Harkinnassa pienen koiran hankinta - kertokaa omistanne!

Jos otat jackrussellinterrierin, ole valmis panostamaan sen kouluttamiseen. Rodulla on vahva luonne.

Tiibetinspanieli. Kaikki yksilöitä. Meillä itsenäinen, iloinen, vaatimaton, rauhallinen ja terve. Eikä hauku sisällä. Ulkona kyllä sitten saattaa räkyttää pojille. Ihmisrakas otus.

Vierailija kirjoitti:

Mäyräkoirat on käteviä. Hiljasia (yleensä) ja mukavia otuksia. Toki aina koirasta riippuvaista, mutta melko laiskojakin tuppaa olemaan. Toisaalta jaksavat kuitenkin lenkkeillä. Tämä siis oma kokemus. Älä missään nimessä ota mitään terrieriä, jos ekasta omasta koirasta kyse. Luupäitä!

Kaikista roduista suosittelisin noutajaa ensikoiraksi, jos ihan kaverin haluaa. Ei kannata lähteä turhan kunnianhimoiselle linjalle rotua miettiessä. Noutajat ovat vaivattomia, tottelevaisia ja ihan parhaita kavereita. Tämä siis vain oma mielipide!

Itsellä kokemus pohjaa noutajista, seisojista, mäyräkoirasta ja muutamasta terrieristä.

Ai noutajat vaivattomia? Ainakin labbikset (ei tietysti kaikki) ovat nuorena hurjan energisiä ja vaativat paljon omistajan aikaa ja huomiota, pelkkä lenkkeily ei riitä näin aktiiviselle rodulle.

Tai siis, meillä kokemusta vain yhdestä labbistytöstä, joka laitettiin ekasta kodistaan kiertoon 10 kk iässä. Hurjan ihana hössöttäjä hän on toki, mutta ihan tyypillinen tarina taustalla, lapsiperheessä ei pärjätty enää hänen kanssaan.

Mulla on paljon kokemusta isoista palvelus- ja paimenkoirista ja sanoisin, että labbis voi olla haastavampi kuin esim. suursnautseri...

Ap, harkitse myös kulkukoiraa. Ainakin Espanjasta tulee paljon myös pienikokoisia, meillä on andalusianrottaterrieri Malagasta, joka on aivan hurmaava tyyppi.

Mulla ei ole itselläni koskaan ollut koiraa eli en osaa auttaa sinua. Haluaisin kuitenkin tietää, missä sijaitsee tämä ihanalta kuulostava eläinrakkaiden maa, jossa koirat on tervetulleita mihin vaan? Suomessahan koiriin suhtaudutaan mielestäni paikoitellen hyvinkin vihamielisesti, eikä niitä saa viedä juuri mihinkään. Aikoinaan asuin Helsingissä yhdessä lähiössä, jossa oli valvomaton, ns. ei virallinen uimaranta. Johan sielläkin joku kesä sitten kiellettiin koirien uiminen, kun joku oli valittanut. Epähygieenisempää on uida lasten kuin koirien kanssa!

Minulla on tällä hetkellä 14-vuotia kissa ja olen ajatellut, että sitten, kun siitä aika jättää, ottaisin koiran samoilla kriteereillä, mitä sinulla AP on eli mielenkiinnolla luen muiden kokemuksista.

Amerikankääpiökettuterrieri!

Mulla on kaksi uros chihuahuaa. Molemmat nauttii todella paljon huomiosta ja hakeutuu paljon syliin. Pärjää kuitenkin vaivattomasti kahdestaankin esim. työpäivän ajan.

Vanhemman kouluttamisessa meni vähän pidemmän aikaa, kun ei tosiaan mikään miellyttämishaluinen ole. Ajan myötä kuitenkin oppi tottelemaan. Nuorempaa ei juurikaan tarvinnut kouluttaa kun otti mallia isoveljestä. Molemmat kävelevät nätisti hihnassa, eivät räksytä ja tulevat hyvin toimeen isompienkin koirien kanssa. Pitkiä kävelylenkkejä jaksavat hyvin ja nauttivat metsässä vapaana menosta, helposti jaksavat 3-4h kävelylenkitkin. Joskus tulevat mukaan lenkillekin ja jaksavat hyvin hölkkäillä n. 30min. 

