Ateistit

Koska ihminen ei ole kehittynyt apinasta, vaan apinoiden ja ihmisten yhteisestä kantaisästä.

Vierailija kirjoitti:

Koska ihminen ei ole kehittynyt apinasta, vaan apinoiden ja ihmisten yhteisestä kantaisästä.

Mutta kun siitäkään ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihminen ei ole kehittynyt apinasta, vaan apinoiden ja ihmisten yhteisestä kantaisästä.

Mutta kun siitäkään ei löydy.

Niin löydetyt geenit ovat aina olleet joko ihmisen tai apinan erikseen. Ei yhteisiä geenejä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_evoluutio

Katsopas tuolta Wikipediasta. Onhan siellä kuvattu aikamoinen joukko kovin apinamaisia ihmislajeja.

Vierailija kirjoitti:

Miksi evoluutiosa ei löydy välivaiheita apinasta ihmiseksi?

Miten niin ei muka löydy? Aihe vapaa on täynnä tällaisia kirjoittajia.

Jos välivaiheita ei löydy tarpeeksi, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin että maailma ja sen kaikki eliöt ovat syntyneet yliluonnollisen sotkan munasta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi evoluutiosa ei löydy välivaiheita apinasta ihmiseksi?

Seiska ja Tauskin elämänkerta antavat viitteitä siihen suuntaa, että tälläisiä välivaiheen ihmisiä kuljeskelee telluksen päällä.

Ap on idiootti.

Jotta ateismi olisi totta, on oltava jokin vaihtoehtoinen selitys - muu kuin Luoja - maailmankaikkeuden ja elämän syntymälle. Vaikka jonkinasteinen evoluutiokäsitys edelsi Charles Darwinia, hän oli ensimmäinen, joka kehitti uskottavan mallin evoluutioprosessille - luonnonvalinnan. Darwin piti aikanaan itseään kristittynä, mutta koettuaan tiettyjä kriisejä elämässään, hän sittemmin luopui kristillisestä uskostaan ja kielsi Jumalan olemassaolon. Evoluutio on ateistin keksintö. Evoluutio on ateistin keksimä. Darwinin aikomuksena ei ollut Jumalan olemassaolon mitätöiminen, mutta se on kuitenkin evoluutioteorian lopputulos. Evoluutio tekee ateismin mahdolliseksi. Evoluutiota puoltavat tiedemiehet eivät halua myöntää sitä, että heidän päämääränään on tarjota vaihtoehtoinen selitys elämän synnylle ja mahdollistaa siten ateismi. Raamatun mukaan tämä juuri on selityksenä evoluutioteorialle.

Miksei evoluutiota enään tapahdu?

Populaation geeniperimä köyhtyy eikä uusia lajeja synny. On tieteellisesti todistettu fakta, ettei uusia elimellisiä rakenteita saada syntymään geenimutaatioiden ja geenimanipuloinnin ansiosta. Kaikki aikaansaadut muutokset elävissä organismeissa ja niiden jälkeläisissä ovat olemassaolevan materiaalin muunnoksia. Uusia biologisia hyödyllisiä rakenteita ei synny mikroevoluution kautta, mikä olisi edellytys ns. makroevoluution eli klassisen darwinismin todistamiselle. Rakenteelliset muutokset johtuvat lajin ja osapopulaation perimän köyhtymisestä sekä eliöiden rappeutumisesta. Syntyneet muutokset edistävät joskus eliöiden kelpoisuutta, mutta samalla ne köyhdyttävät populaation geenipankin perimää yleistyessään siinä.

