Lapsuutesi mieleen jäänyt hajumuisto?

Navetan tuoksu.

Vanhan puutalon tuoksu, joka tuli vastaan kun kesäloma oli alkanut ja tultiin mökille, joka oli ollut kylmillään koko talven. Saman tuoksun olen joskus tuntenut museoissa, joissa on ollut vanhoja puutaloja. Aina se on tuntunut hyvältä, että ihanaa, tulee lapsuuden keväät mieleen. Yhtenä keväänä löytyi vielä  jostakin pöytälaatikosta edellisen kesän paperinukkeja, jotka olivat talven aikana unohtuneet, niin että tuntuivat ihan uusilta. Sama vanhan puutalon tuoksu oli niissäkin.

Veneen tervaus keväällä rannassa.  Terva kuumennettiin nuotiolla.

Kenkälankki.  Meillä oli keittiön oven pielessä iso puulaatikko, jossa oli kenkiä ja niitä välillä lankattiin.  Lankkiaineet oli myös siellä laatikossa.  Kun laatikon kannen aukaisi, tuli miellyttävä kenkälankin tuoksu vastaan.  Nykyään kengänkiillokkeet ja vahat ei enää tuoksu sille.  Vanhaa kunnon lankkia ei taida olla enää ollenkaan.

Lanttukukko, tuo ihana ja herkullinen juuri paistettu lanttukukko

Solkkuämpäri. Ei ollut sisävessaa eikä vesijohtoa. Jätevedet ämpäriin, usein myös urea, talvipakkasella joskus myös kakit.

Vierailija kirjoitti:

"Nahka" 70-lukuisessa oranssissa sohvassa, paristoilla toimivan kävelevän ja haukkuvan koiran käry, puukiukaan lämmitys, junarata kuumana kesäpäivänä ja kaverin luona ilmeisesti kosteusvauriosta johtuva makea tuoksu.

Makea tuoksu lienee lattiasienestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotikyläni vanhassa kirkossa oli erikoinen haju. En osaa sanoa, mistä haju tuli, mutta olen aistinut samankaltaista hajua hieman heikompana joissakin muissa vanhoissa rakennuksissa ja eräällä ratapihalla.

Homeinen puu? 

Paremminkin ratapölkkyjen kreosootti. Käytettiin ennen lahonsuoja-aineena muuallakin. Syöpävaarallinen aine ja ympäristömyrkky. Mutta puu säilyi pitkään lahoamatta.

Kesän tuoksu, joka tarkoitti kuivan hiekkatien tuoksua, yhidistettynä lehmän jätösten tuoksuun ja sellaiseen järven ja koivun tuoksuun. Siitä tiesi, että pääsee kesämökille ja alkaa ihana kesä pitkän talven jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Harjateltan tuoksu auringonpaisteessa.

Vanhemmat rakensivat uutta kotia ja asuttiin tontilla teltassa jonkin aikaa.

Meillä oli vankkuriteltta! Siinä oli myös oma tuoksunsa, samoin ilmatäytteisissä patjoissa jotka pohjalle laitettiin. Kesäisin matkailimme kotisuomessa ja yövyimme leurintäalueilla.

Mummolassa heinän tuoksu kesäisin.

Se tuoksu kun tuohenkäppyrällä sytytettiin tuli saunankiukaaseen tai mökin leivinuuniin.

Sateen tuoksu (ennen kuin sataa, tuuli tuo kauempaa).

Vierailija kirjoitti:

Kaadettujen tukkipuiden tuoksu metsässä, vieläkin pitää pysähtyä nuuskimaan.  

:) pihkan tuoksu. Itsekin pysähdyn haistelemaan, jos jossain on kaadettu metsää.

Ulkona kuivatetut lakanat lapsuudessa tuoksuivat taivaallisilta. Kuivaan itsekin usein kesäisin vaikka on kuivausrumpu.

Vierailija kirjoitti:

Kotikyläni vanhassa kirkossa oli erikoinen haju. En osaa sanoa, mistä haju tuli, mutta olen aistinut samankaltaista hajua hieman heikompana joissakin muissa vanhoissa rakennuksissa ja eräällä ratapihalla.

Kuulostaa kreosiitilta.

Ruotsinlaivojen hyteissä 70-luvulla ollut hieman muovimainen haju.

Neuvolan pistävä haju, joka tulvahti nenään heti ulko-ulko-oven avattua. Se oli silloin 660-Luvulla.

Siis 60-

luvulla.

Äidin käsilaukun sisällön tuoksu- puuteri, huulipuna ja nahka. Pikkutytön mielestä maailman paras tuoksu

Kaalilaatikko.

Tervattu puuvene, aaltojen pärskeet, höyryinen telttasauna 60-luvun lapsukaisena.

Useita mummolan tuoksuja lapsuudesta 70-luvulta. Ulkoeteisen ihana tuoksu esimerkiksi, kun joululomalla oltiin ajettu sinne 12 tuntia sen aikaisilla maalaisteillä ja huonolla autolla: kylmässä eteisessä oli laatikollinen pihan omenia.

Kerrostalon rappukäytävät