Saako erityisherkkää komentaa?

Minä vetelisin remmillä perseelle niin loppuis tommonen vitun erityisherkistely

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljeni tytär on erityisherkkä. Menee paniikkiin (itkee, hakkaa päätään) jos häntä vähän moittii tai kieltää. Eikö siis saa komentaa ollenkaan?

Ei kannata komentaa. Minä sain roiman palkankorotuksen, kun menin paniikkiin, itkin ja hakkasin päätäni sen jälkeen, kun pomo tuli moittimaan minua virheestäni.

Apua.:D

Saa komentaa. Lapset joita kohdellaan aina silkkihansikkain ja lellien ovat aikuisina melkoisia p*skapäitä. Toki asiallisesti ohjaten eikä räyhäten, mutta tuo esimerkkisi oli minusta ihan ok toimintaa.

Komentaa kuulostaa oudolta koska siitä tulee mieleen joku karjuminen yms. Jos on kyse vain jostain muffinssista niin siitä voi kyllä ihan ystävällisesti sanoa mutta onko se niin iso asia että sen takia pitää oikein "komentaa" ja laittaa show pystyyn.

Erityisherkkä lapsi voi pahoittaa mielensä jos huomautuksen tekee töykeästi. Luulin kyllä että erityisherkät olisi kilttejä ja heille tosiaan riittää ystävällinen huomautus eikä mitään sanallisia sivalluksia tai huutoraivareita tarvitsisi, tosin itse en tarvitse normaaleidenkaan lasten kanssa.

Aika moni erityisherkäksi luultu on oikeassa elämässä ihan vaan synnynnäinen kus'pää. Anteeksi nyt vaan kaikille, jotka herneen nenäänsä tästäkin asiasta vetävät, mutta on se "hienoa", kun kaikille on olemassa nykyään diagnoosi ja lääketieteellinen termi. Lapsia ei saa edes kasvattaa, vaan pitää ottaa huomioon, että joka toisella on erityisherkkyys ja adhd ja add ja asperger. Muistakaa pukea oikeanväriset silkkihanskat käteenne kohdellessanne eri ryhmiä!

Ei ei ja ei. Ei saa komentaa. Erityisherkkien tulee kasvaa siinä luulossa, että koko maailma on heitä varten varautuneena.

Ei se ole välttämättä erityisherkkyyttä, jos loukkaantuu kummallisista asioista. On vaan herkkänahkainen. Mun mies on vielä aikuisenakin sellainen, mistään ei voi sanoa. Eikä ole mikään erityisherkkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä joku ainoan lapsen prinsessa-syndrooma, ei mitään erityisherkkyyttä.

Ei ole ainoa lapsi. Vanhempansa kyllä komentavat häntä. Kovaakin (paaaaaljon kovempaa kuin minä). Vieraammilta tulevat komennukset ovat kuulemma pahempia. Minä en useinkaan edes tajua, mistä tyttö loukkaantuu.

Ap

Saattaa olla, että se ei vaan kestä ajatusta että on tehny virheen.

Mulla ittellä ainaki oli tää ongelma että olin ite ittelleni kaikista ankarin ku tuli sössittyä, oli se sitte kuinka pieni moka tahansa. Etenki ja varsinki vieraampien ihmisten kanssa. Vaikka siitä kuinka nätisti huomauttais niin se aina huutaa sitä että nyt sä olet tehny virheen.

En oo mikään asiantuntija tietenkään, mut kannattaa kokeilla vaikka (jos "virhe" siis on tahaton/vahinko) vakuuttelemista, että ei tässä mitään, että näitä sattuu ja kertoa sitte miten toivoisit että toimittais jatkossa.

Tahallisten tekojen kans sit kannattaa varmaan turvautua sen lapsen vanhempiin jos vaan mahdollista.

Hei Anna, laittaisiktko sen muffinsin vielä hetkeksi lautasellesi. Ihan kohta päästään syömään, mutta pieni hetki vielä menee.

Jos tämä "komentelu" on sanottu ihan ystävälliseen äänensävyyn (ei tiuskimista tai stressaantuneen tädin tokaisua), kuulostaa siltä, että tytöllä on enemmänkin hemmotellun kakaran syndrooma. Erityisherkkä olisi pikkuhiljaa hivuttautunut lähemmäs ja ennen ottamista olisi vielä varmistanut saako tähän luvan joltakin aikuiselta. Jos taas on sanottu esim. stressaantuneena, tuo tunnetila ryöpsähtää erityisherkän päälle kuin saisi kylmästä vesiämpäristä.

t.erityisherkkä

Vierailija kirjoitti:

. Erityisherkkä olisi pikkuhiljaa hivuttautunut lähemmäs ja ennen ottamista olisi vielä varmistanut saako tähän luvan joltakin aikuiselta.

t.erityisherkkä

Liittyykö erityisherkkyyteen siis arkuus tai ujous? En ole tuollaisest kuullutkaan. Tämä sukulaistyttö ei ole yhtään arka. Oli perheneuvolassa tutkimuksissa adhd-piirteiden vuoksi, mutta ei saanut sitä diagnoosia vaan erityisherkkyyden. On siis todella nopeatempoinen ja raisu.

Ap

Erityisherkkää saa "komentaa", mutta oikealle erityisherkälle riittää kauniisti pyytäminen tai jopa pieni vihje ja tekee jo silloin ja voi potea jo silloinkin huonoa omatuntoa, ettei esim. itse hoksannut tehdä asiaa ennen kuin pyyntö tuli. Eli komenna, mutta hienovaraisesti. :)

Aspergerilta kuulostaa enemmänkin kuin erityisherkältä.