Hullu mies on hurahtanut mökkeilyyn ja minä tulen mökkihöperöksi siellä!
Meillä on 2 mökkiä: toinen miehen isovanhempien entinen järvenrantahuvila, joka on työleiri. Joka kesä siellä pitää olla "pakolliset" pari viikkoa ja sitten siivotaan ja maalataan, hiotaan ja korjataan. En yhtään ole työleirillä vailla, kun on omakotitalo ja lapsia. Toissa syksynä mies tuli hulluksi ja osti pienen "metsästysmökin" halvalla. Hän sanoi, että siellä on lasten kiva harjoitella telttailua ja kalastusta. Ikävä paikka korven keskellä. Mies on viettänyt siellä jokaisen viikonlopun elo-syyskuussa, jos ei ole satanut. Minä jaksan olla korkeintaan yhden vuorokauden kerrallaan, koska siellä on tylsää. Kaksi keittolevyä ja takka löytyy ruuanlaittoon. Keittonurkassa ei ole tilaa edes salaatin pilkkomiseen. Netti toimii puhelimella hitaasti, telkkua ei ole eikä sähköjä tai sisävessaa. Uimarantaa ei ole, mutta rantasaunalla on laituri, jolta pääsee uimaan. Mitä järkeä siellä on kulkea joka viikonloppu tylsistymässä? Nyt illatkin pimenee. Sanoin jo valmiiksi, että tulevan viikonlopun vietän kaupungissa. Käydään lasten kanssa ostoksilla ja syömässä. Voiko miehen parantaa tuosta mökkivouhotuksesta vai pitääkö meidän alkaa viettää kaikki vapaapäivät erillään? Kokemuksia?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna sen kalastella itsekseen. Saatpa olla rauhassa.
Juu, eli nainen jää yksin huolehtimaan perheestä ja omakotitalosta, kun isi harrastelee kalastusta kaikki viikonloput. Kuulostaa reilulta diililtä?
Joka toinen viikonloppu kersat faijan mukaan kalastelemaan tietysti. Sehän on paras ratkaisu: lapset saa nauttia molempien vanhempien seurasta vaihtelevasti, ja kumpikin vanhempi saa yhtä paljon vapaa-aikaa.
Entä yhteistä aikaa? Milloin ne vanhemmat tapaa toisiaan? Kotipihalla vaihtaa heipat? Etenkin jos molemmat eivät tee töitä klo 8-16. Enemmistö suomalaisista perheistä on niitä, joissa joko toinen tai molemmat vanhemmat tekevät töitä myös iltaisin ja/tai viikonloppuisin.
Ehdotukseni ratkaisee tämänkin ongelman. Se on ylivoimaisesti paras, mitä tässä ketjussa on tarjottu. Mutta koska se tulee lapsettomalta ihmiseltä, sen voi ilmeisesti sivuuttaa täysin...
Mikä se ehdotus on? Siis onko isä yksin mökillä 2 vkl kuussa? Ja muut viikonloput koko perhe mökillä ja kotona? Komppaan edellistä puhujaa, että harkinta sään mukaan. Esim. meillä mennään mökille, kun on lämmintä ja pystyy uimaan eikä sada. Meillä on sähköt, tv ja kunnon valot mökillä, eli en osaa edes kuvitella ap:n tilannetta, jossa hissutellaan sateiset viikonloput sisällä hämärässä valossa 😄 Meillä myös on erotiikkaa lähes joka viikonloppu, mikä on helpompi toteuttaa, jos ollaan fyysisesti samassa tilassa.
Kävisikö tällainen?
lasketaan, että kuukaudessa on 4 viikonloppua. yhden viikonlopun olette perheenä mökillä. Tällöin lähdette mökille vasta lauantaina, joten kotona on yhteistä aikaa se perjantai-ilta. yhden viikonlopun on mies yksin mökillä, yhden viikonlopun on mies lasten kanssa mökillä. Yhden viikonlopun olette kaikki kotona. Mökistä tehdään sellainen, että siellä voi katsella telkkaria, olla netissä, tulee salaatinpilkkomiselle tila jne. jne.
Ja sitten sinä keksit itsellesi ajanvietteen, josta pidät. pidä huoli, että niin mies kuin lapsetkin osallistuvat tuohon pakkopullaan.
