Lue keskustelun säännöt.
Alisuorittaja ja elämä pelkkä epäonnistumisien jatkumo
08.09.2016 |
Eli lyhyesti niitä onnistumisen kokemuksia ei tule ja niissä tilanteissa, kun toisilla edes joskus käy ns. hyvä "mäihä" - minulla ei koskaan. Kohtalon sormi ei osoita mihinkään, poikkaistu niin monesti ja monesta kohtaa. En kurkottele edes kuuta taivaalta, vaan olen ottanut jostain onkeeni ja asettanut tavoitteet realistisesti. Kohtalotovereita?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot ongelmasi syyn jo otsikossa: olet alisuorittaja. Nyt vaan alat miettiä miksi olet sellainen ja mitä sille voi tehdä. Luovutatko heti kun vaikeudet alkavat? Oletko todella valmis tekemään töitä asioiden eteen (koska sitä ne menestyvät tekevät)? Panikoitko nopeasti "apua en mä osaa, musta ei ole tähän"?
Olen itsekin ollut alisuorittaja ja saan varmasti tehdä edelleen töitä siitä pääsemiseksi. Nyt kuitenkin ylitin itseni opiskeluissa ja saavutin sen mitä halusin. Ei se loppujen lopuksi ollut niin vaikeaa. Olin itse pahin viholliseni. Sain yhden onnistumiskokemuksen ja pidän siitä kiinni. Pystyn jatkossakin.
Hienoa, että olet päässyt sinuksi asian kanssa. Yrittämisen puutteesta en kuitenkaan voi itseäni syyttää. Asiat vaan eivät luonnistu. Iso osa ongelmista on myös sellaisia, joihin en valitettavasti pysty itse vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisin.
Vika on luultavimmin edelleen sinussa. Yrität vääriä asioita tai ajoituksesi mättää. Et osaa lukea ympäristöä. Tai sitten ihmiset eivät pidä sinusta. Kaikki tämä on ihan sinusta kiinni.
Ihmiset eivät pidä minusta. Pitää varmasti paikkansa. Ikävä juttu, jolle en valitettavasti kauheasti voi mitään. Olen asiallinen, en loukkaa muita, en ole pahantahtoinen tai ilkeä. Miten se nyt sitten on minusta kiinni, jos on huono pärstäkerroin? Minulla nimittäin on. Ensivaikutelma on yleensä aina "paskaa niskaan".
Asenne. Asenne. Asenne. Ruikutatko heti kuten täällä? Keskitytkö aina vain itseesi kuten täällä? Luimisteletko katkerana? Toimit kuin norsu lasikaupassa ilman tilannetajua? Etkö edes kunnolla huomaa että paikalla on muitakin? Onko jo ulkonäkösi epämiellyttävä? Vingutko? Mangutko? Töksäytteletkö?
Kaikelle tälle voit tehdä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot ongelmasi syyn jo otsikossa: olet alisuorittaja. Nyt vaan alat miettiä miksi olet sellainen ja mitä sille voi tehdä. Luovutatko heti kun vaikeudet alkavat? Oletko todella valmis tekemään töitä asioiden eteen (koska sitä ne menestyvät tekevät)? Panikoitko nopeasti "apua en mä osaa, musta ei ole tähän"?
Olen itsekin ollut alisuorittaja ja saan varmasti tehdä edelleen töitä siitä pääsemiseksi. Nyt kuitenkin ylitin itseni opiskeluissa ja saavutin sen mitä halusin. Ei se loppujen lopuksi ollut niin vaikeaa. Olin itse pahin viholliseni. Sain yhden onnistumiskokemuksen ja pidän siitä kiinni. Pystyn jatkossakin.
Hienoa, että olet päässyt sinuksi asian kanssa. Yrittämisen puutteesta en kuitenkaan voi itseäni syyttää. Asiat vaan eivät luonnistu. Iso osa ongelmista on myös sellaisia, joihin en valitettavasti pysty itse vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisin.
Vika on luultavimmin edelleen sinussa. Yrität vääriä asioita tai ajoituksesi mättää. Et osaa lukea ympäristöä. Tai sitten ihmiset eivät pidä sinusta. Kaikki tämä on ihan sinusta kiinni.
