Lue keskustelun säännöt.
Keksikää mulle sopiva aine yliopistolta :)
Klaara
03.09.2016 |
Hei mammat ja muut lukijat! Olen miettinyt pääni puhki erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja ajattelin nyt pyytää teiltä apua. Tiedän, että täällä palstalla on monen eri alan ihmisiä ja kaipaisin tosi kipeästi ihan kaikkia mahdollisia näkökulmia ja vinkkejä.
Haluaisin opiskella maisteriksi, mutta en osaa päättää, mille alalle hakeutuisin. Pohjakoulutukseni on ylioppilas (E:n paperit) ja merkonomi (suoritin lukion ohessa). Olen tehnyt lukion jälkeen muutaman vuoden toimistotöitä. Työt ovat olleet ihan OK, mutta haluaisin suorittaa vielä korkeakoulututkinnon, koska kaipaan älyllistä ponnistelua ja toivon, että saisin kouluttautumisen myötä myös vähän parempaa palkkaa. Haluaisin myös koulutusta, joka parantaisi työnsaantimahdollisuuksia, jos jäisin jostain syystä työttömäksi. Pelkkä yo-merkonomi ei ole tässä kovin hyvä, vaikka minulla onkin tähän asti ollut erittäin hyvä työllisyystilanne.
Olen todella kiinnostunut psykologiasta, etenkin aivojen toiminta, muisti ja oppiminen ovat aiheita, joihin haluaisin perehtyä. En kuitenkaan ole hakenut opiskelemaan psykologiaa, koska tiedän, että en haluaisi työskennellä psykologina asiakastyössä ja tiedän, että psykan pääsykokeisiin valmistautuminen vaatisi kohdallani sellaista työmäärää, että motivaatio pitäisi olla todella kova, minun pitäisi olla satavarma siitä, että psyka olisi oikea ala.
Työn ominaisuuksien puolesta tykkäisin mahdollisesti työskennellä arkistossa, tietopalvelussa tai erikoiskirjastossa, mutta käsittääkseni noista hommista maksetaan tosi huonosti. Tienaan nyt toisen asteen tutkinnolla 2 500 €/kk, en halua että palkka ainakaan laskee. Enkä oikein osaa arvioida, kuinka vaihtelevaa tuollainen työ olisi, olisiko se mielenkiintoista vuodesta toiseen ja minkälaiset kehittymismahdollisuudet siinä olisi.
Asioita, joita haluaisin tulevalta työltäni:
-kohtuullinen toimeentulo (sopiva bruttopalkka olisi 3 500 € paikkeilla)
- mahdollisimman hyvä työllisyystilanne alalla
- saisin jollain tavalla olla tekemisissä kiinnostavien aiheiden parissa ja perehtyä johonkin asiaan syvällisesti
- mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta koko työuran ajan
- työ ei olisi ainakaan pääasiassa suoraa asiakastyötä esim. sosiaalitoimistossa, mielenterveystoimistossa tai muussa vastaavassa paikassa (olen hyvin empaattinen ja kuormitun liian helposti muiden ongelmista, teoreettisella tasolla voin näitä asioita kyllä pohtia)
ja vielä lisäksi (nämä eivät ole välttämättömiä):
- bonusta olisi, jos pääsisi käyttämään kielitaitoa
- matkustelu tai ulkomaanpestit eivät haittaisi vaan olisivat jopa plussaa
Aloja joita olen jollain tavalla harkinnut ovat ainakin psykologia, kognitiotiede, sosiaalipsykologia, sosiologia, viestintä, informaatiotutkimus, englantilainen filologia, suomen kieli, kauppatieteet, oikeustiede... tuleeko teille mieleen muita oppiaineita, joita voisin ajatella? Harkitsen jopa arvontaa näiden aineiden välillä, kun en osaa valita millään järkisyyllä :D
Asun nyt Helsingissä, mutta olen valmis muuttamaan toiseen kaupunkiin jos jostain muualta löytyisi sopiva aine, jota täällä ei opeteta.
Kommentit (54)
Minäkin ehdottaisin oikista. Vaikka en itse siellä opiskelekaan, on minulle kuitenkin omien opintojeni myötä valjennut, miten laajalla kentällä lakimehetkin työskentelevät. Paljon tarvitaan ihan oikeudellisia asiantuntijoita niin julkiselle- kuin yksityisellekin puolelle; kaikki eivät siis toimi asianajajina oikeudessa.