Kuulin joskus naisesta, joka muutti pysyvästi mökille ja eli lähinnä luonnon antimilla. Kasvatti itse perunat, kalasti, ampui jäniksiä, marjasti ja sienesti. Itse hakkasi polttopuut ja neuloi vaatteet. Se oli kehunut kaupassa, että ruokaan meni enää 20€ kuussa, lähinnä kahviin, maitoon ja mausteisiin kuulemma. Se on seuraava askel 😉
Vierailija kirjoitti:
Kuulin joskus naisesta, joka muutti pysyvästi mökille ja eli lähinnä luonnon antimilla. Kasvatti itse perunat, kalasti, ampui jäniksiä, marjasti ja sienesti. Itse hakkasi polttopuut ja neuloi vaatteet. Se oli kehunut kaupassa, että ruokaan meni enää 20€ kuussa, lähinnä kahviin, maitoon ja mausteisiin kuulemma. Se on seuraava askel 😉
Voi apua! Lievästi hurahtanut mökki-ihminen!
-ap
Itse lopetin mökillä käymisen sen takia, että puolisoni omistaa mökin puoliksi eläkkeellä olevan besser wisser isänsä kanssa joka tulee väkisin aina mökille pyörimään samaan aikaan kun me olemme siellä ja en voi sietää sitä päällepäsmäröinnin määrää. Teen asiakaspalvelu työtä ja joudun kuuntelemaan töissä päivät pitkät kaikkia itsestään liikoja luulevia arse-holeja en todellakaan halua pilata vapaapäiviäni samanlaiseen varsinkaan kun siitä ei edes makseta mitään.
Aina kun olen mökillä ollut viikonlopun kuuntelemassa tätä besser wisser isää niin koko seuraava viikko on pilalla, koska kyseinen ihminen tekee minut hyvin pahoinvoivaksi henkisesti. Rasittavinta siinä tyypissä on se, että hän ei kuuntele muita ollenkaan. Hänen kaikki mielipiteensä ovat aina ehdottomasti lukkoonlyötyjä totuuksia. Jos hänen tekemistään jutuista löytyy joku virhe syy on aina jonkun muun kuin hänen vaikka paikalla ei olisi ollut ketään muuta kuin hän itse tekemässä sitä.
Parasta kaikessa on se, että tämä besser wisser isä pitää itsestäni ylikaiken, koska olen aina kohtelias. Juuri kukaan muu ei viitsi olla kohtelias tälle ärsyttävälle tyypille ja he ovat kuulemma sitten täysiä kusipäitä, koska besser wisseri projisoi omat vikansa aina muiden ominaisuuksiksi eikä itse edes huomaa sitä. Todellisuudessa inhoan tätä tyyppiä yli kaiken ja olen kohtelias vain välttääkseni riidat. Nykyään tosin lopetin mökillä käymisen kokonaan, koska en saa siellä olosta muuta kuin äärettömästi henkistä pahoinvointia.
Toki voisin riidellä kyseisen tyypin kanssa asiat halki, mutta en usko, että hän muuttuu vaan sitten itsekin olen vain yksi kusipää lisää. Ennemmin välttelen häntä. Osa omistusmökit tyypin kanssa jota inhoaa yli kaiken ovat kyllä syöpää. :( :( :(
Vierailija kirjoitti:
Roadwalker kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se oo hyvä, ootte sitten kumpikin hulluja.
Mökkihöperö taitaa tarkoittaa, että seinät kaatuu päälle. Mut miehet on sellaisia, että kun joku juttu on niistä tosi siisti, ei toisten sanomisilla ole väliä (vrt. kuntosalibodarit).
Jos tykkää ja innostuu jostain harrastuksesta, niin miksi se pitäisi lopettaa vain sen takia, että joku muu ei pidä siitä? Aikuisena sitä jo oppii tuntemaan itseään sen verran, että tietää mikä kiinnostaa. Sääli, jos sitä joutuu rajoittamaan koska joku pitää sitä asiaa vähän hölmönä
Toki niinkin, mutta itse 3 lapsen äitinä ajattelen, että joku kohtuus niissä omissa menoissa. Kun mun mies innostui salilla käynnistä, se meni salille 4 iltana viikossa suoraan töistä. Käytännössä minä hain lapset aina hoidosta ja laitoin ruuan. Kuljetin esikoista kahden muun lapsen kanssa urheilutreeneihin 3 iltana viikossa, koska mies ei ehtinyt koskaan ajoissa. Kesken talven tuli mitta niin täyteen, että ilmoitin vaan kylmästi päivät, jolloin mies hakee tenavat hoidosta ja itse sitten ne muut päivät. Toki siitä seurasi murjotusta ja mykkäkoulu, mut en ala koko perheen piiaksi, kukin hoitakoon osuutensa, kun on leikkiin ryhtynyt.