Vaatteita en koirilleni pue kuin pahimmilla yli -20 asteen pakkasilla. Silloin luonnollisesti lenkitkin jäävät lyhyemmiksi, mutta energiaa puretaan sitten leikkimällä. Sadeilmalla molemmat tuppaavat olemaan melko hienohelmoja, ja 50metrin jälkeen olisivat valmiita palaamaan sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on havannan koira. Todella seurallinen ja leikkisä vaikka on jo 6-vuotias. Vien lenkille sitä suunnilleen sen verran mitä aloitusviestisssäsi kuvailit olevasi valmis viemään ja hyvin tuntuu koira jaksavan. 

Mulla on kaksi havannaa. Toinen on hyvin aktiivinen eli tarvitsee ap:n lenkkimäärän ja toiselle riittäisi vähempikin. Omapäisiä kumpikin ja haukkuherkkiä, meidän koirat eivät sopisi kerrostaloon. Hyvin seurallisia, seuraavat minua joka paikkaan. Tykkäävät saunoa vaikka turkkikoiria onkin. Turkissa on sitten iso työ. Havanna voisi sopia ap:lle aktiivisuutensa ja koulutushalukkuuden takia. Ovat fiksuja (niin halutessaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 kirjoittaja lisää. Luin uudestaan aloituksen. Kuoppaa koiran hankinta idea. Koiran paino siis saisi olla n.6kg, sen pitäisi olla laiska, mutta silti pystyä juoksemaan? Ööööö... Et voi pistää eläimelle tuommoisia kriteereitä. Et voi tietää minkälainen tapaus koirasi tulee olemaan, jos sinulla on tarkat kriteerit ja koira ei niihin sopisikaan...Mitäs sitten? Lentäminen on koirille stressaavaa ja voi olla ettei koirasi ikinä siihen tottuisi. Oksentelisi ja tärisisi kantokopassaan? Eijjei, ota koira kun voit itse joustaa ja tiedät ettei koira joudu kiertoon, jos se ei olekkaan kriteerejesi sisällä.

Kiitos vastauksestani, mutta luetaanpa tekstiäni uudestaan. Se, että toivoisin koiran olevan matalaa/keskitasoa energialtaan ei tarkoita laiskaa. Se tarkoittaa sitä, että koira on luonnostaan suurimman osan ajasta tyytyväisessä olotilassa; ei ole yli-innostunut, dominoiva ikiliikkuja. Näitä on jokaisessa rodussa, ihan yksilöittäin, mutta lähtökohtaisesti suuri työ/metsästyskoira on sellainen, jonka viettejä en pysty tällä hetkellä kaupungissa tyydyttämään.

Huomaa, että puhuin lenkeistä osin kävellen, osin juosten. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa että 30 minuutin aamulenkistä 10 minuuttia hölkkäillään, jotta koira saa purkaa energiaansa ja toivottavasti lepäilee kun olen töissä. Tietenkään en lähtisi chihuahuan kanssa maratonille, enhän siihen pysty itsekään. Siksi juuri kyselen ihmisten omista koirista, niistä yksilöistä, joista google ei voi kertoa.

Koira tottuu hyvällä kasvatuksella ja johtajuudella mihin tahansa elämän osa-alueeseen, myös matkustamiseen. Enkä myöskään kertonut, kuinka usein lentäisin. Mutta jos jostain syystä lentäminen tuottaisi ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, tietenkin hoitaisin asian muuten. Mistä ihmeestä päättelet, että laittaisin koiran kiertoon?

Koira ei olisi ensimmäinen koirani, vain ensimmäinen pieni koirani. Koiraa harkitsevia aina vannotetaan tekemään taustatyö kunnolla ja miettimään tarkkaan, mitä koiralta haluaa ja mitä sille voin antaa. Totta kai elämä tuo tullessaan yllätyksiä, ja joustoa löytyy, mutta hyvällä suunnittelulla pääsee jo pitkälle.