Suurin osa periytyvistä geenimutaatioista on haitallisia tai neutraaleja jälkeläisten kelpoisuutta ajatellen. Evoluutioteorian mukaan lajit ovat kuitenkin kehittyneet hyödyllisten ja periytyvien geenimutaatioiden ansiosta. Evoluutioteorian uuden tulkinnan eli punktualismin mukaan myös neutraalit mutaatiot ovat merkittävässä roolissa lajin kehityksen kannalta. Teorian mukaan monimutkaiset rakenteet syntyvät siten, että monia peräkkäisiä hyödyttömiä, mutta ei myöskään vahingollisia, mutaatioita periytyy jälkipolville ja näistä muodostuu jossakin vaiheessa uuden biologisen rakenteen toimiva osanen. Teoria on hyvin kiistanalainen eivätkä kaikki evoluutioteorian kannattajat pidä sitä realistisena. Toisaalta yksikään evoluutioteorian koulukunta ei ole pystynyt esittämään tieteellisesti hyväksyttävää teoriaa, joten tällaisilla erimielisyyksillä eri näkemysten välillä ei ole käytännössä merkitystä totuuden kannalta.

Mikrorappeutumisen eli lajin sisäisen kehityksen tuloksena on syntynyt erilaisia koirarotuja. Rodun perimä on köyhtynyt koiran esi-isästä. Jos kaikki muut koirarodut ja sudet hävitettäisiin, paitsi kultainen noutaja, ei syntyisi enää uusia koirarotuja, koska rodun perimästä on kadonnut muille roduille ominaisia piirteitä aiheuttavat geenit ja niiden sisältämä informaatio. Perimä köyhtyy ja se on todistettu asia. Uusia lajeja ei voi siten syntyä mikrorappeutumisen kautta. Mikrorappeutuminen tekee makroevoluution mahdottomaksi.

Mikrorappeutuminen on todistettu fakta. Lajien kantamuodoista eli baramineista on syntynyt monia alalajeja, jotka eivät välttämättä risteydy enää keskenään. Osa voi risteytyä, mutta eivät kaikki. Uusia lajeja ovat mm. Darwinin peipot ja harmaalokki sekä selkälokki. Näillä on ollut yhteinen kantamuoto, mutta siitä syntyneet alalajit eivät enää risteydy keskenään. On syntynyt saman lajin alalajeja. Lintu on silti edelleen lintu eikä mitään rakenteellisia muutoksia ole syntynyt. Lajit muistuttavat hyvin paljon toisiaan.

Baramineista on syntynyt monia alalajeja, jotka risteytyvät edelleen keskenään. Näitä keskenään risteytyviä lajeja ovat mm. leijona, leopardi ja tiikeri, seepra, aasi ja hevonen, susi, shakaali, kojootti ja koira. Nämä ovat todisteita siitä, että lajin sisällä tapahtuu kehitystä ja eriytymistä eri populaatioihin, mutta sen tuloksena kehitys pysähtyy eikä sellaisia uusia lajeja synny, joilla on elimellisesti ja toiminnallisesti toisistaan poikkeavia rakenteita. Jos evoluutioteoria olisi totta makroevoluution osalta, pitäisi tällaisia rakenteita ja keskeneräisiä rakenteiden osia olla koko ajan näkyvissä elävissä eliöissä. Sitä ei voida kuitenkaan eliöistä nähdä. Kaikilla biologisilla järjestelmillä on käyttötarkoitus eikä mikään ole hyödytöntä tai tarkoituksetonta.

Evoluutiota on todistettu valheellisesti ns. surkastumilla, jotka ovat teorian mukaan rappeutuneita elimiä. Ihmisen häntäluu ja umpilisäke on selitetty tällaisiksi surkastumiksi. Häntäluu on kuitenkin tarpeellinen lantioiden lihasten kiinnityskohta ja umpilisäke on välttämätön sikiön elimistön puolustusmekanismin kehittymisen kannalta. Ilman sitä nisäkkäiden vastustuskyky olisi olematon eivätkä ne selviytyisi kauan aikaa elossa tautien ja infektioiden kourissa.

