En voi ymmärtää äitiä, joka jättää omat lapsensa miehen takia

En ymmärrä enkä hyväksy isiäkään, jotka juoksentelee alapäänsä ohjaamina sängyistä toiseen. 

Lapsetkin saavat jäädä jos äiti ajattelee vain alapäällään.

Mä voisin tehdä niin. Toivottavaa se ei ole, mutta en olisi esim. itkenyt, jos oma äitini olisi jättänyt minut.

Tunnevammaiset, joiden ei olisi tullut lisääntyä ollenkaan ja jotka eivät tunne rakkautta kuin omaa persettä kohtaan. Esimerkkinä maisa torppa. Etä-äitinä ja uusi lapsi tulossa :(

Ja kun en usko, että se äiti niitä lapsiaan niinkään miehen takia jättää, vaan itsensä. Kuka niitä vaativia räkänokkia kaipaa?

3

Eikö tällaiset "äidit" mieti yhtään, mitä jättäminen lapselle aiheuttaa? Ei kai sitten...

Äitini oli tällainen. Mut aina unohti kun uusi mies löytyi. Asuin toisaalla ja äidistä ei kuulunut mitään jos oli uusi mies kierroksessa. Ei tulis mieleeni laittaa ketään miestä omien lapsieni edelle.

lapsia voi tehdä aina lisää.

Tuttu teki näin. Paha vaan kun mies jätti kohta, ja vanha mies ei halua enää olla tekemisissä

Etä-äiti ja lapsi tulossa.Eikös se ole yhtä kauheaa että etäisä ja lapsi tulossa.Etäisiksihän eronneet naiset miehensä vaativat.Ei niitä eroja voi aina estää,täällä eletään vain kerran.Jos miehen on kestettävä etäisyys niin kestää sen nainenkin.Siis tähän ei tule mitään tasa-arvoa.Jos on kunnolliset vanhemmat niin he ovat SAMANARVOISIA.

Jos ei ole tunnesidetta lapseen, niin ei se taaksejättäminen tunnu pahalta. Oli kyse isästä tai äidistä.

Eli kysymys kuuluu, miksi sellaista tunnesidettä ei ole syntynyt?

Miehet on perinteisesti joutuneet lähtemään ilman lapsia, aina.

Tasa-arvon aikana tuokaan ei enää ole sukupuolisidonnaista. Isät on usein parempia vanhempia mutta äitimyyttiä vaan pidetään yllä.

Toisille intohimo ja eroottinen lataus on elämän kantava voima, toisille suvunjatkaminen. Itse säälin niitä, joiden elämän vahvin rakkaus on äidinrakkaus, alapään näivettyessä ja peittyessä pikku hiljaa hämähäkinseitteihin. He eivät ehkä ole kokeneet kunnon eroottista rakkautta - sellaista, joka saisi myymään mummonsa ja kavaltamaan maansa. Raasut.

Se ällöttää, että nämä repii kaiken huomion silti raskaudesta ja äitiydestä. Onnittelut ja ihailu kyllä kelpaa.

No entä jos poika haluaa jäädä isän luo? Pitääkö äidinrakkaus mennä isänrakkauden yli ja pojan rakkaus isää kohtaan jättää huomioimatta?

Vierailija kirjoitti:

Toisille intohimo ja eroottinen lataus on elämän kantava voima, toisille suvunjatkaminen. Itse säälin niitä, joiden elämän vahvin rakkaus on äidinrakkaus, alapään näivettyessä ja peittyessä pikku hiljaa hämähäkinseitteihin. He eivät ehkä ole kokeneet kunnon eroottista rakkautta - sellaista, joka saisi myymään mummonsa ja kavaltamaan maansa. Raasut.

Mitä sinä selität?!:D

Minä ymmärrän aika monessakin tapauksessa. Kaikki ei ole mustavalkoista ja nämä äidit automaattisesti huonoja äitejä.

Vierailija kirjoitti:

Miehet on perinteisesti joutuneet lähtemään ilman lapsia, aina.

Tasa-arvon aikana tuokaan ei enää ole sukupuolisidonnaista. Isät on usein parempia vanhempia mutta äitimyyttiä vaan pidetään yllä.

Niin että äitys ei ole yhtään mitään? Jotain äitimyyttiä pidetään keinotekoisesti yllä mutta sitten kuitenkin koko keskustelun aloutus on täysin äitiä syyllistävä, isän on ok jättää lapset mutta äidin ei. Päättäkää nyt jo.

Mihin perustuu että isät on "usein" parempia vanhempia?

Mun äiti teki noin. Paha vaan, että piti meidät silti samassa perheessä uuden "iskän" ja uusien parempien yhteisten lasten kans. Likaisissa, rikkinäisissä vaatteissa oltiin siskon kanssa ja aina ilman joululahjoja, tai no saatiin sukat ja suklaarasia, kun uudet lapset sai mopot ja tietokoneet. Ei saatu mennä äidin luo kun yöllä näki painajaisia, ei saatu lohtua ja turvaa, vain väkivaltaa "iskältä". Saattoi mennä päiviä, että kukaan puhui minulle, olin näkymätön. Tai oli helpompaakin olla näkymätön, ettei nakeltu seinille. Tuntui, että kaikki perheessä toivoi, ettei minua ja siskoa ole olemassakaan.

Jos jätätte lapset, niin jättäkää ne kunnolla ja reilusti, että heillä olisi jotenkuten mahdollista elää ihmisarvoinen elämä.

Mun perheelle kävi näin. Olin vielä ekaluokkalainen, enkä sillon osannut olla asiasta edes vihainen. Nyt vasta myöhemmin, asiasta enemmän tietävänä olen tajunnut syiden olleen täysin itsekkäät. Äiti kyllästyi lapsiperhe-elämään, kun löysi uuden miehen niin muutti hänen luokseen. Onneksi isän kanssa oli ihana asua.