Hitto mikä narttu.
Onhan tuo nyt karsea tilanne ihan senkin takia, että perheellinen mies tekee mitä ITSEÄÄN huvittaa ja haluaa, jättää lapset äidille yksinhuolettavaksi. Meillä ei kyllä tulisi kuuloonkaan, että joka viikonloppu ollaan omissa menoissa, vaikka tottakai kumpikin tasapuolisesti "saa" harrastaa omia juttuja. Mutta tuollainen on kyllä täyttä vastuunpakoilua ja äärimmäisen itsekästä touhua - etenkään, kun ei yhtään välitetä, mitä muu perhe ylipäätään haluaa. Itse en viihtyisi tuollaisella sähköttömällä mökillä, kuin ehkä ystävien kanssa viikonlopun. Omakseni en sellaista ottaisi ikinä. Tällaiset tunteethan mökkeilystä ovat suomessa melkein kiellettyjä (niinkuin tästäkin ketjusta näkee). Meillä on ilmeisesti joku kansallisvelvollisuus haluta raataa töitä kesälomat läpeensä jossain metsän keskellä ja luoda ulkohuussin paskoja - valittaa ei saa, koska sitten on turha tyhmä snobi.
Eipä siinä, me ei olla Suomessa asuttu enää vuosiin. Ei täällä nykyisessä kotimaassa ole edes mitään mökkikulttuuria samalla tavalla. Täällä ihmiset aidosti lomailee, kun on loma ja hyvällä omallatunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roadwalker kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se oo hyvä, ootte sitten kumpikin hulluja.
Mökkihöperö taitaa tarkoittaa, että seinät kaatuu päälle. Mut miehet on sellaisia, että kun joku juttu on niistä tosi siisti, ei toisten sanomisilla ole väliä (vrt. kuntosalibodarit).
Jos tykkää ja innostuu jostain harrastuksesta, niin miksi se pitäisi lopettaa vain sen takia, että joku muu ei pidä siitä? Aikuisena sitä jo oppii tuntemaan itseään sen verran, että tietää mikä kiinnostaa. Sääli, jos sitä joutuu rajoittamaan koska joku pitää sitä asiaa vähän hölmönä
Toki niinkin, mutta itse 3 lapsen äitinä ajattelen, että joku kohtuus niissä omissa menoissa. Kun mun mies innostui salilla käynnistä, se meni salille 4 iltana viikossa suoraan töistä. Käytännössä minä hain lapset aina hoidosta ja laitoin ruuan. Kuljetin esikoista kahden muun lapsen kanssa urheilutreeneihin 3 iltana viikossa, koska mies ei ehtinyt koskaan ajoissa. Kesken talven tuli mitta niin täyteen, että ilmoitin vaan kylmästi päivät, jolloin mies hakee tenavat hoidosta ja itse sitten ne muut päivät. Toki siitä seurasi murjotusta ja mykkäkoulu, mut en ala koko perheen piiaksi, kukin hoitakoon osuutensa, kun on leikkiin ryhtynyt.
Hitto mikä narttu.
Ai hirveä narttu, kun pitää hoitaa oma osuutensa omista lapsista? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi mökkiä, omakotitalo ja lapsia? Johan siinä työleiriä riittää. Näin lapsettomana ja kaupunkilaisena kerrostaloasujana ei nyt ole niin nuukaa, jos kumppani on mökillä yksin kaksi viikonloppua kuusta, kotona yhden ja minä puolestani mökillä kumppanin kanssa yhden. Tuo on sellainen kompromissiratkaisu, jota itse ehdottaisin. Minusta on tärkeää, että molemmilla on myös omaa aikaa ja omia harrastuksia.