Joillakin valailla on väitetty olevan takajalat tai niiden surkastumat. Tämä on tulkittu todisteena sille, että valaat ovat eläneet aiemmin maalla ja siirtyneet veteen. Kun asiaa on tutkittu, on havaittu näiden "raajojen" olevan välttämättömät valaiden lisääntymisen ja sukeltamisen kannalta, sisäelinten (vatsan) tukijoina ja eri lihasryhmien kiinnityspaikkoina. Ne eivät ole raajoja tai niiden surkastumia vaan hyödyllisiä ja toimivia valaan rakenneosia. Lisäksi on unohdettu sanoa, että nämä "vatsan tukiluut löytyvät vain hetulavalailta ja joiltakin urospuolisilta hammasvalailta, joille ne ovat elintärkeitä. Kertomatta jää myös se, että kaikki muut, n. 80% valaslajeista ovat rakentuneet niin, että ko tukiluustoa ei tarvita eikä sitä siten niiltä löydy. Kehitysopin surkastumateoria ei valaan kohdalla toimi." (Kimmo Pälikkö, Taustaa 1, luku 28. http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/28.htm) Koska kyseisiä tukiluita ei ole useimmilla hetulavalailla, todistaa se pikemmin sen puolesta, etteivät valaat ole kehityksen tulosta ja liikkuneet joskus maalla.

Valaiden kehityskulku evoluutioteorian mukaan on muutenkin aivan uskomaton. Kala päätti joskus lähteä maalle ja siitä kehittyi ensin matelija, sitten alkunisäkäs (kaikki nisäkkäät ovat polveutuneet teorian mukaan samasta alkunisäkkäästä, Aemaiasta), sitten suden tai lehmän tapainen kahlaaja ja lopuksi valas. Tämä siksi, että nisäkäs halusi takaisin veteen esimerkiksi ravinnon perässä. Uskomatonta, mutta – eihän se totta olekaan vaan vilkkaan mielikuvituksen tuotetta! :) Sitä ei ole pakko uskoa! On olemassa myös tieteellinen teoria kaiken olevaisen synnystä ja lajien paljoudesta. Löydät sen Raamatun alkulehdiltä luomiskertomuksesta. Jumalan sana ja ilmoitus on totta eikä satua. Sadut voivat olla kiehtovia ja mukavia, osa jopa hauskoja, mutta ei niihin kannata uskoa samoin kuin tieteellisiin faktoihin. ;) Typerintä on väittää satuja tieteellisesti todistetuiksi faktoiksi.

Nykyiset valaat ovat kooltaan ja ravinnon hankkimistavaltaan hyvin erilaisia. Pienimmät pyöriäiset ovat alle kaksi metriä pitkiä ja syövät kaloja. Suurimmat hetulavalaat kuten sinivalaat ovat 25 metriä pitkiä jättiläisiä, maapallon suurimpia nisäkkäitä. Suurin hammasvalas on kaskelotti, joka voi kasvaa myös noin 20 metriä pitkäksi. Hammasvalaat syövät lähes pelkästään kaloja, mutta hetulavalaat syövät planktonäyriäisiä, pohjaeläimiä, krillejä, eläinplanktonia ja meren pintakerroksen kasveja. Valaiden erilaisuudesta huolimatta niiden uskotaan polveutuvan samasta maalla eläneestä nisäkkäästä ja tämän esi-isä oli luonnollisesti kala. Uskoo ken uskoo, mutta minä en satuja usko. Uskon sen sijaan tieteellisesti todennäköiseen selitysmalliin eli luomiskertomukseen.

Makroevoluution mukaan hyödyllisten geenimutaatioiden kautta pitäisi syntyä uusia toiminnallisia rakenteita, jotka periytyvät jälkipolville. Teorian mukaan maalla elävät ja lentävät eläimet ovat syntyneet vesieläimistä. Maalla elävien eläinten keuhkot ovat kehittyneet kalojen kiduksista. Kalojen evistä on kehittynyt liskojen ja nisäkkäiden raajat. Liskojen raajoista tai kalojen evistä on kehittynyt lintujen siivet. Liskojen suomuista on kehittynyt lintujen sulat. Kalojen nahkasta ja suomuista on kehittynyt nisäkkäiden iho ja karvapeite. Mitään näistä asioita ei ole voitu todistaa. Jos tällainen kehitys olisi totta, pitäisi siitä olla todisteena lukuisa määrä fossiileja eli ns. välimuotojen kivettyneitä jäännöksiä. Sellaisia ei kuitenkaan ole löydetty, koska niitä ei ole olemassa. Liskojen ja lintujen välimaastoon sijoittuvia eläimiä ei ole ollut olemassa. Kalojen ja nisäkkäiden välimuodot puuttuvat. Samoin puuttuvat ihmisen ja apinan välimuodot, vaikka fossiiliaineistoa on tältä osin systemaattisesti vääristelty ja valehdeltu suurelle yleisölle.

