Tyttärellä "paremmista piireistä" oleva poikaystävä.
Ovat seurustelleet jo kuukausia, mutta en ole poikaa nähnyt. Epäilen, että tytär häpeää minua, koska olen työtön. Olen siis pyytänyt tyttären kanssa tänne syömään jne.
Poikaystävän vanhemmat sen sijaan hyvissä asemissa.
Harmillista, koska olen yrittänyt kasvattaa tasa-arvon tunnelmaan ja kaikkien hyväksymiseen. Sitten itse koen näin.
Kommentit (20)
Voi myös olla, että se poika pitää tyttöäsi vain hoitona ja on siksi haluton tapaamaan tytön vanhempia.
Onko tihkunut tietoa, onhan pojalla iso peenis?
Onko aiemmat poikaystävät tuotu nopeasti näytille?
Minä itse en nuorena halunnut poikaystävien tapaavat vanhempiani ennen kuin suhde oli tosi vakaalla pohjalla, en oikein edes tiedä miksi mutta niin se vaan oli.
Kysy tyttäreltäsi ihan suoraan miksei se pyynnöistä huolimatta tuo poikaystävä näytille :)
Hyvin mahdollista, että häpeää. Täällä oli jokin aikaa sitten keskustelu, jossa nainen oli tehnyt tasoloikan. Oma perhe siis työväenluokkaa ja itse noussut ylempään keskiluokkaan. Muistaakseni sanoi, ettei hirveästi huutele taustastaan, kertonut vain muutamalle hyvälle ystävälle mistä tulee.
Jospa se häpeääkin sitä poikaystääväänsä, ei sinua.
Vierailija kirjoitti:
No, kyllä se aika vielä tulee, että tapaatte, jos suhde oikein vakavoituu.
Kummatkin ovat 17-vuotiaita, joten kai vuoden seurustelua voi pitää "vakavana".
Mutta tässä tosiaan mietityttää tyttäreni mahdollinen alemmuudentunne. Pojan vanhemmat ovat tosiaan ns. silmäätekeviä tässä maassa. Eivät mitään joka päivä mediassa esiintyviä henkilöitä, mutta periaatteessa tuttuja nimiä.
Ehkä poikaakin alkaa ihmetyttää, miksi koskaan ei tapaa minua? Tai edes käy kotonamme silloin, kun kämppä tyhjä eli KÄTY :)
Ole iloinen, että tyttäresi on pääsemässä parempiin piireihin, hänellä on ehkä tulevaisuus edessään.
Vierailija kirjoitti:
Jospa se häpeääkin sitä poikaystääväänsä, ei sinua.
Tästäkin näkökulmasta olen asiaa ajatellut kyllä. Käsittääkseni ei mitään syytä näin päin.
Ei ole 17-vuotiaalla arvot kohillaan, jos vanhempiaan häpeää muka parempien ihmisten edessä..
Kuukausia vai vuoden?
No, eipä tuolle voi mitään, jos tyttäresi sua häpeää. En usko kyllä niin vahvaan ilmaisuun kuin häpeään, mutta ei halua poikaystävälleen näyttää teidän kotia eikä sua, potee alemmuuden tunnetta.
No miksi sitten koet noin? Kokeminen on oma päätöksesi, voit valita toisinkin.
Jos oma äitini olisi tuollainen marttyyri, ei hän näkisi edes lapsenlapsiaan.
Itselle on käynyt näin, tyttären näkökulmasta siis. Asuttiin silloin kerrostalossa Mellunmäessä ja äiti oli matalapalkka-alalla ja yh. Poikaystävä asui isossa talossa Espoossa, pihassa uudehkot autot (18- ja 20-vuotiailla lapsilla myös oma yhteinen auto) jne. Tapasin poikaystäväni ekana syksynä Kauppakorkeassa ja asuttiin vielä molemmat kotona, enkä hirveästi huudellut taustastani muutenkaan. Ei sillä, että sitä olisin halunnut hävetä, mutta ei sillä nyt kerskuakaan kannattanut. Pääosin hengailtiin poikaystävän kämpillä. Oli kurja olo kun äiti oli pahalla mielellä siitä "ettei kelpaa", mutta en tiedä mitä olisi pitänyt tehdä. Niille ihmisille "puitteet" ja asema olivat tärkeää. Ei ollut kyse siitä, että olisin halunnut muuttaa itseäni, mutta olihan se ihmeellistä. Meidän arki oli hyvin erilaista lapsuudessani.
Asuttiin aikamme yhdessä vuokrakämpässä poikaystävän kanssa, sinne kutsuin sit äitiäni käymään.
Suomessa on eri sosiaaliluokkia, ja niiden välillä taiteileminen on vaikeaa. Pitäisi muka pyrkiä eteenpäin ja ylemmäs akateemisessa maailmassa, mutta silti olla ylpeänä duunariperheen lapsi?
Ei se tytär sua häpeä ainakaan siitä syystä, että olet työtön. Eihän se ole mikään pysyvä ominaisuus. Sitä paitsi työttömyyden voi näinä aikoina joutua kokemaan kuka tahansa johtajia ja professoreita myöten.
Mutta teineistähän ei koskaan voi tietää. Vanhemmat voivat olla noloja vaikka siksi, että kuuntelevat "vääränlaista" musiikkia tai käyttävät "vanhanaikaisia" vaatteita.
Kysy tyttäreltäsi ihan suoraan, miksi poikaystävä ei ole käynyt näytillä, äläkä arvaile täällä.
Teineistä kaikki vanhemmat ovat noloja! :)
Ja 2 kk tapailu on vielä niin kevyt suhde, ettei siinä nykyään sukua tavata.
Äläkä ala puhua ppjasta palvoen, hän voi olla vaikka millainen kusipääpetturi ja vaikka väkivaltainen, tuollainen ei ole tae mistään, että on "paremmista piireistä".
"Paremmat piirit" eivät tarkoita parempia ihmisiä. Hyviä ihmisiä löytyy joka sosiaaliluokasta!
Mitäs olet tuollainen sossupummi white trash-Keravamamma. Minäkin häpeäisin sinua ja jos olisin sinä, häpeäisin itseäni. Köyhien ei pitäisi edes hankkia lapsia. Mikset mene töihin pummi? Hae duunia ja lopeta se meidän muiden lompakolla loisiminen. Et näköjään osaa edes hävetä.
Tiedän että muut laiskat läskit pummit tulevat alapeukuttamaan mutta se kertoo jotain teistä... Perse vaan leviää kun makaatte kotona ja mässäätte tuilla.
Mä oon seurustellu tasan vuoden (tai no viikon päästä), enkä ole vieläkään esitellyt vanhemmilleni. Tuskin se johtuu häpeämisestä.
Kaksi hienostorouvaa keskusteli Ekbergin kahvilassa:
-"Minun vävyni on impotentti."
- "Ajatella! Ja peruskoulupohjalta!."
No, kyllä se aika vielä tulee, että tapaatte, jos suhde oikein vakavoituu.