Vuonna 2004 naimisiin menneet, miten menee?

Naimisissa edelleen ja onnellisia. Kriisejä on mahtunut näihin vuosiin muttei koskaan mitään niin pahaa, että oltaisiin haluttu erota. Mies on edelleen mulle tosi rakas vaikka onkin muuttunut siitä 24v pojanklopista jonkin verran. :D

Up

Ollaan oltu yhdessä -97 asti ja naimisiin mentiin 2001 ja kauhea lukea teidän juttuja. Meillä mies kyllä pääsääntöisesti nukkuu myös eri osastolla ja minä meidän kuopuksen kanssa makkarissa, mutta ihan siksi että nukumme kaikki paremmin siten. Seksiä siksi liian harvoin, mutta olemme silti läheisiä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tulee näistä feilanneista mieleen, että olette olleet jossain määrin naiiveja ja idealistisia. Tuleeko teillä itsellä?

Naiiveja ja idealistisia, kun menivät naimisiin, vai mitä tarkoitat?

MITÄ IHMEEN LAPASIA TÄÄLLÄ NAISET OIKEIN OVAT????

TYYTYVÄT IHAN JÄRKYTT'ÄVÄN SURKEISIIN IHMISSUHTEISIIN JA KUSIPÄISIIN TUNNEVAMMAISIIN MIEHIIN!!!

EI VOI YMMÄRTÄÄ, HERRANJUMALA EIKÖ TEILLÄ OLE LAINKAAN ITSEKUNNIOITUSTA JA ITSETUNTOA??!!

HELVETIN KYNNYSMATOT!

Pikarakastumisen jälkeen avioon ja yksi lapsi. Olen miehen ainoa ystävä. Tykätään toisistamme kuin sisko ja veli.

Moneen vuoteen ei seksiä.

Arkiasioita jutellaan. Minä kerron tuntoja, mies ei. Ei kai sillä sit ole.

Ei vieraita suhteita kummallakaan.

Arki sujuu.

Erottiin kohta 2 vuotta sitten. Ei olisi alunperinkään pitänyt mennä naimisiin mutta kun nuorena oli hölmö. Nyt olen onnellinen yksin.

"Mukava" lukea, että muilla samoja tilanteita. Niinhän sitä joskus luulee, että ei ikinä tyytyisi kaverimaiseen suhteeseen. Mutta, mutta. Niin se vaan muuttuu.

Kiinnostava ketju