Erolapsi, uusperhe ja perintökuviot.
Minä olen tämä "erolapsi", aikuinen oikeasti. Vanhempani erosivat, kun olin tosi pieni ja isä meni uusiin naimisiin jo, kun olin neljän vanha. Liitosta syntyi 2 lasta, jotka ovat nyt aikuisena minulle tosi läheisiä, vaikka lapsena näimme vain joka toinen viikonloppu ja lomilla. Äitikin on "uudessa" avioliitossa ja meidän perheeseen kuului äidin ja isäpuolen lisäksi heidän 2 yhteistä lastaan, minä ja isäpuolen tytär, joka hänkin on kuin sisko minulle, koska olemme asuneet lähes koko lapsuuden saman katon alla.
Äiti ja isäpuoli ovat aina kohdelleet meitä kaikkia tasavertaisesti ja ovat tehneet testamentit, joissa jokaista meistä kohdellaan kuin rintaperillistä.
Nyt sitten viime viikonloppuna olin isän luona käymässä ja isä kertoi, miten on tullut joidenkin sisarusten kanssa riitaa mummon perinnöstä. Isän vaimo tuli sitten keskusteluun mukaan ja kertoi, että onneksi heillä on kaikki omaisuus laitettu isän vaimon nimiin ja tehty testamentti, jossa omaisuus menee siis heidän yhteisille lapsilleen ja isän vaimon kummilapselle. Ovat tehneet näin kuulemman suojellakseen isäni vaimoa, etten minä siis vie omaisuutta alta! Täytyy sanoa, että olen oikeasti aika järkyttynyt ja ymmälläni, sekä loukkaantunut. Isäni on aina tienannut enemmän kuin äitipuoleni. Ja aivan varmasti maksanut talo- auto ja venelainoja. Mutta hänellä ei ole minkäänlaista omaisuutra! En ole oikeasti mitään kärkkymässä ja totta kai hyvin tiedän, etten perisi mitää isäni vaimolta, enkä peri nyt isältänikään mitään, koska ei isälläni ole mitään omaisuutta. Mutta kuinka suunnitelmallista ja eriarvoistavaa! Olen loukkaantunut nimenomaan isälleni, koska tuli sellainen olo, että eriarvoistaa minut. Ja kuinka törkeää olettaa, että veisin jotain tältä vaimolta, enhän edes voisi. Ja miksi niin tekisin?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko tarinaasi, mutta vastaan silti.
Jos ovat naimisissa, tehdään puolison kuollessa ositus ja saat lakiosasi eli sen "mikä sinulle kuuluu". Äitipuoli on halunnut turvata oman ja lastensa tulevaisuuden. Minä olen tehnyt omalle lapselleni samoin, enkä ole nainut lapseni isää sillä jos sen tekisin, heidän lapsensa saisivat 75% ja minun lapseni vain 25%. Nyt lapseni saa isältään sen 25% ja minulta 100%.
Ei sillä, ettenkö pitäisi mueheni lapsista - mutta heillä kuitenkin on äitinsä ja isänsä jotka perivät aikanaan.Niin totta kai äitipuoli haluaa turvata selustansa ja lastensa perinnön, mutta kyse onkin siitä, että isä on halunnut turvata vain ja ainoastaan heidän yhteisten lastensa perinnön ja jättää minut täysin ulkopuolelle. Mitään lakiosia en tule vaatimaan, koska en ala tappelemaan veljien kanssa. Saank kai kuitenkin olla loukkaantunut isäni käytöksestä. Ap
Totta kai sinä saat olla loukkaantunut isäsi ratkaisusta! Mutta miksi ihmeessä sinä edelleen haluat olla niin Kiltti Tyttö nimenomaan isällesi ja äitipuolellesi, että jätät kysymättä isältä, miksi niin tekee? Vai pelkäätkö isäsi antavan suoran vastauksen: rakastaa nykyistä vaimoaan ja hänen lapsiaan enemmän kuin aikoinaan rakasti sinun äitiäsi ja sinua?
Eihän sinulle isäsi perintönä edes mitään lakiosaa tulisi, jos koko omaisuus on uuden rouvan nimissä ja heillä on avioehto. Vaan entä jos heille tulisikin ero ennen isäsi kuolemaa?
No silloin ruova lähtee omaisuuden kanssa uuteen elämään ja mies jää nuolemaan näppejään.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Olet kasvanut isäpuolesi kanssa, joten isäsi kokee sinut ymmärrettävästi eri tavoin kuin "uudet lapsensa". Isäsi ja äitisi olisi pitänyt järjestää asiat paremmin, jottet olisi jäänyt vieraaksi. Se on myöhäistä nyt.
Mä olen kasvanut isäpuolen kanssa samassa taloudessa, mutta isäni oli huoltajani 18 vuotta. Ei ne huoltajan velvollisuydet siirtyneet mun isäpuolelle. Ja toki isä saa kokea läheisemmiksi veljet, muttei eri arvoisiksi. Ja vaikka tuntisi, niin ei sitä saa näyttää. Ap
Paitsi jos puolisoilla on avioehto. Silloin se, mikä on vaimon nimissä pysyy hänen suvun puolella. Silloin ei ole mitään lakiosia, koska kaikki omaisuus on vaimon nimiin laitettu.