Miksi avokonttoreita käytetään kun ne häiritsee työntekoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä työ osin vaatii lähellä oloa, koska jatkuvasti joutuu tekemään yhdessä töitä, sopimaan, keskustelemaan, ideoimaan ja täyttyy olla perillä, mitä on meneillä. Meillä myös kaikki pomot isointa pomoa lukuunottamatta istuu avokonttorissa. Pääpomon huoneessa myös käydään kokouksia, siis vaikka hän ei olisi paikalla. Meillä on neukkareita, joissa käydään luottamukselliset keskustelut ( ja toki muutkin, ettei häiritä niin muita).

Tiiviiiseen tiimityöskentelyyn kyllä voi olla dedikoituja työtiloja, joita voidaan käyttää tarpeen mukaan. Mutta se, että jatkuvasti laitetaan ihmiset työskentelemään ihan normityöskentlyä avotilassa tekee työnteosta todella rauhatonta. Ainoa keino on pitää jatkuvasti (vastamelu)kuulokkeita korvilla ja tämäkin rupeaa jossain vaiheessa rasittamaan.

Mutta kun normityöskentely on pitkälti yhteistyötä? Siis eri osastot tarvitsevat jatkuvasti toisiaan saadaakseen työnsä tehtyä. Ja yhteydenpidon tulee olla nopeaa ja vaivatonta. Ja toki avokonttori on kustannustehokkaampi. Mielummin säästöä seinissä kuin työtovereissa. 

Keskittymistä vaativissa suunnittelutöissä on jo pitkän aikaa ollut käytössä häiritsemättömän yhteistyön mahdollistavat työkalut. Olen joku vuosi sitten ollut samassa avokonttorissa kälättävän akkalauman kanssa. En tule enää koskaan suostumaan siihen, mielummin asun vaikka veneen alla.

Ei toimi myöskään, jos työkaverina on joku, jonka ääni peittää palohälyttimen äänen alleen, tai joku narsistinen esiintyjä, joka vaatii jatkuvaa huomiota itselleen, niin ettei muiden työteosta tule mitään.

Avokonttorit on helvetistä.

Avokonttorit on helvetistä.. Varsinkin jos työilmapiiri on huono. Meillä istutaan rikkumattomassa hiljaisuudessa yhden henkilön vuoksi. Hän itse toki voi puhua, kailottaa puhelimeen henkilökohtaisia puheluitaan tai vaikka katsoa tabletiltaan urheilua äänet kovalla samalla kun "tekee töitä". Nämä taas eivät ole muilta sallittuja, koska se on häirintää.

Avokonttorit ovat myös huonon työllisyystilanteen merkki. Jos työntekijöillä ei ole mahdollisuutta äänestää jaloillaan, heitä voi kohdella miten vain, vaikka huvikseen.

Eipä olisi tuollaisessa flunssanlevityssardiinipurkissa ollut tungosta v. 1988. Kaikki olisivat parissa viikossa irtisanoutuneet.

Pomotkin ovat nykyään pitkälti avokonttorin puolella. Heillä ehkä on enemmän tarvetta varata neuvottelu- yms. huoneita, joten eivät yhtä usein ole fyysisesti läsnä avokonttorin työpisteellään.

Itse en pysty työskentelemään avotilassa, kun jatkuvasti ajatus keskeytyy jonkun puheeseen tai jonkun puheluihin. Jään vain kuuntelemaan puhetta, enkä pysty sinä aikana keskittymään ollenkaan. Onneksi oma työpiste ei ole enää avokonttorissa. Työtehokin lisääntyi varmasti puolella, kun pääsin sieltä pois. Avotiloilla haetaan vain kustannussäästöjä. Siellä neliöitä on vähemmän per työntekijä kuin omissa huoneissa olisi. Kauniisti noita perustellaan yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä.

Suomalaiset kokevat alemmuutta siitä että heitä pidetään epäsosiaalisena ja vähäpuheisena kansana. Siksi tämä avokonttorihomma on lyönyt läpi niin tehokkaasti. Mutta oikeasti se on aivan perseestä, etenkin juuri suomalaisille joilla usein - ei toki kaikilla - on suuri tarve omaan tilaan ja rauhalliseen ympäristöön.

Meillä on luojan kiitos omat huoneet, joista on silti ihan helppo kävellä kollegan luo jos on asiaa. Eikö avokonttorissakin kuitenkin pidä näin tehdä, ei kai sielläkään voi asiaansa huutaa vaikka toinen olisikin näkyvillä samassa tilassa?