Aloitus vaikutti ristiriitaiselta ja siltä ettet ole varma mihin olet ryhtymässä. Oletin siis ja se oli väärin. Anteeksi.

Lyhyesti siis tarkoitat rauhallista/laiskaa koiraa, joka kuitenkin on tarpeen tullen liikunnallinen ja energinen ja painaa n.6kg.

Kasvatuksella ja johtajuudella ei ole mitään merkitystä, jos koiran perusluonne on arka/pelokas/ ei vain tykkää. Siihen ei mikään auta. Tuntuu oudolta ajattelutavalta ihmiselle joka on kasvattanut useamman koiran, että johtajudella/ kasvatuksella selätetään melkeinpä mitä vain. Tai sitten sinulle on osunut erittäin helppoja koiria.

Haluaisin vielä mainita, että koiran koolla ei mielestäni ole ollut merkitystä lenkkien pituuteen. Pieni ja energinen koira kävelee helposti pidempiä lenkkejä, kuin isompi rauhallisempi koira alkaa laahata perässä jos lenkki venyy

Hyvä että olet valmis joustamaan ja mieti vielä sitä lentokone hommaa. Vaikka se olisi vain harvoin, niin koiralle se voi olla erittäin stressaavaa tai jopa traumaattista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on havannan koira. Todella seurallinen ja leikkisä vaikka on jo 6-vuotias. Vien lenkille sitä suunnilleen sen verran mitä aloitusviestisssäsi kuvailit olevasi valmis viemään ja hyvin tuntuu koira jaksavan. 

Mulla on kaksi havannaa. Toinen on hyvin aktiivinen eli tarvitsee ap:n lenkkimäärän ja toiselle riittäisi vähempikin. Omapäisiä kumpikin ja haukkuherkkiä, meidän koirat eivät sopisi kerrostaloon. Hyvin seurallisia, seuraavat minua joka paikkaan. Tykkäävät saunoa vaikka turkkikoiria onkin. Turkissa on sitten iso työ. Havanna voisi sopia ap:lle aktiivisuutensa ja koulutushalukkuuden takia. Ovat fiksuja (niin halutessaan).

Toinen ei tarvitse ikinä takkia, toinen joskus palellut oikein kovilla pakkasilla. Rakastavat lunta ja jaksavat tarpoa lumessa. Tarvitsevat mielestäni koirakaverin.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen Coton de Tulearia. Todella älykäs rotu, sopii kaikkeen mainitsemaasi ja on helppohoitoinen. Ei vaadi trimmaamista, mutta kampaa ja harjaa silloin tällöin.

Silloin tällöin? :D jos pitää pitkässä turkissa, sitä pitää harjata päivittäin tai muuten sulla on huopaantunut takkukasa!

Itsellä on cottoni ja kohta tulee toinen ja olisi varmasti aloittajalle sopiva! Rotu on aktiivinen sopivassa määrin, eli pitkiä lenkkejä jaksaa niin paljon kuin omistajakin ja on harrastuksiinkin sopiva. Me ollaan harrastettu rally-tokoa ja jäljestystä. Perusterve rotu myös. Mä pidän turkin lyhyenä, koska muuten sitä sais tosiaan olla koko ajan harjaamassa ja repimässä risuja ja roskia turkista. Lyhyellä turkilla erittäin mukava rotu! Ja ei lähde karvaa!

Mää vihaan koiria. Useilla kavereilla on koira. Kun menen kylään, koiran annetaan hyppiä päälleni ja tökkiä mua yököttävällä kuolakuonollaan. Sit kun istutaan kahvipöydässä, piski makaa pöydän alla ja pieree. Mua oksettaa. Kaveri ei huomaa mitään. Tämän kertomuksen tarkoituksena on muistuttaa, että ihan kaikki ei pidä koirista - useimmat kyllä. Varmaan saan vastaukseksi, että ei tartte mennä sinne kylään. Haluan kuitenkin tavata näitä tyyppejä, ovat muuten hyviä ihmisiä, vaikka ovatkin koiraihmisiä.

