Joudun opettamaan lastani itse kotona

Aloittajan kannattaa lähettää viestiä opettajalle tuosta tilanteesta. Vaikka nimettömänäkin, mutta kuitenkin oppilaan vanhempana. Se varmaan havahduttaa opettajan. Varmaan luokalla on useita oppilaita, jotka ovat todella pulassa. 

Rahanpuutteen takia jakotunteja ei ole. Tukiopetusta ei ole varaa antaa kuin hätätapauksessa. Jos ap:n lapsi on ns. normaali lapsi, jonka pitäisi kyetä tunnilla kuuntelemaan ohjeita, häneen ei uhrata vähiä tukiopetusvaroja. Tukiopetusrahat käytetään niihin, joilla on oikeasti jokin oppimisvaikeus. Jos ap olisi oikeasti opettaja, hän tietäisi tämän.

Meidän kaupungissamme lisäksi opettajat lomautetaan määräajaksi, joten osa asioista jää kokonaan opettamatta. Se näkyy sitten tulevina vuosina, kun perusosaaminen on vain osittaista.

Huoltajien lakimääräinen velvollisuus onkin auttaa lasta koululäksyissä ja huolehtia siitä, että koulua käydään parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuka haluaa ostaa tukiopetusta opettajalta, joka ei pysty opettamaan tunnilla? Asiakkaat tuskin ovat oppilaita.

No, sillä opettajallakin on esimies ja silläkin on esimies eli veisin kyllä asian eteenpäin kunnes lapsi saisi opetusta, olkoon se sitten normiopetusta tai tukiopetusta. Lapsillahan on oppivelvollisuus eikös kouluilla ole sitten opetusvelvollisuus??

PS Opetan kyllä itsekin lapsiani kotona mutta en siksi etteikö heitä opetettaisi kouluissa mutta toinen haluaa oppia lisää matikkaa ja toinen englantia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama juttu, opetamme lasta kotona, mutta emme ole opettajia. Kuka tahansa pystyy siihen, mutta se täytyy tehdä oman työpäivänsä jälkeen. Tämä on nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

Aika harva pystyy. Täytyy osata opettaa. Ei riitä että tekee lapsen puolesta.

oikeastaan paljon suuremman osan kannattaisi auttaa lapsia läksyissään paljon enemmän. siksi aasialaiset ovat huipulla kun äidit auttavat kunnolla kaikessa. toki koulun pitäisi opettaa kaikkia paremmin, mutta kaikkien opetustyyli ei sovi juuri tietylle lapselle joten kotona kannattaa auttaa ellei lapsi sitten saa aina kymppiä.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan kannattaa lähettää viestiä opettajalle tuosta tilanteesta. Vaikka nimettömänäkin, mutta kuitenkin oppilaan vanhempana. Se varmaan havahduttaa opettajan. Varmaan luokalla on useita oppilaita, jotka ovat todella pulassa. 

Luitko aloitusviestin? Ap on useasti pyytänyt tukiopetusta tytölleen.

Vierailija kirjoitti:

oikeastaan paljon suuremman osan kannattaisi auttaa lapsia läksyissään paljon enemmän. siksi aasialaiset ovat huipulla kun äidit auttavat kunnolla kaikessa. toki koulun pitäisi opettaa kaikkia paremmin, mutta kaikkien opetustyyli ei sovi juuri tietylle lapselle joten kotona kannattaa auttaa ellei lapsi sitten saa aina kymppiä.

Miksi juuri äidit? Miksei isät?