Toinen hyvä vaihtoehto olisi nimenomaan hr-suuntaus, mutta siihenhän kauppis ei ole ainut vaihtoehto. Esimerkiksi juurikin aiemmin mainittu aikuiskasvatustiede voisi olla hyvä vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen itse psykologiaa yliopistossa, ja haluaisin huomauttaa ettei asiakastyö ole ainut psykologiasta maisteriksi valmistuvan työvaihtoehto. Erilaisia työllistymismahdollisuuksia on lukemattomia, eikä kaikki sisällä varsinaista asiakkaan kohtaamista. Jos sua psyka kiinnostaa, niin rohkeasti vaan hakemaan! :)
Työllisyys on huipputasoa psykologian alalla; työllisyys on lähes 100%.
Kertomasi mukaan HR-tehtävät voisivat olla sinun luonteellesi haasteellisia. Pitää kestää kritiikkiä, tehdä päätöksiä, jotka eivät todellakaan miellytä kaikkia ja niin, setviä myös niitä ristiriitatilanteita. Muutama hyvä ystävä työskentelee näissä tehtävissä ja olen kuullut heiltä aika tämän alan töistä.
Minusta kuulostaa siltä, että sinulle sopisi ennemmin täällä ehdotetut työt, joissa olet enemmän asioiden kanssa tekemisissä, esim. yritysmaailmaan liittyvät juristin työt tai "numeroiden kanssa työskentely", esim. laskentatoimi. Näissä ei tosin ole sitä psykologista aspektia, jota toivot. Sinun täytyy nyt punnita näitä erilaisia toiveitasi ja miettiä, mitkä asiat ovat sinulle niitä kaikkein tärkeimpiä. Sellaista alaa on tietysti vaikea löytää, jossa on kaikki juuri kohdallaan, kompromisseja kun on usein pakko tehdä.
-äidinkielen opettaja
-psykologian opettaja
-aikuiskasvatustiede, sivuaineeksi voi ottaa psykologiaa, oikeustiedettä, kauppista, sosiologiaa jne.
24 vielä jatkaa...
ja niin, noissa HR töissä voit joutua myös kuuntelemaan jatkuvaa valitusta kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan väliltä, vaikka ei mitään henkilöiden välisiä ristiriitoja joutuisikaan setvimään. Hankalia yksittäistapauksia kun on usein. Myös yt-neuvotteluissa, irtisanomistilanteissa ovat mukana, joissakin tapauksessa joutuvat hoitamaan näihin liittyviä ikäviä asioita, kun esimiehet ja muut johtajat eivät halua asioita hoitaa.
Paljon on tietysti positiivista alan töissä, mutta tässä näitä negatiivisia, jotka voivat herkälle ihmiselle olla haasteellisia. Joskus olen ajatellut, että tuossa työssä, jos missä pitää olla aika lehmän hermot ja ei saa ottaa itseensä ihmisten pahaa oloa, hermostumisia ja negatiivisuutta. Minullekaan tuo työ ei sopisi, sen verran herkkä olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useassa viestissä on eri aineiden kohdalla toistunut se, että aina voi pätevöityä aineenopettajaksi. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että aineenopettajien työllisyystilanne ei ole erityisen hyvä - usein vakityön saa vasta lukuisten lyhyiden ja pitempien sijaisuuksien kautta, jos silloinkaan. En sano, ettei missään tapauksessa kannata hankkia opettajanpätevyyttä, mutta ei sitä kannata myöskään kenenkään pitää minään varmana varavaihtoehtona.
No kukaan ei voi taata minkään alan työllisyystilannetta tai palkkoja tulevaisuudessa.
Lisäksi yliopistosta ei valmistu minkään valmiin paketin kautta, vaan jokainen valitsee omat sivuaineensakin itse, sekä sen mihin tähtää, joten samasta pääaineesta valmistuu ihmisiä hyvin erilaisella osaamisella.
Monet aineet yliopistossa ovat myös siinä mielessä hyvin monipuolisia, että voit valita oman erikoistumisalasi aika vapaasti. Tämä vain yleisenä esimerkkinä, mutta esim. historiantutkija voi erikoistua vaikka mihin kulttuurin, maantieteelliseen alueeseen, historian aikakauteen, tai historian ilmiöön.