Meillä Coton de tulear. Ihanaluonteinen ja suloinen pieni eläin! Karvassa hommaa, mutta nyt kesäaikana meillä koira lyhyellä karvalla. Uskomattoman ihana ja ystävällinen "joka paikan höylä". Koira ollut meillä nyt neljä vuotta ja kiintymys vain kasvaa. Tuo otus on oikeastaan koko ajan mun näkökentässä =D. tulee perässä joka paikkaan, nukkuu kainalossa, ymmärtää perheenjäsenten tunnetiloja... Suosittelen! Jaksaa lenkkeillä myös, mutta ei sekoa jos muutaman päivän esim. sairastamisen takia pääsee vain lyhyemmille pihapyrähdyksille.

TYhmä kirjoitti:

Mää vihaan koiria. Useilla kavereilla on koira. Kun menen kylään, koiran annetaan hyppiä päälleni ja tökkiä mua yököttävällä kuolakuonollaan. Sit kun istutaan kahvipöydässä, piski makaa pöydän alla ja pieree. Mua oksettaa. Kaveri ei huomaa mitään. Tämän kertomuksen tarkoituksena on muistuttaa, että ihan kaikki ei pidä koirista - useimmat kyllä. Varmaan saan vastaukseksi, että ei tartte mennä sinne kylään. Haluan kuitenkin tavata näitä tyyppejä, ovat muuten hyviä ihmisiä, vaikka ovatkin koiraihmisiä.

Mielenkiintoista, mutta ei kyllä liity nyt yhtään mitenkään ketjun aiheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 kirjoittaja lisää. Luin uudestaan aloituksen. Kuoppaa koiran hankinta idea. Koiran paino siis saisi olla n.6kg, sen pitäisi olla laiska, mutta silti pystyä juoksemaan? Ööööö... Et voi pistää eläimelle tuommoisia kriteereitä. Et voi tietää minkälainen tapaus koirasi tulee olemaan, jos sinulla on tarkat kriteerit ja koira ei niihin sopisikaan...Mitäs sitten? Lentäminen on koirille stressaavaa ja voi olla ettei koirasi ikinä siihen tottuisi. Oksentelisi ja tärisisi kantokopassaan? Eijjei, ota koira kun voit itse joustaa ja tiedät ettei koira joudu kiertoon, jos se ei olekkaan kriteerejesi sisällä.

Kiitos vastauksestani, mutta luetaanpa tekstiäni uudestaan. Se, että toivoisin koiran olevan matalaa/keskitasoa energialtaan ei tarkoita laiskaa. Se tarkoittaa sitä, että koira on luonnostaan suurimman osan ajasta tyytyväisessä olotilassa; ei ole yli-innostunut, dominoiva ikiliikkuja. Näitä on jokaisessa rodussa, ihan yksilöittäin, mutta lähtökohtaisesti suuri työ/metsästyskoira on sellainen, jonka viettejä en pysty tällä hetkellä kaupungissa tyydyttämään.

Huomaa, että puhuin lenkeistä osin kävellen, osin juosten. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa että 30 minuutin aamulenkistä 10 minuuttia hölkkäillään, jotta koira saa purkaa energiaansa ja toivottavasti lepäilee kun olen töissä. Tietenkään en lähtisi chihuahuan kanssa maratonille, enhän siihen pysty itsekään. Siksi juuri kyselen ihmisten omista koirista, niistä yksilöistä, joista google ei voi kertoa.

Koira tottuu hyvällä kasvatuksella ja johtajuudella mihin tahansa elämän osa-alueeseen, myös matkustamiseen. Enkä myöskään kertonut, kuinka usein lentäisin. Mutta jos jostain syystä lentäminen tuottaisi ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, tietenkin hoitaisin asian muuten. Mistä ihmeestä päättelet, että laittaisin koiran kiertoon?

Koira ei olisi ensimmäinen koirani, vain ensimmäinen pieni koirani. Koiraa harkitsevia aina vannotetaan tekemään taustatyö kunnolla ja miettimään tarkkaan, mitä koiralta haluaa ja mitä sille voin antaa. Totta kai elämä tuo tullessaan yllätyksiä, ja joustoa löytyy, mutta hyvällä suunnittelulla pääsee jo pitkälle.

