Tarviiko lääkärille ilmoittaa..
.. jos ei aloitakaan hänen määräämää lääkitystä? Kävin psykiatrilla joka määräsi minulle mielialalääkityksen vasten tahtoani, ja kotona päätin, että en niihin aio koskea. Tarvitseeko tästä soittaa lääkärille erikseen ja ilmoittaa?
Kommentit (12)
Lääkäri ei määrää yhtään mitään. Jokainen on ihan itse vastuussa omasta terveydestään.
(ei tietty koske sellaisia, jotka eivät ymmärrä)
kkkk kirjoitti:
Lääkkeiden syönti on aina vapaaehtoista. Tietysti lääkärin olisi hyvä tietää, että et syö lääkkeitä niin hän voi miettiä sinulle jotakin vaihtoehtoista hoitomuotoa.
Itselleni on myös psykiatri määrännyt mielialalääkkeitä kun kärsin työstressin puhkaisemasta keskivaikeasta masennuksesta. Kieltäydyin kuitenkin lääkkeistä. 2 vuotta myöhemmin menee hyvin ja olen tyytyväinen että en lääkkeisiin koskenut.
No ei hänellä ollut tarjota vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Tein selväksi vastaanotolla, että mielialalääkkeitä en halua. Käyn jo ongelmani takia terapiassa ja yksi lääkitys on jo käytössä siinä rinnalla. Hän itsepintaisesti väitti, että mielialalääkkeet ovat viisain ratkaisu. Ja kirjoitti reseptin. En aio hakea lääkkeitä jatkossakaan.
Mites se slogan nyt menee.. Vain otettu lääke auttaa.
Mitäpä jos nyt vain luottaisitte niihin lääkäreihin, ettekä itse leikkisi google-lääkäriä.
Ei tarvitse,minullekin määrättiin kesällä jotain zombipillereitä sosiaalisiin pelkoihin,jätin vain hakematta ja hain apteekista ainoastaan sellaiset lääkkeet,joista koen olevan apua.Eri asia toki,jos haluat keskustella lääkärin kanssa lääkityksestä,mutta siis ei tarvitse ilmoitusluonteisesti kertoa että ei aio syödä määrättyjä lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
kkkk kirjoitti:
Lääkkeiden syönti on aina vapaaehtoista. Tietysti lääkärin olisi hyvä tietää, että et syö lääkkeitä niin hän voi miettiä sinulle jotakin vaihtoehtoista hoitomuotoa.
Itselleni on myös psykiatri määrännyt mielialalääkkeitä kun kärsin työstressin puhkaisemasta keskivaikeasta masennuksesta. Kieltäydyin kuitenkin lääkkeistä. 2 vuotta myöhemmin menee hyvin ja olen tyytyväinen että en lääkkeisiin koskenut.
No ei hänellä ollut tarjota vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Tein selväksi vastaanotolla, että mielialalääkkeitä en halua. Käyn jo ongelmani takia terapiassa ja yksi lääkitys on jo käytössä siinä rinnalla. Hän itsepintaisesti väitti, että mielialalääkkeet ovat viisain ratkaisu. Ja kirjoitti reseptin. En aio hakea lääkkeitä jatkossakaan.
Saat aivan itse päättää syötkö lääkkeitä. Paitsi, jos olet holhouksen alainen.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ei määrää yhtään mitään. Jokainen on ihan itse vastuussa omasta terveydestään.
(ei tietty koske sellaisia, jotka eivät ymmärrä)
Kyllä resepti on toiselta nimeltään lääkemääräys,eli lääkäri on määrännyt käyttämään kyseistä lääkettä.Ei sitä määräystä tietenkään pakko ole noudattaa.
Nykyään mielialalääkkeet tuntuvat olevan ratkaisu vähän kaikkeen,onneksi voi kuitenkin itse päättää,käyttääkö niitä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nyt vain luottaisitte niihin lääkäreihin, ettekä itse leikkisi google-lääkäriä.
Mielestäni minulla on itse oikeus päättää, haluanko koettaa elää ja pärjätä ongelmani kanssa itsekseni, vaiko syödä mielialalääkkeitä, jotka turruttavat minut ja pahimmillaan aiheuttavat pysyvää haittaa minulle. Minä itse tiedän, onko lääkitys riskinoton arvoista vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nyt vain luottaisitte niihin lääkäreihin, ettekä itse leikkisi google-lääkäriä.
Riippuu lääkäristä.Minulla oli pitkään terveyskeskuksen omalääkäri,joka osasi todella huonosti suomea.Möllötti vain kun selitin vaivojani.Ei ollut erityisen luottamusta herättävä henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nyt vain luottaisitte niihin lääkäreihin, ettekä itse leikkisi google-lääkäriä.
Mielestäni minulla on itse oikeus päättää, haluanko koettaa elää ja pärjätä ongelmani kanssa itsekseni, vaiko syödä mielialalääkkeitä, jotka turruttavat minut ja pahimmillaan aiheuttavat pysyvää haittaa minulle. Minä itse tiedän, onko lääkitys riskinoton arvoista vai ei.
Juuri näin! Itse kärsin paniikkihäiriöstä ja sitä ollaan kovin innokkaasti lääkitsemässä mielialalääkkeillä.
Itse vaiva - paniikkikohtaus - tulee ehkä kerran viikossa,jos niinkään usein.Mielialalääkkeet taas turruttaisivat mieleni joka päivä,ja niiden sivuvaikutuslista on loputtoman pitkä.Mielestäni joissain tapauksissa vaiva itsessään on helpompi kestää kuin parannuskeino siihen.
Ei tarvitse erikseen ilmoittaa, mutta jos jatkat hoitosuhdetta samassa instanssissa, ja menet samasta asiasta uudestaan, silloin tietysti pitää kertoa lääkärille, että ei ole lääkettä syönyt.
Samoin jos hakee jotain etuisuuksia sairauteen liittyen, esim. sairauspäivärahaa (sairaslomaa), tms. Silloin on lääkärin mainittava lausunnossaan että hoitoa on tarjottu, mutta potilas ei sitä halua huolia.
Lääkkeiden syönti on aina vapaaehtoista. Tietysti lääkärin olisi hyvä tietää, että et syö lääkkeitä niin hän voi miettiä sinulle jotakin vaihtoehtoista hoitomuotoa.
Itselleni on myös psykiatri määrännyt mielialalääkkeitä kun kärsin työstressin puhkaisemasta keskivaikeasta masennuksesta. Kieltäydyin kuitenkin lääkkeistä. 2 vuotta myöhemmin menee hyvin ja olen tyytyväinen että en lääkkeisiin koskenut.