Minä minä minä. Jos on lapsiperhe, ehkä välillä voisi vaikka puolella sanalla mainita ne lapset. Viihtyykö ne joka vkl mökillä vai onko se aina äiti, joka huolehtii lapsista? Minut pakotettiin lapsena mökille, eikä vieläkään ole inho pakkomökkeilyä kohtaan laantunut. Myös meillä isä vaati telttailua ja leirielämää kesälomalla. Ei ollut mitään hauskaa viettää viikonloput korven keskellä ja kusta pusikoihin, maata kosteassa teltassa olevinaan erätaitoja
opetellen. Viimeistään siinä vaiheessa kun hinkkaa pois kuukautisveriä kylmällä lammen vedellä, alkaa tulla mieleen, onko mitään järkeä.Lapsillahan on tuossa ehdotuksessani mahdollisuus valita kahtena viikonloppuna neljästä, ovatko he mökillä voi kotona. Yhtenä viikonloppuna ollaan kotona, ja yksi viikonloppu kuussa mökillä ei aiheuta kenellekään mentaalisia arpia.
Onko kaikissa lapsiperheissä noin hankalaasopia asioista?
Varmaan, jos se äiti jää 3 vkl kuussa vastuuseen lapsista sinne kaupunkiin. Oletko koskaan mökkeillyt? Yleensä ihmisillä ei ole tapana merkitä kalenteriin kuukausia etukäteen, ovatko mökillä vai kotona. Normaalisti ihmiset päättävät mökkeillä, jos on hyvä sää. Harva jaksaa mennä viikonlopuksi mökille hytisemään, jos sataa ja on kylmää.
Mökki-ihminen kyllä menee mökille aina, kun on tilaisuus, mutta voihan nuo viikonloput katsoa tilanteen mukaan ja pitää vain huolta siitä, että kotiviikonloppuja tulee yhtä paljon.
Voihan ne lapset pakottaa myös toiseksi viikonlopuksi isän kanssa, mutta minusta alkuperäinen ehdotukseni on reilumpi kaikkien kannalta. Et sinäkään parempaa kompromissia pysty ehdottamaan, vaikka kuinka miettisit.
Meillä on suvun yhteinen mökki, siis tätini, enoni ja serkkuni sekä minä omistamme yhtä suuret osuudet perintömökistä. Kun minä olin siellä kesäisin viikkojakin ja osallistuin töihin, alkoi kuulua jurputusta, että minä olen perheineni siellä kaikkein kauneinmat ajat. Tietysti, koska minulla on aina 4 viikon kesäloma heinäkuussa, jolloin Suomessa tuppaa olemaan parhaat säät. Sitten alkoi kotoa tulla painostusta, että ei tarvitsisi olla niin paljon mökillä, kun jää kotona kaikki kunnostukset ja suursiivouksen tekemättä. Viime vuosina olenkin vähentänyt mökillä oloa, ja nyt taas kuuluu muilta mökin osakkailta marinaa, kun olen siellä niin harvoin ja veneen laskut, laiturin laitot, korjaukset ja maalaukset jää tädin ja enon riesaksi. Että ottaa päähän.
Mua kiinnostaisi tietää oletteko vielä yhdessä vai erkaniko tiet ap? Perustavanlaatuiselta asialta kuulostaa jos toinen viihtyy luonnonrauhassa ja toinen ahdistuu siellä. Musta on mieheltäsi tosi kaunis ajatus opettaa lapsille erätaitoja sieluttoman kaupunkielämän sijaan.
Meillä kumpikin viihtyy mökillä niin paljon että vietetään siellä kaikki vapaa-aika. Oikein harmittaa kun tuli varattua tälle vuodelle yhdet keikkaliput ja jää siksi yksi mökkiviikonloppu itsellä välistä. En viihdy enää kaupungissa. Koko kesäloma ollaan mökillä ja tähdätään että kaupassa tarvisi käydä maksimissaan kerran viikossa. Nykyään myös ärsyttää ihmiset jotka järjestää juhlia viikonloppuisin ja sitä sitten puntaroida kehtaako olla menemättä tai voisiko homman hoitaa jotenkin tosi nopeasti pois alta olematta töykeä.
Ja meillä siis on tosi pieni mökki. Ruokaa laitetaan pääosin ulkona ja sellaiset retkiolosuhteet ylipäätään. Aurinkosähköllä saa puhelimet ladattua ja saunaan valon pimeällä, mutta muita mukavuuksia ei ole. Vuosikausia retkeiltiin Lapissa seurustelun alkuvaiheessa, joten mökki saunalla ja huussilla on siihen verrattuna tosi luksusta. Syyspimeät on mun suosikkiaikaa mökillä. Voi katella iltaisin tähtiä ja revontulia, istua nuotiolla vilttiin kääriytyneenä viinilasi kädessä ja uni maistuu hyvin. Vedet myös on syksyllä vielä kohtuullisen lämpimiä ja on kiva uida.
