Oletko synnyttänyt luonnollisesti?

" ei se nyt niin kauheaa voi olla"



VOI SE! KATOTAAN SITTEN KUN OLET SYNNYTTÄNYT!! SE ON KAUHEAA, KAUHEAMPAA KUIN MIKÄÄN KIPU, MUTTA SE ON HYVÄÄ KIPUA, JA MAAILMAN IHANIMMALLA TULOKSELLA!



(saat sitten hävetä korvat punaisena mitä tuli kirjoitettua:)

Olin kyllä suunnitellut epiduraalia, mutta ensimmäisellä kerralla ei ehditty antaa mitään. Lähdimme sairaalaan niin myöhään että saavuin sinne jo ponnistavana. Kotona ehdin käydä läpi synnytyskipua kolmisen tuntia. Olivathan ne kivut kovat, mutta siedettävät.



Toisella kerralla en enää edes ajatellut ottavani mitään. Synnytys oli lyhyempi ja sen takia kivut voimakkaammat. En silti siinä vaiheessa enää halunnut kivunlievitystä. Olen tyytyväinen kuinka synnytykseni menivät. Koin kuten sinä, että luonnollinen kipu on kestettävissä - tarkoittaahan jokainen kipuaalto vauvan matkaa eteenpäin syntymään.

Miekii aattelin et pyöräytän muksuni luomusti vaan, eihän se nyt niin kauheeta voi olla... vaan voipi se! Mää sit pidin kii luomuilusta ja kärsin helvetillisii tuskii ykstoist tuntii ja saavutuksena oli vaa 3 senttii auki. Sitte kätilö suositti epiduraalii ku epäili et jännitän kipujen takia lihaksia liikaa ja nii kävi et aukesin ne puuttuvat 7 senttii reilussa kahessa tunnissa. Et kyl se oikein ajotettu epiduraali rentouttaa ja pistää vauhtii hommaan. Kun mää kärvistelin 16 tuntii ennen ku tyttö synty.



Mut tuu kertoon sit että onnistuitko luomuilee koko aikaa. Yritä toki mut pyydä apuu sit ku et jaksa tai homma turhaan pitkittyy!

Kunnioitettavaa, että yrität olla ilman kivunlievitystä. Muiden on turha pelotella hirvittävillä kivuilla sillä jokainen kokee kivun eri lailla ja jokainen synnytys on erilainen. Tilanteen tietää vasta kun on synnyttämässä.



Minusta ainakin oli uskomattoman upeaa kokea synnytys supistuskipuineen kaikkineen. Onneksi en ensimmäisessä edes ehtinyt saada kivunlievitystä ja uskalsin myös toisessa olla jo lähtökohtaisesti ilman.

että aiot synnyttää ilman kivunlievitystä. Jos luomusynnytys ei jostain syystä onnistukaan (vaikka joudut sektioon vauvan kunnon vuoksi), niin saat kuulla vittuiluja lopun ikäsi. Ja aina kun olet taas raskaana niin jaksetaan muistuttaa epäonnistuneesta luomusynnytyksestä.



Valmistaudu synnytykseesi rauhassa itseksesi äläkä täällä mainostaen. Tiedät varmaan palstan meiningin jos yleensäkin olet raskaana..

eipä se nyt niin paljoa sattunut,että olisi mitään lääkityksiä pitänyt edes antaa. mutta varaudu siihenkin että sinulle voi tulla todella pitkä ja kivulias synnytys. minulla molemmat olivat todella nopeita ja " helppoja" .

Kyllähän synnytyskipu kovaa on, mutta kyllä siitä voi ilman kipulääkitystäkiin selvitä. Itse olen kaksi lasta synnyttänyt kipulääkkeittä, ainoana kivunlievityksenä kuuma suihku. Synnytykseni olivat nopeita, mutta jos olisivat kestäneet pitkään en todennäköisesti olisi kestänyt sitä kipua.

Jos haluat synnyttää luomusti, se onnistuu kyllä. Luota itseesi synnyttäjänä. Sinun kehosi on tarkoitettu synnyttämään. Älä keskustele asiasta sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole halukkaita tukemaan sinua päämääräsi tavoittamisessa. Saat vain ikäviä ajatuksia, jotka vievät ajatuksesi pois lapsesi syntymästä ja saavat sinut keskittymään kipuun.



