa on tarjolla paljon enemmän. Harvoilla on ummikkoruotsinkielisiä sukulaisiakaan. Missään mitä sanoit, ei ole järjenhiventäkään. Missään muussa maassa koko maailmassa ei ole oppiaineena pakollista ruotsia, paitsi ruotsissa tietysti äidinkielenä. Opetukseen ja yleensä tähän keinotekoiseen kaksikielisyyteen uppoaa joka vuosi valtava summa rahaa ja aivan turhaan. Sillä rahalla saataisiin paljon palveluita vanhuksille, mutta eihän se rkp:tä kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt hetken miettii tällä hetkellä avoimena olevia työpaikkoja sekö aloja, joille on järkevää kouluttautua tässä taloustilanteessa, voisin väittää, että pääasia on osata hyvin suomea ja pääkaupunkiseudulla toki hyvä bonus olisi osata vähän ruotsia -ainakin niin hyvin, että suomenruotsalaiset pysyvät tyytyväisinä saamaansa palveluun. Englantia oppinee nykyään jo paremmin tv-sarjoista ja netistä, jos koulussa jäi kirjat lukematta. Tällaisella kielitaidolla pärjäävät hyvin mm. hoitajat, lääkärit, lastentarhanopettajat, henkilökohtaiset avustajat, kaupan kassat ja puhelinmyyjät. Muille nyt ei juuri töitä löydykään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi uskonnon voisi poistaa kouluista kokonaan.
Eikai sentään kokonaan! Eikö kaikkien maailman uskontojen tietämys voisi kuulua opetussuunnitelmaan? Ainakin suurimpien uskontojen osalta. Ja ehkä kirkkohistoria, ristiretket, uskonsuuntien jakautuminen ym. Mutta se, että totuutena opetetaan että yksi on oikea niin siitä kyllä pitäisi päästä.
Mä enää ymmärrä tuota pakkoruotsi vääntöä, eikö kaikkien kielten opiskelu ole vaan plussaa? Eikö se ole lapsen etu? En selvästikään ole tarpeeksi suomalainen, että ymmärtäisin niitä tunteita, mistä tämä kielteisyys kumpuaa. M28 ja latino
Uskonnot kuuluu yleissivistykseen siinä missä historiakin. Mutta tuntimäärä voisi olla minimaalinen ja keskittyä lähinnä eri uskontojen (ja uskonnottomuuden) ja niiden vaikutuksen jokapäiväiseen elämään esittelyyn. Raamattu pintapuolisesti vain yhtenä "dokumenttina" siinä missä koraani ja muut kirjat.
t ateistiäiti jonka lapset ovat käyneet uskontotunneilla em syystä
Meidän lapsemme oppivat nuo asiat et-tunneilla...ja paljon muutakin.
Ekan ns. oikean työpaikkani sain osaksi siksi, että olin ollut Saksassa yli vuoden ja osasin sitä hyvin.
Nykyisessä firmassa on etu, jos osaa hyvin ruotsia. Jonkin asteinen taito on pakollinen, todella hyvällä taidolla (jos myös muut vaatimukset täyttyy) työpaikka järjestynee 100% varmasti.
Sarkasmi rules.
Todellisuus: Kansalaisopiston kokemusten perusteella niin itseni kuin muiden osallistujien kannalta ne aikaisemmat ruotsin opiskelut nimenomaan haittaa saksan opiskelua. Ei ole kerta eikä toinen kun jonkun hetkeksi unohdetun saksan sanan tilalle kaivautuu jostain liskoaivojen takaa ruotsinkielinen vastine...