Ja meillä on myös yhteinen tila konttorin keskellä, jossa kahvitellaan, lounastetaan ja seurustellaan. Jokainen omien aikataulujensa, kykyjensä ja tilanteensa mukaan. Hyvin on meillä silti yhtenäinen ja kiva porukka vaikka jokainen tekeekin työnsä omassa kopperossaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä työ osin vaatii lähellä oloa, koska jatkuvasti joutuu tekemään yhdessä töitä, sopimaan, keskustelemaan, ideoimaan ja täyttyy olla perillä, mitä on meneillä. Meillä myös kaikki pomot isointa pomoa lukuunottamatta istuu avokonttorissa. Pääpomon huoneessa myös käydään kokouksia, siis vaikka hän ei olisi paikalla. Meillä on neukkareita, joissa käydään luottamukselliset keskustelut ( ja toki muutkin, ettei häiritä niin muita).

Tiiviiiseen tiimityöskentelyyn kyllä voi olla dedikoituja työtiloja, joita voidaan käyttää tarpeen mukaan. Mutta se, että jatkuvasti laitetaan ihmiset työskentelemään ihan normityöskentlyä avotilassa tekee työnteosta todella rauhatonta. Ainoa keino on pitää jatkuvasti (vastamelu)kuulokkeita korvilla ja tämäkin rupeaa jossain vaiheessa rasittamaan.

Avotilassa työskentely tietysti vaatii työntekijöiltäkin erilaista käyttäytymistä. Itse olen koko työurani tehnyt erilaisissa avotiloissa, koskaan ei ole ollut siis omia huoneita kenelläkään. Joskus häiritsee, jos joku kailottaa puhelimessa, mutta muuten on ihan ok. Toki tilojen akustointiin, sisustusmateriaaleihin ym. pitää kiinnittää myös huomiota, ne vaikuttavat tosi paljon taustahälyn tasoon.

Ei se ison pomon oma huone ole niin hieno juttu, ellei välillä voi käydä siellä avokonttorin puolella naureskelemassa luusereille.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset kokevat alemmuutta siitä että heitä pidetään epäsosiaalisena ja vähäpuheisena kansana. Siksi tämä avokonttorihomma on lyönyt läpi niin tehokkaasti. Mutta oikeasti se on aivan perseestä, etenkin juuri suomalaisille joilla usein - ei toki kaikilla - on suuri tarve omaan tilaan ja rauhalliseen ympäristöön.

Meillä on luojan kiitos omat huoneet, joista on silti ihan helppo kävellä kollegan luo jos on asiaa. Eikö avokonttorissakin kuitenkin pidä näin tehdä, ei kai sielläkään voi asiaansa huutaa vaikka toinen olisikin näkyvillä samassa tilassa?

Ja meillä on myös yhteinen tila konttorin keskellä, jossa kahvitellaan, lounastetaan ja seurustellaan. Jokainen omien aikataulujensa, kykyjensä ja tilanteensa mukaan. Hyvin on meillä silti yhtenäinen ja kiva porukka vaikka jokainen tekeekin työnsä omassa kopperossaan.

Kyllä minä luulen, että läpilyöntiin on vaikuttaneet kustannukset, tilankäytön tehostaminen ja jossain määrin työkulttuurin muutokset, eikä kansallinen alemmuudentunne. Nimimerkillä monitilatoimistojen suunnittelija.

Kaikkiahan tietää nykyisen taloustilanteen. Istun kyllä mielummin avokonttorissa kun työttömänä kotona! Ja joskus hiukan ärsyttävä työkaveri (useimmat on ihania, ja heidän kanssaan on kiva työskennellä) on parempi kuin joutuisin tekemään työni yksin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsillekin varataan oma rauhallinen paikka läksyjen tekemiseen. Miksei aikuisille?

Joo, ja koulussa puhutaan kauniisti työrauhasta, mikä tarkoittaa että tunnilla pitää olla hiljaa. Miksi koulussa pitää totuttaa työskentelyyn hiljaisuudessa, kun aikuisena työelämä (jos sinne pääsee) on kuitenkin ihan muuta? Miksei aikuisille vaadita työrauhaa?

Niin. Kummasti lapsilta onnistuu avotilassa ahtaasti työskentely, mutta aikuisilta ei. Luulisi, että aikuisilta onnistuisi yhteisten "pelisääntöjen" noudattaminen.

No meidän avokonttori on tehty 90-luvulla jolloin niitä varmaan kannatettiin. Luuletko että firman omistajat antaa noin vaan rahaa koko konttorin uusimiseen? Ei ainakaan meidän työpaikassa.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että pomot päättävät. Pomoksi etenee sosiaalinen tyyppi, joka mieluiten tekee juuri niitä tehtäviä, jotka voi (ja ehkä jopa pitää) hoitaa juttelemalla, kokoustamalla ja ns. verkostoitumalla, mikä vaatii jatkuvaa smalltalk-kälätystä. Pomo kuvittelee, että kaikkien työ on samanlaista jatkuvaa puhumista.