Kyllä tukiopetukseen on varattava tietty resurssi tuntikehyksessä. En tiedä paljonko se lienee alakoulussa, mutta olettaisin, että vastaisi yhtä tai kahta vuosiviikkotuntia. Erityisopetuksella on sen lisäksi oma resurssinsa. Joku kirjoitti, että vain toivottomat tapaukset saavat tukiopetusta. Olettaisin heidän kuitenkin pääsevän erityisopettajalle saamaan apua opiskeluunsa. Se tavallinen tukiopetus on tarkoitettu satunnaisen ongelman ratkaisemiseen. Oppilas on joutunut esim. olemaan pidemmän ajan sairauden takia pois koulusta ja jäänyt siten jälkeen opinnoissaan. Osan normaali oppilas pystyy kyllä opiskelemaan itsenäisesti, mutta ymmärrän, että esim. matematiikassa ja vieraassa kielessä on käsitelty sellaisia asioita, joiden avaamiseen tarvitaan opettajan apua. Jos opettaja ei huomaa itse tarjota tukiopetusta, pitää ainakin isompien oppilaiden olla niin aktiivisia, että pyytävät itse tukea.

PS ja samalla OT: Ulkomaanmatka lomien ulkopuolella ei ole yleensä syy saada tukiopetusta.

Kyllä meillä lapsi on päässyt tukiopetukseen erityisopettajalle joka vuosi tähän mennessä. Tukiopetustakin on saanut ylimääräisen tunnin verran viikossa tähän asti. Tänä vuonna lukkari on vain opettajalla 5. luokka niin täynnä että pysty tukkaria pitämään kuin musiikkitunnin aikana. Katsotaan miten käy.

Jakotunteja on meidän lapsella äikässä, matikassa, enkussa ja kässässä.

Mulla oli samanlaisia kokemuksia että koulussa oli vaikea oppia mitään ja paljon piti tehdä kotona jotta olisi oikeasti oppinut mutta koulupäivän jälkeen oli väsynyt. Parempi olisi ollut jos olisin ollut kokonaan kotiopetuksessa. Omat vanhempani harvoin pystyivät auttamaan. On hyvä että jotkut lapset osaavat itse oppia opiskelemaan mutta minulle kehittyi tätä menoa tosi huono itsetunto vaikka pärjäsin ihan hyvin kaikessa muussa paitsi matikassa. Aloin välttelemään opiskelemista tämän takia.

Opiskelen nyt korkeakoulussa ja aion todellakin panostaa aikanaan lapseni koulunkäyntiin enkä vain jättäytyä sen varaan että "kyllä älykkäät lapset itse osaa opiskella vielä uuvuttavan koulupäivän jälkeen."

Niinno, kyllä opettaja opettaa asiat tunnilla, mutta jos ei kuuntele/perseilee/on lomalla silloin niin tuskin oppii. Jos tarvitsee kädestäpäitäen opetusta niin siihen ei näillä tuntikehyksillä pystytä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi on oppinut opiskelemaan itse

Ala-asteella ei varmaan ilman opetusta voi olettaa että kukaan 11-12 vuotias oppisi itsekseen esim tekemään vaatteen itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Niinno, kyllä opettaja opettaa asiat tunnilla, mutta jos ei kuuntele/perseilee/on lomalla silloin niin tuskin oppii. Jos tarvitsee kädestäpäitäen opetusta niin siihen ei näillä tuntikehyksillä pystytä.

Matematiikassa opettaja ei yleensä käy läpi vaativia päättelyä vaativia tehtäviä. Tunnilla monesti käydään vain peruslaskut jotka osaisi monesti ilman opetusta mutta jos et sitten ole luonnostaan matemaattisesti lahjakas niin se kaikkein tärkein jää ihan sivu suun. Toki tällä ei ole mitään väliä jos riittää että pärjää ihan ok, mutta jos tähtää kiitettäviin arvosanoihin niin suurin osa kyllä kaipaisi tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

oikeastaan paljon suuremman osan kannattaisi auttaa lapsia läksyissään paljon enemmän. siksi aasialaiset ovat huipulla kun äidit auttavat kunnolla kaikessa. toki koulun pitäisi opettaa kaikkia paremmin, mutta kaikkien opetustyyli ei sovi juuri tietylle lapselle joten kotona kannattaa auttaa ellei lapsi sitten saa aina kymppiä.

