Lue keskustelun säännöt.
Olen kyllästynyt ihastumaan vääriin miehiin! :(
12.09.2016 |
Tiedän, että olen heidän kanssaan ns. ero tasoa ja heistä en saa kuin seksiä. En vaan voi sille mitään, että ihastun näihin vääriin miehiin. Eivät ole edes niitä saamarin jännämiehiä vaan sellaisia joille riittää kysyntää niin paljon, että eivät jaksa roikkua minun seurassa kauaa. Olen tapaillut kaikenlaisia miehiä ja ongelmani on aina vaan sama: Minä en kiinnostu niistä, jotka kiinnostuvat minusta. Minulla ei ole sitä ongelmaa etten uskaltaisi sitoutua vaan se, että en kiinnostu tasoisistani miehistä. Yritän tapailla heitä, mutta mitään fyysistä vetovoimaa ei ole. Sitten kun tapailu olisi menossa fyysiseen suuntaan, minua alkaa ahdistamaan näiden miesten lähentelyt.
En jaksa tätä. Nytkin ajattelen koko ajan yhtä miestä jonka sain vaan parille treffeille kanssani. Hitto, että ärsyttää tämä! :((((
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Et siis kiinnostu miehistä, jotka kiinnostuvat sinusta. Ja ne miehet joista kiinnostut, eivät ole kiinnostuneet sinusta. Pirullinen kierre...
Eli siis sori vaan, mutta ei ne sun jahtaamas miehet kiinnostu sinusta juurikin koska jahtaat heitä. Ihan kuin sinäkään et kiinnostu jos joku jahtaa sinua. Jos siis haluat unelmien miehesi, joudut opettelemaan sellaisen naurettavan pelin, että jos kiinnostut jostakin niin ESITÄ, ettet ole kiinnostunut. Jätkä narahtaa koukkuun heti. Ja kun unelmiesi mies jahtaa sinua, kiinnitä häneen hieman huomiota. Miehen mielenkiinto loppuu heti, jolloin taas heittäydyt kylmäksi jolloin miehen mielenkiinto taas herää. En tiedä loppuko tämä kierre ikinä kun ei ole kokemusta. Mutta noin se menee.
Miten kauan tällaista leikkiä pitää leikkiä? Eihän tuollainen voi johtaa parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et siis kiinnostu miehistä, jotka kiinnostuvat sinusta. Ja ne miehet joista kiinnostut, eivät ole kiinnostuneet sinusta. Pirullinen kierre...
Eli siis sori vaan, mutta ei ne sun jahtaamas miehet kiinnostu sinusta juurikin koska jahtaat heitä. Ihan kuin sinäkään et kiinnostu jos joku jahtaa sinua. Jos siis haluat unelmien miehesi, joudut opettelemaan sellaisen naurettavan pelin, että jos kiinnostut jostakin niin ESITÄ, ettet ole kiinnostunut. Jätkä narahtaa koukkuun heti. Ja kun unelmiesi mies jahtaa sinua, kiinnitä häneen hieman huomiota. Miehen mielenkiinto loppuu heti, jolloin taas heittäydyt kylmäksi jolloin miehen mielenkiinto taas herää. En tiedä loppuko tämä kierre ikinä kun ei ole kokemusta. Mutta noin se menee.
En minä tällaisia pelejä ala pelaamaan. Joko kiinnostuu tai ei kiinnostu.
Sinä pelaat jo nyt niitä, mutta olet vaan liian yksinkertainen, että edes itse käsittäisit sen.
Voi onpa kauheat ongelmat jaxuhali sulle <3
Kun on maistanut alphamiehen tulista chiliä ei tavisukon tarjoama halju nakkikastike tunnu enää miltään. Mieluummin vaikka sitä chiliä kerran vuodessa kotipakettii kuin nakkikastiketta jatkuvasti. Näin se vaan menee. Ja alphaleskille ei mitään sympatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Uskon markkina-arvoon siten, että hyvännäköinen ja hyvässä ammatissa toimiva mies ottaa itselleen omasta mielestään kauniin ja fiksun kumppanin. Sama toisinpäin. En jaksa uskoa siihen, että komea ja fiksu mies pariutuisi ruman ja tyhmän naisen kanssa. Ap
Eikun nyt sä oot just asian ytimessä. Jostain kumman syystä upealle miehelle voi kelvata joku vaan. Tulee se hetki sitoutua ja se on se eka siinä. Mutta me naiset kaivataan fiksua juttuseuraa ja sänkyyn on vaikea päästää jotan urpoa. Mies voi hyvinkin pärjätä pöljän eukon kanssa kun ottaa ylemmyyden sovinistisen asenteen. Taas hyvin tienaava fiksu sanavalmis nainen voi hiertää miestä, ja mies jättää, mutta toisinpäin ei mitään välii. Tästä epäsuhta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se mitään, monet ihmiset elävät sinkkuina ihan tyytyväisesti koko elämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et siis kiinnostu miehistä, jotka kiinnostuvat sinusta. Ja ne miehet joista kiinnostut, eivät ole kiinnostuneet sinusta. Pirullinen kierre...