Ihmisen kehityksen puuttuvat todisteet

Ihmisen ja apinan välimuodon etsimiseen on käytetty paljon voimavaroja ja rahaa 1800-luvun lopulta lähtien. Kerta toisensa jälkeen on julkisuuteen putkahtanut uusi mullistava fossiililöytö, jonka on väitetty olevan ns. "puuttuva rengas" sukupuusta ihmisen ja apinan väliltä. Nämä fossiiliset löydöt ovat paljastuneet väärennöksiksi ja suoraksi huijaukseksi. Ne ovat olleet joko apinan tai nykyihmisen jäännöksiä.

Lady Guadeloupe

Karibiansaarilta löytyi kiviä louhittaessa kivettynyt lähes ehjä naisen luuranko vuonna 1812. Samoista kerrostumista löytyi muitakin nykyihmisen luurankoja. Kehitysopin tutkimusmenetelmien mukaan kivikerrostumat ovat 28 miljoonaa vuotta vanhoja. Löydöistä on sittemmin vaiettu, koska ne eivät sovi kehitysopin teoriaan. Aiemmin niitä pidettiin selvänä todistuksena siitä, miten vedenpaisumus oli kohdellut sen ajan ihmisiä. He olivat hautautuneet kerrostumiin niiden ollessa vielä muotoutumassa.

Calaverasin kallo

Vuonna 1866 löydettiin Californiasta Sierra Nevadan alueelta lähes kokonainen kivettynyt kallo. Kalloa esiteltiin ensin Neandertalin ihmisen kallona. Löytöpaikka ja kallion ikä (25 miljoonaa vuotta) eivät sopineet kuitenkaan kehitysoppiin. Kallon alapuolelta löytyi lisäksi runsaasti astioiden ja työkalujen jäänteitä. Ne todistivat kyseessä olleen nykyihmisen kallon. Niinpä kallo vietiin lopulta vähin äänin Californian museon kellariin.

Ramapithecus

Ramapithecus on elänyt väitteiden mukaan 12 - 8 miljoonaa vuotta sitten. (tai 14 - 10 milj. v.) Muutama hammas ja leukaluun kappale ovat todisteina sen olemassaolosta. Nämä kappaleet muistuttavat erään olemassaolevan paviaanilajin hampaistoa. Järjestelemällä hampaat ja luun kappaleet halutulla tavalla, on saatu aikaan kulloiseenkin tulkintaan sopiva muoto. Muotoa on muutettu, kun aiempi teoria ei olekaan sopinut kehityshistoriaan. Kyseessä on hämäysyrityksistä huolimatta puhdas apinalaji eikä ihmisen esi-isä.

Australopithecus lajit

Näitä on monia eri lajeja: anamensis, afarensis, bahrelghazali, africanus, aethiopicus, boisei ja robustus. Ne ovat eläneet teorian mukaan Afrikan eri alueilla 4,2 - 1,2 miljoonaa vuotta sitten. Käsittelen näistä vain kahta lajia. 

Australopithecus afarensis ja Lucy

Evolutionistien arvioinnin mukaan 3,6 miljoonaa vuotta vanhat Tansaniasta löydetyt jalanjäljet kuuluivat Australopithecus afarensikselle. (Mary Leakeyn työryhmä vuonna 1978 Laetolista Pohjois-Tansaniasta) Tutkijoiden mukaan jalanjäljet ovat nykyihmisen tuottamat, mutta koska ikämääritys estää tämän tulkinnan, ei sitä hyväksytty tiedepiireissä. Afarensis on joka tapauksessa todettu apinalajiksi, mutta samoihin aikoihin on alueella kävellyt nykyihminen, mikä todistaa ikämääritysten olevan pahasti pielessä ja sen, ettei afarensis ole ihmisen esi-isä.