Luomusynnytys ei tarkoita synnytystä ilman kivunlievitystä. Se olisi kamalaa. Se tarkoittaa synnytystä ilman lääketieteellistä kivunlievistystä, mikä ei olekaan enää kamalaa. Se on voimaannuttava ja kaunis tapahtuma.



Suosittelen lukemaan kirjallisuutta aiheesta. Esimerkiksi Ina May Gaskinin kirjat Ina May' s Guide to Childbirth ja Spiritual Midwifery sekä Janet Balaskasin kirjat ovat hyvä lähtölaukaus.



Aktiivinen synnytys ry on suomalainen yhdistys, jonka tavoitteena on tukea äitejä synnyttämään haluamallaan tavalla turvallisesti ja onnellisesti. En laita linkkiä, mutta se löytyy googlella.



Onnea matkaan! Omat toiveesi, tavoitteesi ja suhtautumisesi ovat tärkeimmät työkalut matkalla kohti luomusynnytystä. Synnytykseen kannattaa aina mennä avoimin mielin, mutta etukäteen kannattaa miettiä, millaisia kivunlievityksiä olet ajatellut, kannattaa valmentaa tukihenkilösi auttamaan, rohkaisemaan ja tukemaan sinua.

kotona kyllä kipuilin aika tavalla ja sattui toasi paljon ne supparit, mutta kotona tietty selvis jotenkin kun ei ollut mitään saatavilla.

Sairaalaan pääsin niin jo alkoi vauva tulla, en siis saanut mitään ja selvisin hengisä eikä jäänyt mitään traumoja yms.



Mutta neuvon niinkuin muutkin: älä suunnittele turhan yksityikohtaisesti etukäteen, voi mennä ihan erilailla kun olet suunnitellut.

Siellä sairaalassa on osaava henkilökunta, luota heidän ammattitaitoonsa!!!

Mulle kipu oli ihan siedettävää, tosin henkäilin siinä myös ilokaasua. Kyllä synnytystä suunnitella saa, kunhan ei kuvittele voivansa määrätä sen kulkua. Mulla synnytys meni onneksi melkein täsmälleen, kuten toivoin, eppari vain jouduttiin leikkaamaan, kun väliliha ei vaan antanut periksi. Hyvä kätilö myös kuuntelee toiveitasi. :)

Mulla on tatuointi ja lävistys. Ajattelin synnyttää ilman kipulääkkeitä, tai ainakin päästä mahollisimman vähällä vaikka " vaan kaasulla" .. No 22 tuntia ja rapeet kesti avautuminen ja vauva tunki päätä huonossa tarjonnassa. Meni epiduraalit, spinaalit, paracervit ja parit tavallisemmat puudutteet.. :)



Toinen lapsi synty vajaassa kuudessa tunnissa ja samat lääkkeet meni! Viidennen supistuksen jälkeen taidettiin soittaa hoitaja esikoiselle.. Oli ihan erilainen kipu kun esikoisen synnytyksessä!!



Musta on vaan hyvä jos etukäteen miettii mitä puudutteita mieluummin haluaa, niitä voi kirjottaa vaikka paperille tai jutella miehelle niistä. Mutta tilanteen mukaan tietty mennään; jos on halunnu kokeilla kaikenmaailman synnytysasentoja ja etoo pelkkä ajatus lojua pallon päällä -niinkun mulla niin ei kannata surkutella jos päättääkin että jättää testailut toiseen tai kolmanteen synnytykseen. Mää synnytin molemmat lapseni perinteisesti selälläni maaten jalat telineillä ja mies kurkki tapahtumia.. Toka synty vajaiden 5 minuuttisten ponnistelujen jälkeen eli pari nykäsyä, paracervit ja epiduraalit oli tehottomia ja imppasin vaan kaasua -joka kiellettiin ponnistusvaiheessa.



Mua ei kiinnosta jos joku hehkuttaa onko käyttäny kivunlievitystä vai ei. Mää käytin melkein kaikki lääkitykset molemmissa synnytyksissä ja ihan tarpeeseen meni! :D