Eli siis sori vaan, mutta ei ne sun jahtaamas miehet kiinnostu sinusta juurikin koska jahtaat heitä. Ihan kuin sinäkään et kiinnostu jos joku jahtaa sinua. Jos siis haluat unelmien miehesi, joudut opettelemaan sellaisen naurettavan pelin, että jos kiinnostut jostakin niin ESITÄ, ettet ole kiinnostunut. Jätkä narahtaa koukkuun heti. Ja kun unelmiesi mies jahtaa sinua, kiinnitä häneen hieman huomiota. Miehen mielenkiinto loppuu heti, jolloin taas heittäydyt kylmäksi jolloin miehen mielenkiinto taas herää. En tiedä loppuko tämä kierre ikinä kun ei ole kokemusta. Mutta noin se menee.
En minä tällaisia pelejä ala pelaamaan. Joko kiinnostuu tai ei kiinnostu.
Sinä pelaat jo nyt niitä, mutta olet vaan liian yksinkertainen, että edes itse käsittäisit sen.
Et sitten kuitenkaan voinut kertoa, että millä tavalla? Heh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vaan voi sille mitään, että haluan parempaa työtä kuin mihin koulutukseni ja työkokemukseni riittää. Olen hakenut kaikenlaisia töitä ja ongelmani on aina vaan sama: Minä en kiinnostu niistä töistä, joita saisin. Minulla ei ole sitä ongelmaa että välttelisin työntekoa ja haluaisin vain lorvailla kotona vaan se, että en kiinnostu tasoisistani töistä. Yritän tehdä niitä, mutta pitkästyn. Sitten kun työ olisi menossa vakiintumisen suuntaan, minua alkaa ahdistamaan ja otan lopputilin.
En jaksa tätä. Nytkin ajattelen koko ajan yhtä hyväpalkkaista työpaikkaa jossa pääsin vaan työhaastatteluun mutten saanut sitä paikkaa. Hitto, että ärsyttää tämä! :((((
Tämä vertuas hiukan ontuu, koska huono työkin on parempi kuin ei mitään työtä. Suhteisiin ei päde sama. Roikun itse mieluummin epämääräisissä panosuhteissa. Eli työelämäversiota käyttäen, voisin saada vakipaikan Siwan kassana, mutta teen mieluummin epävarmoja pätkätöitä sellaisella alalla, josta olen kiinnostunut.
Tätähän ne lassukat on vuosia toistelleet, että naiset haluaa vain jännämiehiä ja itseään tasokkaampia miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan voi sille mitään, että haluan parempaa työtä kuin mihin koulutukseni ja työkokemukseni riittää. Olen hakenut kaikenlaisia töitä ja ongelmani on aina vaan sama: Minä en kiinnostu niistä töistä, joita saisin. Minulla ei ole sitä ongelmaa että välttelisin työntekoa ja haluaisin vain lorvailla kotona vaan se, että en kiinnostu tasoisistani töistä. Yritän tehdä niitä, mutta pitkästyn. Sitten kun työ olisi menossa vakiintumisen suuntaan, minua alkaa ahdistamaan ja otan lopputilin.
En jaksa tätä. Nytkin ajattelen koko ajan yhtä hyväpalkkaista työpaikkaa jossa pääsin vaan työhaastatteluun mutten saanut sitä paikkaa. Hitto, että ärsyttää tämä! :((((
Tämä vertuas hiukan ontuu, koska huono työkin on parempi kuin ei mitään työtä. Suhteisiin ei päde sama. Roikun itse mieluummin epämääräisissä panosuhteissa. Eli työelämäversiota käyttäen, voisin saada vakipaikan Siwan kassana, mutta teen mieluummin epävarmoja pätkätöitä sellaisella alalla, josta olen kiinnostunut.
Työttömänäkin voi elää ihan mukavasti.
Mistä sen tasonsa tietää? En minä ainakaan viitsi tykätä Tinderissä mielestäni tosi komeista ja kiinnostavista miehistä. Nämä ilmeisesti "tavismiehet" puhuvat naisista massana, että "naiset ei kiinnostu, naisille ei kelpaa".
Kyllä mulle kelpaa mukava ja normaali mies. Lihaskimput ja miesmallin näköiset vältän, koska uskon, että olen liian arkipäiväinen heidän makuunsa tai että heille ei kelpaa ehkä lopulta kukaan.
Olen itse semmoinen peruskaunis, liikunnallinen ja hyvässä työssä, korkeakoulutettu. En todellakaan havittele alfauroksia, vaan huomaavaista ja toimeliasta ja tuntevaa miestä.
En minä tällaisia pelejä ala pelaamaan. Joko kiinnostuu tai ei kiinnostu.