Lue keskustelun säännöt.
Onko hyvä merkki, jos on pitkään ollut masentunut ja yhtäkkiä alkaa itkemään paljon?
07.09.2016 |
Olen ollut siis vaikeassa elämäntilanteessa ja jotenkin lukossa/selviytymismoodissa. En ole käyttäytynyt kovin masentuneesti vaan lähinnä sulkeutuneesti. Nyt sitten olen alkanut itkeä koko ajan ja olla surullinen. Mitä tämä on? Onko hyvää kehitystä, että tunteet on löytynyt?
Toisaalta tuntuu että nyt olen yhtä havahtunut näkemään elämäni ja tulevaisuuteni todellisessa valossa, tajunnut sen, ettei se vaikuta kovin lupaavalta.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha sanoa, kait se kuuluu prosessiin. Onko sinulla lääkitystä tai jokin hoitokontakti?
Uskon, että on hyvä merkki, tuntee taas jotain. Itku puhdistaa. t. Ajoittaisesta masennuksesta kärsivä
Voi olla nimenomaan tervehtymisen merkki mutta juttele asiasta lääkärin kanssa.
Hyvä merkki jos defenssisi eivät enää estä tunteiden kokemista. Ootko psykoterapian piirissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, otan osaa hankalasta tilanteesta. Itselläni vähän saman tyyppisiä tuntemuksia, tosin en paljoa itke. Mutta tietty lohduttomuus ja karu arki kieltämättä aiheuttavat miltei ylivoimaista ahdistusta. Nimenomaan se suru on jotenkin pidemmän päälle hajottavaa, tuntuu kuin olisi täysin yksin sen kanssa. Ja tavallaan niinhän sitä onkin. Enpä osannut aikoinani kuvitella että elämä voisi tuntua jonain päivänä näin tarpeettoman hankalalta...
Itse kykenen taas itkemään kun lopetin masennuslääkkeiden ja anti-psykoottien käytön, ne tekivät minut ihan tunnekuolleeksi. Nyt pystyn taas tuntemaankin jotain ja jo se itsessään on todella hämmentävä kokemus mikä saattaa tuoda kyyneleet silmiin, eli välillä itken ilon kyyneleitä, välillä surun riippuen päivästä ja silloisesta mielialasta.
Siis *yhtäkkiä havahtunut. Aiemmin en nähnyt mitään, nyt näen ettei ole parannusta todennäköisesti luvassa.