Itse olen mökillä kelissä kuin kelissä. Pidän hyväkelin mökkeilijöitä erikoisina, koska he saavat kokemuksesta vain puolet, jää paljon luonnon kauneutta kokematta. Sateella tehdään vain eri asioita, luetaan kirjoja, levätään, kuljetaan sadetakissa metsässä ja saunotaan. Mökillä on ympäri vuoden naulakossa toppatakki, toppahousut, pipo ja kaulaliina. Sää on pukeutumis- ja asennekysymys.
Keskustelussa tartutaan epäoleelliseen mun mielestä. Eihän isä lapsia hylkää äidille, vaan nimenomaan haluaisi lapsille opettaa kalastus- ja erätaitoja. Jos lapset kuitenkin on olleet tuossa vaiheessa jo melko isoja niin voi olla melko haastavaa saada heitä kotoa pois. Varsinkin jos äiti tuntuu olevan ihan toista maata eikä ymmärrä isän hyviä tarkoitusperiä. Meidän piti lapsena lähteä mökille aina siihen asti että oltiin täysi-ikäisiä ja hyvä niin. Mökille oppi kaipaamaan niin että aikuisena oli saatava oma mökki.
Näen kyllä eron ainekset tässä ap:n liitossa, mutta hei lapsethan te olette jo tehneet eli elämän tarkoitus täytetty. Nyt sitten uutta itselle sopivampaa eläkepuolisoa etsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se oo hyvä, ootte sitten kumpikin hulluja.
Mökkihöperö taitaa tarkoittaa, että seinät kaatuu päälle. Mut miehet on sellaisia, että kun joku juttu on niistä tosi siisti, ei toisten sanomisilla ole väliä (vrt. kuntosalibodarit).
Jos tykkää ja innostuu jostain harrastuksesta, niin miksi se pitäisi lopettaa vain sen takia, että joku muu ei pidä siitä? Aikuisena sitä jo oppii tuntemaan itseään sen verran, että tietää mikä kiinnostaa. Sääli, jos sitä joutuu rajoittamaan koska joku pitää sitä asiaa vähän hölmönä
Kai sitä perheen nimissä voisi ainakin rajoittaa? Esim. puolet kesäviikonlopuista mökillä, puolet kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä olisi mies minun makuuni.
Saat jos tahdot! Perjantai lähestyy, mikä tarkoittanee viimeistään klo 18 auto pakattuna ja päämääränä kesämökki. En lähde mukaan, joten sunnuntaina klo 18 jälkeen sitten tavataan. Hyvä parisuhde meillä.
En nyt oikein ymmärrä? Laita lapset isänsä mukaan mökille ja nauti vapaasta viikonlopusta
Lapsuudesta jo muista miten perseestä pakkomökkeily oli. Ei kiinnostanut yhtään ja siellä sitä sitten viikonloput jökötettiin.
Nyt sitten perheellisenä samanmoista velvollisuusmökkeilyä aivan liian tiuhaan. Perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulin joskus naisesta, joka muutti pysyvästi mökille ja eli lähinnä luonnon antimilla. Kasvatti itse perunat, kalasti, ampui jäniksiä, marjasti ja sienesti. Itse hakkasi polttopuut ja neuloi vaatteet. Se oli kehunut kaupassa, että ruokaan meni enää 20€ kuussa, lähinnä kahviin, maitoon ja mausteisiin kuulemma.
Hyi helvetti mitä elämää.
Onhan mökillä kivempaa kuin pienessä veneessä pariviikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan mökillä kivempaa kuin pienessä veneessä pariviikkoa.
Tai ruumisarkussa. Tai maakellarissa. Tai nuppineulat kynsien alla.
Ei toinen ikävä tee toisesta mukavaa, vaan molemmat ovat edelleen ikävää.
Varmaan, jos se äiti jää 3 vkl kuussa vastuuseen lapsista sinne kaupunkiin. Oletko koskaan mökkeillyt? Yleensä ihmisillä ei ole tapana merkitä kalenteriin kuukausia etukäteen, ovatko mökillä vai kotona. Normaalisti ihmiset päättävät mökkeillä, jos on hyvä sää. Harva jaksaa mennä viikonlopuksi mökille hytisemään, jos sataa ja on kylmää.