No ei ole ainakaan minun työni, vaan se vaatii ihan itsekseni ajattelua, jonka mieluummin hoidan hiljaisuudessa. Ei minun tarvitse työssäni jatkuvasti kuulla muiden mielipiteitä ja neuvoja ja ideoita! Ja silloinkin kun pitää viestiä, hoidan sen mieluummin kirjallisesti, jolloin ehdin paremmin miettiä mitä itse sanon, ja oikein ajatuksella perehtyä siihen, mitä toinen tarkoitti. 

Meillä osataan kyllä tehdä töitä hiljaisuudessa ja antaa toisille työrauha. Avotilassa.

Riippuu varmaan työstä, joissain työpaikoissa se olisi varmaan eduksi jos on avokonttori. Voisin ajatella tähän erilaiset suunnittelufirmat, ideointifirmat jne. Mutta sitten jos vääntää yksikseen keskittymistä vaadittavaa hommaa niin jatkuva hälinä ei varmasti ole kaikille se otollisin paikka tehdä töitä. Jo varmasti sekin auttaisi että olisi erikseen huone jossa olisi täysi hiljaisuus. Jos sitten olisi paljon puhelimen ja tietokoneen kautta hoidettavia asioita niin niiden ajaksi voisi siirtyä siihen puheen sallivaan huoneeseen. Nykyään monessa paikassa kuitenkin omat koneet ja tavarat lukitaan kaappiin siksi ajaksi kun ei olla töissä niin tuskin tämä edes takaisin tavaroiden siirtely olisi hirveän vaativaa.

Joka ikisessä tutkimuksessa vuodesta toiseen on osoitettu, että avokonttorityöskentely on tehotonta ja vaarantaa firman tuloksen. Avokonttoreissa ei saada aikaan edes murto-osaa siitä, mitä työhuoneen rauhassa. Keskittyminen on nolla avokonttoreissa. Niissä työskentelevät sairastavat enemmän, johtuen kasvavasta ja jatkuvasta stressistä, joka kehittyy uupumukseksi, joka kehittyy masennukseksi. Avokonttoreissa tartuntataudit leviävät ihanteellisesti. Ajattelurauha nolla, kyräily ja kyttääminen sata. Ennen kaikkea luulisi johtoa kiinnostavan työn tuliksellisuus ja laatu, jotka menetetään kun säästetään seinien hinta.

Tilan puute voi olla syynä.

Esimerkki, kaksi oppilaitosta yhdistettiin joten uusille piti saada työtilat.

Kiinteistä työpisteistä luovuttiin, kaikille kannettava käteen ja pieni lukollinen lokero jossa voi säilyttää tavaroita. Kyse opettajien ja toimistoväen työtiloista. Muutama toimistotyötä tekevä sai kiinteät paikat.

Kaikki muut on milloin missäkin. Osa tekee suunnittelutyöt yms. töitä kotonaan kun läsnäolovelvoitetta ei ole kuin oppituntien aikana. 

Nyt ketään ei löydy hetkessä, etsitään ja huuhaillaan.

Suurin osa ei muutoksesta pidä muttei uskalla pitää isoa melua, yt-neuvottelut tulossa.

Materiaalien siirto sähköiseksi on vienyt omaa aikaa. Mapit on siirretty kotiin.

Ennen jokaisella oli työpöytä, vähintään yksi rulokaappi ja lisäksi avohyllytilaa.

Muutos ei ole parantanut työhyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsillekin varataan oma rauhallinen paikka läksyjen tekemiseen. Miksei aikuisille?

Joo, ja koulussa puhutaan kauniisti työrauhasta, mikä tarkoittaa että tunnilla pitää olla hiljaa. Miksi koulussa pitää totuttaa työskentelyyn hiljaisuudessa, kun aikuisena työelämä (jos sinne pääsee) on kuitenkin ihan muuta? Miksei aikuisille vaadita työrauhaa?

Niin. Kummasti lapsilta onnistuu avotilassa ahtaasti työskentely, mutta aikuisilta ei. Luulisi, että aikuisilta onnistuisi yhteisten "pelisääntöjen" noudattaminen.

Onnistuu, kun ne lapset ovat hiljaa. Avokonttorissa soitetaan puheluita, se häiritsee kaikkia. Ihan samoin häiritsee koululuokkaa jos oppilaat hölisee.