Ihmiset eivät pidä minusta. Pitää varmasti paikkansa. Ikävä juttu, jolle en valitettavasti kauheasti voi mitään. Olen asiallinen, en loukkaa muita, en ole pahantahtoinen tai ilkeä. Miten se nyt sitten on minusta kiinni, jos on huono pärstäkerroin? Minulla nimittäin on. Ensivaikutelma on yleensä aina "paskaa niskaan".
Asenne. Asenne. Asenne. Ruikutatko heti kuten täällä? Keskitytkö aina vain itseesi kuten täällä? Luimisteletko katkerana? Toimit kuin norsu lasikaupassa ilman tilannetajua? Etkö edes kunnolla huomaa että paikalla on muitakin? Onko jo ulkonäkösi epämiellyttävä? Vingutko? Mangutko? Töksäytteletkö?
Kaikelle tälle voit tehdä jotain.
Ihan hienosti laadittu synonyymilista ja rohkeita pitkälle vietyjä olettamuksia. Näitä lisää vaan. Jospa sinulle tulee siitä parempi mieli? Anteeksi vaan, etten pysty keskittymään muiden ongelmiin maailmaasyleilevästi tai relativisoimaan omia murheitani pikkujutuiksi verrattuna muiden ongelmiin. Omissa on tarpeeksi tekemistä. Niinkuin varmaan sinullakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot ongelmasi syyn jo otsikossa: olet alisuorittaja. Nyt vaan alat miettiä miksi olet sellainen ja mitä sille voi tehdä. Luovutatko heti kun vaikeudet alkavat? Oletko todella valmis tekemään töitä asioiden eteen (koska sitä ne menestyvät tekevät)? Panikoitko nopeasti "apua en mä osaa, musta ei ole tähän"?
Olen itsekin ollut alisuorittaja ja saan varmasti tehdä edelleen töitä siitä pääsemiseksi. Nyt kuitenkin ylitin itseni opiskeluissa ja saavutin sen mitä halusin. Ei se loppujen lopuksi ollut niin vaikeaa. Olin itse pahin viholliseni. Sain yhden onnistumiskokemuksen ja pidän siitä kiinni. Pystyn jatkossakin.
Hienoa, että olet päässyt sinuksi asian kanssa. Yrittämisen puutteesta en kuitenkaan voi itseäni syyttää. Asiat vaan eivät luonnistu. Iso osa ongelmista on myös sellaisia, joihin en valitettavasti pysty itse vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisin.
Vika on luultavimmin edelleen sinussa. Yrität vääriä asioita tai ajoituksesi mättää. Et osaa lukea ympäristöä. Tai sitten ihmiset eivät pidä sinusta. Kaikki tämä on ihan sinusta kiinni.
Ihmiset eivät pidä minusta. Pitää varmasti paikkansa. Ikävä juttu, jolle en valitettavasti kauheasti voi mitään. Olen asiallinen, en loukkaa muita, en ole pahantahtoinen tai ilkeä. Miten se nyt sitten on minusta kiinni, jos on huono pärstäkerroin? Minulla nimittäin on. Ensivaikutelma on yleensä aina "paskaa niskaan".
Asenne. Asenne. Asenne. Ruikutatko heti kuten täällä? Keskitytkö aina vain itseesi kuten täällä? Luimisteletko katkerana? Toimit kuin norsu lasikaupassa ilman tilannetajua? Etkö edes kunnolla huomaa että paikalla on muitakin? Onko jo ulkonäkösi epämiellyttävä? Vingutko? Mangutko? Töksäytteletkö?
Kaikelle tälle voit tehdä jotain.
Ihan hienosti laadittu synonyymilista ja rohkeita pitkälle vietyjä olettamuksia. Näitä lisää vaan. Jospa sinulle tulee siitä parempi mieli? Anteeksi vaan, etten pysty keskittymään muiden ongelmiin maailmaasyleilevästi tai relativisoimaan omia murheitani pikkujutuiksi verrattuna muiden ongelmiin. Omissa on tarpeeksi tekemistä. Niinkuin varmaan sinullakin.
Eli on. Epämiellyttävä asenne ja epämiellyttävä ulkomuoto. Siitä se johtuu. Mutta kiellä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot ongelmasi syyn jo otsikossa: olet alisuorittaja. Nyt vaan alat miettiä miksi olet sellainen ja mitä sille voi tehdä. Luovutatko heti kun vaikeudet alkavat? Oletko todella valmis tekemään töitä asioiden eteen (koska sitä ne menestyvät tekevät)? Panikoitko nopeasti "apua en mä osaa, musta ei ole tähän"?