Riippuu myös siitä miten painotat eri vaatimuksiasi vähän eri alat sopivat. Palkka? Työn sisältö? Työllisyys?
Puhuit kirjastoalasta, mutta jotenkin en usko että informaatikko olisi sulle hyvä ala, ja todellakin palkat ovat aika heikot, keskipalkka alle 3000 e/kk.
Sun tausta on merkonomi eli kaupallinen ala ja käytönnönläheinen, mutta sinua kiinnostaa melko tieteelliset asiat kuten muisti ja oppiminen. Voisi sanoa että vähän ääripäät, eli sun pitäisi valita kumalle puolelle kallistut. Rakennatko merkonomintutkinnollesi jotain josta saa mahdollisen helposti työelämään sopivat paketin --- vai haluatko lähteä liikkeellle kiinnostuksesi kohteista ja muokata jonkinlaisen kokonaisuuden, jossa työn aihepiiri, laatu ja mielekkyys korostuvat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen itse psykologiaa yliopistossa, ja haluaisin huomauttaa ettei asiakastyö ole ainut psykologiasta maisteriksi valmistuvan työvaihtoehto. Erilaisia työllistymismahdollisuuksia on lukemattomia, eikä kaikki sisällä varsinaista asiakkaan kohtaamista. Jos sua psyka kiinnostaa, niin rohkeasti vaan hakemaan! :)
Työllisyys on huipputasoa psykologian alalla; työllisyys on lähes 100%.
Osaatko kertoa enemmän, mitä muita työvaihtoehtoja psykalta valmistuvalla voisi olla kuin asiakastyö? Nämä kiinnostaisivat todella paljon!
Jouduitko itse hakemaan monta kertaa ja kuinka paha kokemus pääsykoeruljanssi oli?
Vierailija kirjoitti:
No kukaan ei voi taata minkään alan työllisyystilannetta tai palkkoja tulevaisuudessa.
Lisäksi yliopistosta ei valmistu minkään valmiin paketin kautta, vaan jokainen valitsee omat sivuaineensakin itse, sekä sen mihin tähtää, joten samasta pääaineesta valmistuu ihmisiä hyvin erilaisella osaamisella.
Monet aineet yliopistossa ovat myös siinä mielessä hyvin monipuolisia, että voit valita oman erikoistumisalasi aika vapaasti. Tämä vain yleisenä esimerkkinä, mutta esim. historiantutkija voi erikoistua vaikka mihin kulttuurin, maantieteelliseen alueeseen, historian aikakauteen, tai historian ilmiöön.
Riippuu myös siitä miten painotat eri vaatimuksiasi vähän eri alat sopivat. Palkka? Työn sisältö? Työllisyys?
Puhuit kirjastoalasta, mutta jotenkin en usko että informaatikko olisi sulle hyvä ala, ja todellakin palkat ovat aika heikot, keskipalkka alle 3000 e/kk.
Sun tausta on merkonomi eli kaupallinen ala ja käytönnönläheinen, mutta sinua kiinnostaa melko tieteelliset asiat kuten muisti ja oppiminen. Voisi sanoa että vähän ääripäät, eli sun pitäisi valita kumalle puolelle kallistut. Rakennatko merkonomintutkinnollesi jotain josta saa mahdollisen helposti työelämään sopivat paketin --- vai haluatko lähteä liikkeellle kiinnostuksesi kohteista ja muokata jonkinlaisen kokonaisuuden, jossa työn aihepiiri, laatu ja mielekkyys korostuvat?
Juuri tätä olen itsekin pohtinut! Kiitos analyyttisesta vastauksestasi. Voisin mennä tällä käytännönläheisellä tyylillä eteenpäin ja valita jatko-opiskelut työelämää ajatellen niin, että pystyisin jatkamaan nykyisessä toimintaympäristössä ja hyötymään verkostoistani ja kokemuksestani eniten. Tämä tuntuukin tavallaan järkevimmältä vaihtoehdolta.