Afrikan apinaihmisiin lukeutuva Lucy on kooste lukuisista paikoista löytyneistä jäännöksistä. Lucy löydettiin vuonna 1974 Etiopiasta ja sen luustosta on jäljellä liki 40 %. Lucyn on todettu olleen yhtenevä kääpiösimpanssin kanssa ja se on apina. Lucyn väitetään eläneen 3,2 miljoonaa vuotta sitten ja kävelleen pystyssä. Kehitysopin mukaan on outoa, että sen jälkeläinen, Australopithecus africanus, käveli neljällä raajalla melkein miljoona vuotta sen jälkeen.

Australopithecus boisei

Hans Reck löysi vuonna 1913 kaivannosta II/Olduvai Gorge nykyihmisen kivettyneen luurangon. "Luiden joukossa oli runsaasti sukupuuttoon kuolleiden eläinten kivettymiä. Kun tunnettu fossiilien kaivaja Louis Leakey esitteli löytönsä Zinjanthropus-alkuihmisen lehdistölle ihmisen ja apinan välimuotona 1959, hän ei kertonut 46 vuotta aiemmin tehdystä Hans Reckin löydöstä." (Kimmo Pälikkö, Taustaa 1, Tekijänoikeudesta maailmaan, s.29) Zinjanthropus tunnetaan nykyään nimellä paranthropus boisei, mutta sen aiemmat nimet ovat Australopithecus boisei ja Zinjanthropus boisei.

Homo habilis

Homo habilis (kätevä tai taitava ihminen) on elänyt Afrikassa arviolta noin 2,2 - 1,8 miljoonaa vuotta sitten. (tai 2,5 - 1,6 milj.) Sen jäämistö on koottu kallon kappaleista ja luun siruista. Myöhemmin löytöön liitetty raaja kuuluu apinalle. Homo habilis on tutkimusten mukaan apina eikä mikään ihmisen ja apinan välimuoto. Se on elänyt lisäksi päällekkäin eli yhtä aikaa ihmisen toisen edeltäjän eli Australopithecuksen kanssa Itä- ja Etelä-Afrikassa. Näin ollen molemmat eivät voi olla ihmisen kantamuotoja. Ihmisen sukupuu ei oikeastaan olekaan mikään suora puu vaan kieroon kasvanut kiemurainen köynnös.

Homo erectus

Homo erectus eli pystyihminen on elänyt väitteiden mukaan Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa noin 1.600.000 - 230.000 vuotta sitten. Jäänteiden joukossa on sekä nykyihmisen että apinan luita. Ihmisen jäänteet ovat kuuluneet sukupuuttoon kuolleelle rodulle. Luiden yhteydestä on löydetty myös työkaluja kuten kirveitä. (Abbevillen kulttuuri Euroopassa ja Olduvain rotkon löydökset Tansaniassa)

Homo erectuksen 1,3 miljoonaa vuotta kestäneen olemassaolon aikana ei ole tapahtunut mitään sanottavaa kehitystä. (Bakteerit ovat muuten edelleen samanlaisia bakteereja kuvitellun 3,5 miljardin vuoden kehityksen jälkeen!) Laji ilmestyi tyhjästä ja katosi salaperäisesti jäljettömiin. Sille ei ole löydetty esi-isää eli kantamuotoa, mistä se olisi kehittynyt.

Osa luista on kuulunut ihmisestä poikkeavien reisiluiden ja nikamien sekä erilaisen kallon rakenteen vuoksi sukupuuttoon kuolleelle apinalajille. Pekingin ihmisen löytöpaikalta löydettiin samalta paikalta ihmisen ja apinan jäänteitä.

Pekingin ihminen on ollut homo erectus -lajin edustaja. Samasta paikasta niiden jäämistöjen kanssa löydettiin nykyihmisten luurankojen jäännöksiä ja kivisiä työkaluja. Pekingin ihmisen kanssa samaan aikaan eläneet nykyihmiset olivat käyttäneet Pekingin ihmiseksi väitettyjä apinoita ravintonaan. Apinoiden kallot oli murskattu takaraivosta eli ihmiset olivat syöneet apinoiden aivoja. Apinoiden aivot ovat edelleen tiettyjen afrikkalaisten heimojen suurta herkkua. Pekingin ihminen on todistettu näin varmuudella apinaksi.