Aloitus vaikutti ristiriitaiselta ja siltä ettet ole varma mihin olet ryhtymässä. Oletin siis ja se oli väärin. Anteeksi.

Lyhyesti siis tarkoitat rauhallista/laiskaa koiraa, joka kuitenkin on tarpeen tullen liikunnallinen ja energinen ja painaa n.6kg.

Kasvatuksella ja johtajuudella ei ole mitään merkitystä, jos koiran perusluonne on arka/pelokas/ ei vain tykkää. Siihen ei mikään auta. Tuntuu oudolta ajattelutavalta ihmiselle joka on kasvattanut useamman koiran, että johtajudella/ kasvatuksella selätetään melkeinpä mitä vain. Tai sitten sinulle on osunut erittäin helppoja koiria.

Haluaisin vielä mainita, että koiran koolla ei mielestäni ole ollut merkitystä lenkkien pituuteen. Pieni ja energinen koira kävelee helposti pidempiä lenkkejä, kuin isompi rauhallisempi koira alkaa laahata perässä jos lenkki venyy

Hyvä että olet valmis joustamaan ja mieti vielä sitä lentokone hommaa. Vaikka se olisi vain harvoin, niin koiralle se voi olla erittäin stressaavaa tai jopa traumaattista.

Minä asun myös maassa, jossa koirat saa viedä melkein joka paikkaan. Niitä onkin täällä paljon ja tunnen useita ihmisiä, jotka kulkevat ja matkustavat paljon lemmikkiensä kanssa, myös lentokoneella, ja ihan hyvinvoivia, normaaleja koiria ovat. Ei ehkä sovi kaikille yksilöille (kuten ihmisillekin), mutta useimmat näyttävät olevan ihan ok.

Cottonille ääni täältäkin, karva on ainoa missä on hommaa, mutta kun tulee rutiiniksi niin menee kuin itsestään. On myös erittäin allergiaystävällinen eikä karvaa lähde, se on kuin ihan pumpulinpehmoista hiusta. Meidän versio ei ainakaan hauku turhaan ja oli helppo kouluttaa, rakastaa lapsia yli kaiken!

Jackrusseleita meillä on ollut kolme, se on energinen laji ja tarvitsee päivittäin muutakin kuin peruslenkkejä, agilityä, metsälenkkejä tokoa yms ja turhautuu helposti. Cotton on ns seurakoiraksi hyvä valinta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole itselläni koskaan ollut koiraa eli en osaa auttaa sinua. Haluaisin kuitenkin tietää, missä sijaitsee tämä ihanalta kuulostava eläinrakkaiden maa, jossa koirat on tervetulleita mihin vaan? Suomessahan koiriin suhtaudutaan mielestäni paikoitellen hyvinkin vihamielisesti, eikä niitä saa viedä juuri mihinkään. Aikoinaan asuin Helsingissä yhdessä lähiössä, jossa oli valvomaton, ns. ei virallinen uimaranta. Johan sielläkin joku kesä sitten kiellettiin koirien uiminen, kun joku oli valittanut. Epähygieenisempää on uida lasten kuin koirien kanssa!

Minulla on tällä hetkellä 14-vuotia kissa ja olen ajatellut, että sitten, kun siitä aika jättää, ottaisin koiran samoilla kriteereillä, mitä sinulla AP on eli mielenkiinnolla luen muiden kokemuksista.

Tsekki ja Slovakia ainakin ovat näitä maita :). Lähipubissa esim. käy vanha mies pienen terrierinsä kanssa - pöytään tulee samantien pyytämättä iso olut isännälle, ja pieni lasi vettä koiralle. Ja se koira juo sen siitä lasista ;).

Ravintoloiden ovessa on usein koiran kuva ja joko raksi tai oikein-merkki, terasseille ovat aina tervetulleita. Junaan ostetaan koiralle lippu, mutta ne tulevat normaaliin vaunuun ihmisten kanssa. Tuttavani pieni koira matkustaa jatkuvasti ratikalla, bussilla, kävi juuri kesälomalla Amerikassa, on käynyt elokuvissa (haha!), ajamassa vesiskootterilla, ravintolassa sille tuodaan omaan kippoon vähän lihaa... Se elää parempaa elämää kuin minä :). 