Olen itsekin ollut alisuorittaja ja saan varmasti tehdä edelleen töitä siitä pääsemiseksi. Nyt kuitenkin ylitin itseni opiskeluissa ja saavutin sen mitä halusin. Ei se loppujen lopuksi ollut niin vaikeaa. Olin itse pahin viholliseni. Sain yhden onnistumiskokemuksen ja pidän siitä kiinni. Pystyn jatkossakin.
Hienoa, että olet päässyt sinuksi asian kanssa. Yrittämisen puutteesta en kuitenkaan voi itseäni syyttää. Asiat vaan eivät luonnistu. Iso osa ongelmista on myös sellaisia, joihin en valitettavasti pysty itse vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisin.
Vika on luultavimmin edelleen sinussa. Yrität vääriä asioita tai ajoituksesi mättää. Et osaa lukea ympäristöä. Tai sitten ihmiset eivät pidä sinusta. Kaikki tämä on ihan sinusta kiinni.
Ihmiset eivät pidä minusta. Pitää varmasti paikkansa. Ikävä juttu, jolle en valitettavasti kauheasti voi mitään. Olen asiallinen, en loukkaa muita, en ole pahantahtoinen tai ilkeä. Miten se nyt sitten on minusta kiinni, jos on huono pärstäkerroin? Minulla nimittäin on. Ensivaikutelma on yleensä aina "paskaa niskaan".
Asenne. Asenne. Asenne. Ruikutatko heti kuten täällä? Keskitytkö aina vain itseesi kuten täällä? Luimisteletko katkerana? Toimit kuin norsu lasikaupassa ilman tilannetajua? Etkö edes kunnolla huomaa että paikalla on muitakin? Onko jo ulkonäkösi epämiellyttävä? Vingutko? Mangutko? Töksäytteletkö?
Kaikelle tälle voit tehdä jotain.
Ihan hienosti laadittu synonyymilista ja rohkeita pitkälle vietyjä olettamuksia. Näitä lisää vaan. Jospa sinulle tulee siitä parempi mieli? Anteeksi vaan, etten pysty keskittymään muiden ongelmiin maailmaasyleilevästi tai relativisoimaan omia murheitani pikkujutuiksi verrattuna muiden ongelmiin. Omissa on tarpeeksi tekemistä. Niinkuin varmaan sinullakin.
Eli on. Epämiellyttävä asenne ja epämiellyttävä ulkomuoto. Siitä se johtuu. Mutta kiellä pois.
Aika nopeita johtopäätöksiä tapaamatta ihmistä. Ja jos on epämiellyttävä ulkomuoto niin mitä sille sinusta voisi tehdä?
Ja ruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutirallaa. Ja ruikuti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot ongelmasi syyn jo otsikossa: olet alisuorittaja. Nyt vaan alat miettiä miksi olet sellainen ja mitä sille voi tehdä. Luovutatko heti kun vaikeudet alkavat? Oletko todella valmis tekemään töitä asioiden eteen (koska sitä ne menestyvät tekevät)? Panikoitko nopeasti "apua en mä osaa, musta ei ole tähän"?
Olen itsekin ollut alisuorittaja ja saan varmasti tehdä edelleen töitä siitä pääsemiseksi. Nyt kuitenkin ylitin itseni opiskeluissa ja saavutin sen mitä halusin. Ei se loppujen lopuksi ollut niin vaikeaa. Olin itse pahin viholliseni. Sain yhden onnistumiskokemuksen ja pidän siitä kiinni. Pystyn jatkossakin.
Hienoa, että olet päässyt sinuksi asian kanssa. Yrittämisen puutteesta en kuitenkaan voi itseäni syyttää. Asiat vaan eivät luonnistu. Iso osa ongelmista on myös sellaisia, joihin en valitettavasti pysty itse vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisin.
Vika on luultavimmin edelleen sinussa. Yrität vääriä asioita tai ajoituksesi mättää. Et osaa lukea ympäristöä. Tai sitten ihmiset eivät pidä sinusta. Kaikki tämä on ihan sinusta kiinni.
