Tuore miesystäväni on masentunut, tarvitsen neuvoja!
Toki ymmärrän, että masennus on sairaus ja rakastan miestä jo nyt muutaman kuukauden suhteen jälkeen ihan älyttömän paljon. Mies on suurimman osan ajasta ihana ja jopa unohdan usein, että hän edes on masentunut. Sitten joskus tulee kuitenkin näitä huonompia kausia, kun mies ei mm. jaksa kuunnella juttujani. Yritän ymmärtää, mutta oma egoni kärsii tollasista kommenteista myös, vaikka mies sanookin kaiken aina hyvin kiltisti. Minun näkökulmastani meillä on kuitenkin tuore suhde ja tuntuu pahalta, ettei mies jaksa aina olla kiinnostunut minun elämästäni. Hän on kuitenkin paras ihminen, jonka olen ikinä tavannut, enkä missään nimessä edes harkitse suhteen lopettamista. Tiedän ongelmani olevan pieni verrattuna hänen ongelmiinsa, mutta joskus tilanne vain tuntuu epäreilulta minua kohtaan. Mitään tällaista en ole sanonut miehelle, koska en halua rasittaa häntä lisää.
Neuvoja?
Hei ap,
masentuneen puolisona tai läheisenä olo ei ole helppoa. Kerrot ristiriitaisesta suhteestanne, jossa toisaalta on paljon hyvää ja onnistunutta, mutta toisaalta sinusta tuntuu, että masennuksen takia joudut jotenkin väistymään taka-alalle tai että masennus estää miestäsi antamasta sinulle tarpeeksi huomiota.
Olette vasta suht tuore pari, jolla ei ole vuosien yhteistä historiaa ja kiintymystä takananne suhteen 'peruspilarina'. Olette vielä honeymoon-tutustumisvaiheessa jossa toisen huomio ja kiinnostus on erityisten tärkeää. Joudut miettimään, mikä sinulle riittää ja on tarpeeksi. TUli myös mieleen, onko paikkakunnallasi kenties jotain vertaistukiryhmää masentuneen omaisille/puolisoille? Olisi tärkeää sinulle, että voisit jakaa tuntemuksiasi ja saada tukea.
Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on kolme asiaa
1) että miehesi ottaa vastuun ja sitoutuu oman terveytensä hoitamiseen, syö lääkkeet, käy terapiassa yms mitä hänen hoitoonsa nyt kuuluukaan.
2) että erotatte, että sinä olet parisuhteen osapuoli etkä hoitaja.
3) että huolehdit omasta jaksamisestasi viettämällä aikaa myös ystäviesi ja harrastustesi parissa. Joskus masentunut 'sitoo' puolisoaan esim. vetoamalla omaan pahaan oloonsa ettei toinen jättäisi häntä. En tietenkään voi tietää onko teillä näin. On tärkeää säilyttää erillisyytensä ja oma tilansa myös, tosin tietenkin on tärkeää viettää myös yhteistä aikaa ja olla lähellä
Mitä tuumaat näistä?