Koirat täällä muuten ovat lähes poikkeuksetta todella tottelevaisia, ulkona ohittavat toisensa rauhallisesti, kenties vähän haistaen (tai toki paljonkin, jos omistajilla on aikaa/halua siihen). Seuraavat hihnatta omistajaansa ihmis- ja koirajoukkojen ohi, kaikkialla ja koko ajan. Tämä johtuu paikallisesta kulttuurista, jonka vuoksi tosiaan ne tottuvat olemaan aina mukana ja ajatustavasta, että koira on ennenkaikkea eläin. Ei ihmisen elämää pyörittävä, jatkuvaa palvelua vaativa elämän keskipiste. Niistä huolehditaan erittäin hyvin, mutta ne ovat automaattisesti lauman hännillä. Ja onnellisempia ja tasapainoisempia koiria en ole missään nähnyt.

Mulla on kleinspitz/mittelspitz sekoitus, ihana karvaturri. Jos jaksaa alussa nähdä hieman vaivaa, niin haukkuherkkyyden saa koulutettua pois (meidän herra on hiljainen tapaus). On ihan paras kaveri, sillä kyseinen rotu on todella kiltti ja miellyttämishaluinen luonteeltaan. Meidän turre on sopivan laiska sekä aktiivinen. Jaksaa hyvinkin käydä juoksu/kävelylenkillä, osa ajasta esim juoksutetaan pyörän vieressä, jotta saa purkaa energiaa. Kotona taas se on laiskamato, tykkää nukkua ja myös aamuisin antaa nukkua todella pitkäänkin. Meidän herra täyttää jo 10 v. ja on silti paljon leikkisyyttä mukana, eli tykkää pallo-, nouto-, toko- ja namuleikeistä.

Turkinhoito on suht helppoa. Meillä koiru harjataan kerran viikossa tai kahden viikon välein (perusteellisesti). Aika vähän mitään takkuja tulee, vaikka on pitkä karva. Karvaa toki irtoaa jonkun verran, mutta ihme kyllä ei suuria määriä. Vaikka meidän koira on oikeesti tosi tosi superkarvainen muihin rotukavereihin verrattuna. Meillä trimmataan hieman peppua (jottei jää.kakkapalloja roikkumaan kiinni) ja kurakausina myös vatsaa ja tassuja. Pesu muutaman kuukauden välein, silloin kun tarvitsee. Meillä koira ei tykkää kuraleikeistä, joten pysyy siistinä.

Mielestäni ihan huippu rotu, ja luonteen vuoksi kouluttaminen ja yhdessä tekeminen voi olla tosi monipuolista. :)

Onko venäjäntoyta kenelläkään ollut? Vaikuttaa aika... hyperaktiiviselta :). Ja kuulemma haukkuherkkä?

Vierailija kirjoitti:

Silkkiterrieri 3-6kg 

Kleinspitz 3-5kg 

Papillon 3-6kg 

Italianvinttikoira n. 5kg 

Siinä muutama rotuidea. Aika erilaisia keskenään, mutta kokoluokaltaan pitäisi pysyä kantokopan kanssa max. 8kg ja kaikilla on olemassa jonkinmoinen kuono, ei lyttynaamoja. Kolme ensimmäistä on tietääkseni hyvinkin fiksuja rotuja ja on mm. tokotuloksia. Italialaisilla kai jonkin verran riesaa sisäsiisteyden opettelussa. 

Amerikankääpiökettuterrieri olisi myös mukava rotuvaihtoehto, mutta toistaiseksi melko tuntematon. 

Oi, papillon vaikuttaa aivan ihanalta. Tuommoinen kevytrakenteinen ja ketterä, varmasti monet niistä tykkäävät agilitystä. En vain usko että täälläpäin on paljoa pentuja, ikinä en ole papillonia kadulla nähnyt. Mutta kenties jonkinmoisen ajomatkan päästä löytyisi? Kiitos siis ehdotuksista!

Itse olen harkitsemassa tiibetinspanielia :-)