Toinen homo erectus -ihminen on ns. Jaavan ihminen (Pithecanthropus erectus), mikä on tunnustettu petokseksi. Se on oikeasti gibbonin ja ihmisen luista väsätty väärennös.

Jaavan mies (Jaavan ihminen) on gibboni. Sen löytäjä Eugéne Dubois tunnusti huijanneensa tiedeyhteisöä. Hän kirjoitti vuonna 1935 kirjan, jossa hän kertoi, ettei hänen löydöillään ollut mitään tekemistä apinaihmisen kanssa. Hän yhdisti ihmisen kivettyneen reisiluun Gibbonin kalloon 1880 - 1890 -luvun löydöissä. Samasta löytöpaikasta löytyi apinoiden hampaita ja kaksi ihmisen kalloa sekä ihmisen hampaaton leukaluu. Nykyihminen oli siten elänyt samaan aikaan Jaavan ihmisen kanssa. Kuinkas muutenkaan?! :D Olihan kysessä petos ja valhe: huijaus, jonka avulla yritettiin saada mainetta, rahaa ja lisättyä uskoa evoluutioteorian satuihin.

Kolmas homo erectus on ns. Heidelbergin ihminen. (625.000 - 230.000 vuotta sitten) Siitä on jäänteenä vain leukaluu, minkä perusteella taiteilijat "loivat" kokonaisen ihmisen. Leukaluu on joidenkin tutkijoiden mukaan nykyihmiselle kuuluva. Jotkut pitävät Heidelbergin ihmistä homo erectuksen seuraajana ja puuttuvana linkkinä neandertalin ja erectuksen välillä, jotkut lukevat sen homo erectukseksi. Joka tapauksessa sen aikamääritykset menevät päällekkäin homo erectuksen kanssa, joten sen täytyy olla erectuksen eurooppalaisen rodun edustaja kehitysopin mukaan. Sen nostaminen omaksi välimuodoksi kuvitteellisessa ihmisen sukupuussa on muotoseikka tai kikkailua. Käytännössä se kuuluu erectus-lajiin.

Homo antecessor on joko sama kuin Heidelbergin ihminen tai sitten se on sen edeltäjä. Tutkijat eivät ole yhtä mieltä asiasta. Ajoitus menee jälleen päällekkäin homo erectuksen kanssa. (1,1 - 0,8 miljoonaa vuotta sitten) Se ei ole siten yleisen jaottelun mukaan erillinen välimuoto vaan kuuluu homo erectuksen kehityslinjaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei evoluutiota enään tapahdu?

Ihmisten kohdalla evoluutio on lähes pysähtynyt, koska ihmiset pyrkivät vieraannuttamaan itseään luonnosta ja luomaan tasa-arvoa yhteiskunnallisten järjestelmien avulla. Evoluutio perustuu nimenomaan yksilöiden epätasa-arvoon.

Neandertalin ihminen

Tämän lajin (Homo Neanderthalensis) ja ihmisen esi-isän väitetään eläneen 100.000 - 30.000 vuotta sitten. Se ilmestyi kuin tyhjästä ja kuoli sukupuuttoon. Neandertalin ihminen on kuitenkin todistetusti sama kuin nykyihminen. Jäänteitä on löytynyt noin 300 yksilöstä. Yhdellä yksilöllä oli päällään silmukkahaarniskapaita, toisella oli kallossaan ammuksen sisään- ja ulostuloreikä. Lopulta vuonna 1910 löydettiin eläviä Neandertalin ihmisiä Filippiinien saarilta. (Tay-Tay -kansa)

Neandertalin ihmisen aivot ovat suuremmat kuin nykyihmisellä keskimäärin. Jos evolutionistien väitteet siitä, että aivojen koko ja poimuisuus ratkaisee älykkyyden, niin Neandertalin ihmiset olisivat ollet älykkäämpiä kuin nykyihminen. Sellaista ei ole voitu kuitenkaan todistaa eikä mikään tue tätä väittämää.