Miksi juuri äidit? Miksei isät?

Tuon viestin kirjoittaja puhui aasialaisista, ainakin Japanissa ja Koreassa isät ovat useimmin töissä sen 12+ tuntia päivässä kun äidit ovat kotona. Eipä siinä isällä jää aikaa hirveästi hengata lapsen kanssa.  

Meillä ongelmana on se, että opettaja antaa kotitehtäviksi tehtäviä, joita ei ole edes opettanut!

Kuinka te jaksatte? En ole koskaan juurikaan jaksanut opettaa omia lapsia ja mieskin nauraa, että miten sä voit olla opettaja, kun hermostut heti, ellei lapsi tajua. Se on niin eri juttu opettaa omaa kotona kuin olla töissä. Olen itse opettajaperheestä ja ei vanhemmat koskaan opettaneet mitään. Muistan lukiossa, kun joskus kysyin isältä (matikan ope) neuvoa matikan laskuun ja se piru ei suostunut antamaan vastausta suoraan vaan yritti saada mut ajattelemaan. En kysynyt uudelleen. En muista vanhempieni ikinä edes tarkastaneen läksyjä. Sanakokeeseen joskus saattoivat kysellä, jos vein kirjan ja pyysin.

Jaa-a.

Tukiopetukseen on oikeus. Tavallisimmin se on oppilas itse, joka ei niin kauhean innokas ole osallistumaan. Ihan ymmärrettävääkin, pitkän koulupäivän jälkeen ei jaksaisi.

Lapsen näkökulma on sitten toinen seikka: jos on iso ryhmä, niin ihan perusmatikalla havaitaan, ettei kaikkia voi kädestä pitäen opettaa:

45 min / oppitunti

- alkuhäslinki n. 5 min (kun opettajana aineenopettaja eli ei sama ryhmä koko päivää)

- tehtävän asian esittely 2-5 min

Jokainen alkaa nyt tehdä sovittua asiaa, jäljellä n. 35 min.

- opettaja menee ensin niiden luo, joille on kirjattu oikeus tukeen. Voi olla 0, voi olla 15. Jos jokaisen kanssa menee pari minuuttia ja heitä on vaikka 7, niin on mennyt 7*2 min eli 14 ja jäljellä 21 min

Tässä vaiheessa nopeat ovat tehneet, ope kirjoittaa/heijastaa/kertoo heille nopeasti minuutissa mitä he alkavat tehdä. Jäljellä 20 min.

Nyt ope kysyy, kuka tarvitsee apua.

Ope alkaa käydä läpi viittaajia luultavasti tilassa järjestyksessä edeten eli vaikkapa rivi kerrallaan. Osa on niitä, joita on jo neuvottu kädestä pitäen ja heiden luokseen on mentävä, jotta eivät pillastu ja sekoita koko luokan pakkaa. Jos opella menee minuutti/oppilas, hän ehtii neuvoa 10 oppilasta, osa tosiaan samoja kuin ne alussa läpi käydyt.

Aikaa on jäljellä 10 minuuttia ja on aloiteltava loppuvalmistelut: mitä läksyä, kirjojen laitt laukkuun ym. Jos opettajalla on valvonta, hänen on oltava valvontapaikallaan heti kun kello on soinut.

TÄSSÄ SIIS TUNTI, JOSSA EI OPETETA MITÄÄN UUTTA YHTEISESTI. Ei myöskään tarkisteta läksyjä tai tunnilla tehtyjä. Aikaa/oppilas on siis maksimaalisesti.

Tavallisesti uudelle asialla 10 min, tarkastamisiin 5-10 min, pikkukokeisiinkiin toisinaan 10 min.

Tiukille menee.

Käyttäjä2628 kirjoitti:

Jaa-a.