En ole ap, mutta kommentoin hieman.
Vaikka asioiden sujuminen olisi näennäisesti kiinni ihmisestä itsestään, niin ei kuitenkaan ole, kun asiaa tutkitaan syvällisemmin. Tai edelleen tietysti voidaan väittää, että asia on ihmisestä itsestään kiinni, kun ajatellaan, että vaikka ihminen olisi kokenut kuinka ikäviä asioita, hän voisi aina nousta kuin fenix-lintu siivilleen ja lento olisi vaivatonta kohti haluttua päämäärää.
Mutta mistä löytyy ihminen, joka pystyy vallankin lapsuudessa tai nuoruudessa laiminlyötynä, kaltoinkohdeltuna, syrjittynä oltuaan, karistamaan kaiken tuon mielen sopukoista ja opituista ajatus- ja toimintamalleista ja elämään tasapainoista itsetuntoista elämää? Epäilen, ettei tällaisia ihmisiä ole moniakaan.
Mutta aina on toivoa. Ihminen voi vähitellen rakentaa uutta kuvaa itsestään, oppia arvostamaan itseään, oppia tekemään itselle hyviä valintoja jne. Se on pitkä tie, mutta se on tie kohti valoa. Muistan kuulleeni seuraavan runonpätkän: "He sanovat, olet vasta tässä, mutta he eivät tiedä, kuinka kaukaa olen tähän päivään tullut".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot ongelmasi syyn jo otsikossa: olet alisuorittaja. Nyt vaan alat miettiä miksi olet sellainen ja mitä sille voi tehdä. Luovutatko heti kun vaikeudet alkavat? Oletko todella valmis tekemään töitä asioiden eteen (koska sitä ne menestyvät tekevät)? Panikoitko nopeasti "apua en mä osaa, musta ei ole tähän"?
Olen itsekin ollut alisuorittaja ja saan varmasti tehdä edelleen töitä siitä pääsemiseksi. Nyt kuitenkin ylitin itseni opiskeluissa ja saavutin sen mitä halusin. Ei se loppujen lopuksi ollut niin vaikeaa. Olin itse pahin viholliseni. Sain yhden onnistumiskokemuksen ja pidän siitä kiinni. Pystyn jatkossakin.
Hienoa, että olet päässyt sinuksi asian kanssa. Yrittämisen puutteesta en kuitenkaan voi itseäni syyttää. Asiat vaan eivät luonnistu. Iso osa ongelmista on myös sellaisia, joihin en valitettavasti pysty itse vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisin.
Vika on luultavimmin edelleen sinussa. Yrität vääriä asioita tai ajoituksesi mättää. Et osaa lukea ympäristöä. Tai sitten ihmiset eivät pidä sinusta. Kaikki tämä on ihan sinusta kiinni.
En ole ap, mutta kommentoin hieman.
Vaikka asioiden sujuminen olisi näennäisesti kiinni ihmisestä itsestään, niin ei kuitenkaan ole, kun asiaa tutkitaan syvällisemmin. Tai edelleen tietysti voidaan väittää, että asia on ihmisestä itsestään kiinni, kun ajatellaan, että vaikka ihminen olisi kokenut kuinka ikäviä asioita, hän voisi aina nousta kuin fenix-lintu siivilleen ja lento olisi vaivatonta kohti haluttua päämäärää.
Mutta mistä löytyy ihminen, joka pystyy vallankin lapsuudessa tai nuoruudessa laiminlyötynä, kaltoinkohdeltuna, syrjittynä oltuaan, karistamaan kaiken tuon mielen sopukoista ja opituista ajatus- ja toimintamalleista ja elämään tasapainoista itsetuntoista elämää? Epäilen, ettei tällaisia ihmisiä ole moniakaan.
Mutta aina on toivoa. Ihminen voi vähitellen rakentaa uutta kuvaa itsestään, oppia arvostamaan itseään, oppia tekemään itselle hyviä valintoja jne. Se on pitkä tie, mutta se on tie kohti valoa. Muistan kuulleeni seuraavan runonpätkän: "He sanovat, olet vasta tässä, mutta he eivät tiedä, kuinka kaukaa olen tähän päivään tullut".
Voi kiitos sinulle. Näit sydämellä. ap
Ei ehkä sittenkään pärstäkerroin vaan asenne?