Biologian oppikirjoissa on edelleen virheellistä opetusta, jonka mukaan aivojen koko määrää pääosin älykkyyden. Tälle ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Ihmisten älykkyys ei ole kiinni ensisijaisesti aivojen koosta. Aivojen koko vaihtelee 700 - 1500 cm2 eikä koko vaikuta ihmisen älykkyyteen.

Jos aivojen koko yhdessä poimuisuuden kanssa ratkaisisi älykkyyden, pitäisi delfiinien ja valaiden olla paljon ihmistä älykkäämpiä. Delfiinien aivot ovat kaksi ja valaiden 5 - 10 kertaa suuremmat kuin ihmisen aivot ja kaksilohkoiset sekä poimuiset. Niiden älykkyyttä ei ole voitu silti todistaa suuremmaksi kuin ihmisen älykkyyttä.

Neandertalin ihmisestä oli sen löytyessä vuonna 1857 vain muutama luunpala ja kallon yläosa. Sen ulkonäkö on taiteilijoiden luomistyön tulosta, kun he ovat piirtäneet evolutionistien kuvailun mukaan halutunlaisen yksilön. Näitä piirroksia on sitten esitelty oppikirjoissa tieteellisenä faktana. No – onhan se faktaa taiteilijoiden luovuudesta ja evolutionistien vilkkaasta mielikuvituksesta! :)

Afrikasta Zimbabwesta löydetty Rhodesian-mies Neandertali kuoli saksalaisten sotilaiden luotiin 1800-luvun lopulla. Sen kallossa on selvä luodinreikä. Ateisti-evolutionistit määrittelivät tälle "apinaihmiselle" iäksi 130.000 vuotta.

Joillakin löydetyillä yksilöillä on ollut riisitauti, nivelvikoja ja sukupuolitauteja. Poikkeamat nykyihmisen rakenteeseen selittyvät tällä toteamuksella ja lajin sisäisellä variaatiolla. Ihmisten elintavat ennen vedenpaisumusta ovat selitys rakennevioille. (väkivalta, köyhien sorto, siveetön elämä) Myös nykyihmisen ruumiin- ja kallonrakenne poikkeaa huomattavan paljon eri roduilla. Vertaa keskenään vaikka Australian aboriginaalin, Afrikan pygmin ja suomalaisen karpaasin ruumiinrakenteita ja kallon muotoa, niin näet eron. Kaikki ovat silti samaa lajia ja ihmisiä. Lajin sisäinen ulkonäön vaihtelu on todistetusti suurta.

Piltdownin ihminen

Tästä oli hiljattain televisiossakin ohjelma, mutta siinä ei tietenkään voitu sanoa suoraan, että kyse oli täydestä huijauksesta. Katsojat jätettiin empimään, että josko sittenkin kyse olisi ollut ihmisen ja apinan välimuodosta? Media on täysin jumalattomien ihmisten ja pimeyden henkivallan hallinnassa, joten sieltä ei voida odottaa puolueetonta tutkimustulosta, mikä romuttaisi materialistisen maailmankatsomuksen ja todistaisi evoluutioteorian saduksi.

Piltdowinin ihmisen (Eoanthropus dawsoni) kallo rakennettiin monesta ihmisen ja apinan kallon osasta vuonna 1912. Luut värjättiin kemiallisesti ja niitä hiottiin, jotta ne näyttäisivät vanhemmilta kuin mitä ne oikeasti olivat ja välimuodon luiksi soveltuvilta. Kyse oli petoksesta, jonka avulla löydön tehneet ja sitä tutkineet "tiedemiehet" saivat mainetta ja kunniaa itselleen. Heidät aatelointiin "tieteellisten saavutustensa" ansiosta. Petos säilyi salaisuutena vuoteen 1953 asti, jolloin kaksi tutkijaa paljastivat väärennöksen huolellisten tutkimusten jälkeen. (J. S. Weiner ja W. Le G. Clark)

http://www.kolumbus.fi/~w462389/evoluutio/mahd.htm

Evoluutioteoria on vähän semmoinen asia että siihen joko uskoo tai sitten sitä ei ymmärrä.