Tukiopetukseen on oikeus. Tavallisimmin se on oppilas itse, joka ei niin kauhean innokas ole osallistumaan. Ihan ymmärrettävääkin, pitkän koulupäivän jälkeen ei jaksaisi.

Lapsen näkökulma on sitten toinen seikka: jos on iso ryhmä, niin ihan perusmatikalla havaitaan, ettei kaikkia voi kädestä pitäen opettaa:

45 min / oppitunti

- alkuhäslinki n. 5 min (kun opettajana aineenopettaja eli ei sama ryhmä koko päivää)

- tehtävän asian esittely 2-5 min

Jokainen alkaa nyt tehdä sovittua asiaa, jäljellä n. 35 min.

- opettaja menee ensin niiden luo, joille on kirjattu oikeus tukeen. Voi olla 0, voi olla 15. Jos jokaisen kanssa menee pari minuuttia ja heitä on vaikka 7, niin on mennyt 7*2 min eli 14 ja jäljellä 21 min

Tässä vaiheessa nopeat ovat tehneet, ope kirjoittaa/heijastaa/kertoo heille nopeasti minuutissa mitä he alkavat tehdä. Jäljellä 20 min.

Nyt ope kysyy, kuka tarvitsee apua.

Ope alkaa käydä läpi viittaajia luultavasti tilassa järjestyksessä edeten eli vaikkapa rivi kerrallaan. Osa on niitä, joita on jo neuvottu kädestä pitäen ja heiden luokseen on mentävä, jotta eivät pillastu ja sekoita koko luokan pakkaa. Jos opella menee minuutti/oppilas, hän ehtii neuvoa 10 oppilasta, osa tosiaan samoja kuin ne alussa läpi käydyt.

Aikaa on jäljellä 10 minuuttia ja on aloiteltava loppuvalmistelut: mitä läksyä, kirjojen laitt laukkuun ym. Jos opettajalla on valvonta, hänen on oltava valvontapaikallaan heti kun kello on soinut.

TÄSSÄ SIIS TUNTI, JOSSA EI OPETETA MITÄÄN UUTTA YHTEISESTI. Ei myöskään tarkisteta läksyjä tai tunnilla tehtyjä. Aikaa/oppilas on siis maksimaalisesti.

Tavallisesti uudelle asialla 10 min, tarkastamisiin 5-10 min, pikkukokeisiinkiin toisinaan 10 min.

Tiukille menee.

Pitäisiköhän tämän opettajan suunnitella oppituntinsa paremmin, niin että se vastaisi perusopetuslakia ja opetussuunnitelmaa?

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2628 kirjoitti:

45 min / oppitunti

- alkuhäslinki n. 5 min (kun opettajana aineenopettaja eli ei sama ryhmä koko päivää)

- tehtävän asian esittely 2-5 min

Jokainen alkaa nyt tehdä sovittua asiaa, jäljellä n. 35 min.

- opettaja menee ensin niiden luo, joille on kirjattu oikeus tukeen. Voi olla 0, voi olla 15. Jos jokaisen kanssa menee pari minuuttia ja heitä on vaikka 7, niin on mennyt 7*2 min eli 14 ja jäljellä 21 min

Tässä vaiheessa nopeat ovat tehneet, ope kirjoittaa/heijastaa/kertoo heille nopeasti minuutissa mitä he alkavat tehdä. Jäljellä 20 min.

Nyt ope kysyy, kuka tarvitsee apua....

Pitäisiköhän tämän opettajan suunnitella oppituntinsa paremmin, niin että se vastaisi perusopetuslakia ja opetussuunnitelmaa?

Miltä osin rikkoo perusopetuslakia?

Kesto vähintään 45 min, eriytetään ylöspäin, eriytetään alaspäin henkkoht ohjauksella.

Eri tunnit ovat toki erilaisia eli jokainen tunti ei mene noin ja kulku vaihtelee aineittain. Mutta esim. matematiikka ja kielet voisi hyvin mennä noin.

Mikä siinä siis rikkoo lakia?