Jossain takaraivossa kuitenkin kytee toive siitä, että saisin vielä perehtyä johonkin tajuntaa räjäyttävän kiinnostavaan asiaan ja saisin vielä siitä palkkaakin. Tämä saattaa olla vähän epärealistista. Kiinnostuksenkohteeni ovat tosiaan vähän tieteellisiä, luen mielelläni tieteellisiä aikakauslehtiä ja perehdyn tutkimuksiin ja siihen, miten ne on tehty. Kiinnostun asioista ja perehdyn mielelläni syvällisesti kulloinkin kiinnostuksenkohteena olevaan asiaan artikkeleita ja kirjoja lukemalla. Olen opiskellut kokeilumielessä avoimessa yliopistossa vähän psykologiaa, sosiaalipsykologiaa, viestintää ja oikeustiedettä. En kuitenkaan ole mitenkään erityisen älykäs tai "akateeminen" tyyppi (jälkimmäistä en tietty voisi koulutustaustallani ollakaan). Perheessäni tai suvussani ei ole kuin duunareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äskeinen vastaukseni jäi vähän kesken...
Niin, siis tuntuu juuri siltä että minun pitäisi valita, kummalle puolelle kallistun. Jatkanko tällä nykyisellä, järkevällä linjalla (ja menen kauppakorkeaan tai miksi en vaikka AMK:hon tradenomilinjalle) ja etenen nykyisellä uralla mahdollisimman korkealle. Vai seuraanko kiinnostuksenkohteitani johonkin tuntemattomaan vain siksi, että minulla on aavistus, että saattaisin saada yliopisto-opintojen myötä jotain sellaista mikä tekisi elämästäni mielekkäämpää. Tätä jään pohtimaan.
Sinua rajoittaa, jos oikeasti haluat hyvintyöllistävän tutkinnon. Valitettavasti moni täälläkin ehdotettu on sellainen "tuuri-aika-paikka-suhteet" -ala. Mites se laskentatoimi? Asiantuntijatyötä ja työllisyys kai hyvä + aina mahdollisuus aika helpolla omaan yritykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kauppis ja oikis eivät kiinnosta, joudut luopumaan joko alan kuvauksesta tai palkkatoiveesta.
Periaatteessa jokin kielitiede yhdistettynä kognitio- ja tietojenkäsittelytieteeseen voisi tarjota tuollaisen palkkatason, jos päädyt kehittelemään jotain big data / tekoälyprojektia, mutta IT-alan kehitys on nopeaa ja yhtä hyvin voit päätyä kortistoon.
Klaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis, jos haluat tuollaista palkkaa. Siihenkin pääsykokeeseen saa sitten lukea tosissaan.
Onko 3 500 € ennen veroja (pk-seudulla) oikeasti iso palkka? Onko minulla ihan väärät käsitykset, kun luulin että se on korkeakoulutetulle ihan normaali palkka?
Haloo! Sain asiantuntija-sairaanhoitajana 3 v sitten n.4000 brutto!!Tosin yksityisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna menisin lääkikseen ja erikoistuisin neurologiaan,sitten tutkimustyöhön.
Klaara kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis, jos haluat tuollaista palkkaa. Siihenkin pääsykokeeseen saa sitten lukea tosissaan.
Onko 3 500 € ennen veroja (pk-seudulla) oikeasti iso palkka? Onko minulla ihan väärät käsitykset, kun luulin että se on korkeakoulutetulle ihan normaali palkka?
Kyllä se on ihan normaali palkka korkeakoulutetuille. Ei todellakaan erityisen korkea palkka. Oikiksen käyneet pääsee sinne lähemmäksi kuutta tonnia tai jopa sen yli.
Kannattaa muistaa, että esim. Jenkeissä ja Kanadassa normaali palkka korkeakoulutetulle on siellä 10 000 $ paikkeilla.
AP:n toiveisiin taitaa kauppatieteet sopia parhaiten.
Kiitos ihan kaikille vastauksistanne! Olen saanut tästä ketjusta paljon ajattelemisen aihetta.
Minun pitää nyt todella miettiä, minkä tien valitsen ja tinginkö mieluiten palkkatasosta, turvallisuudesta vai kiinnostavuudesta.
Yksi mahdollisuus on jatkaa ja lisäkouluttautua nykyisissä hommissa ja edetä sitä kautta sellaisen palkkatason töihin, että saisin ostettua oman asunnon ja raha-asioista ei tarvitsisi stressata. Tällöin voisin kuitenkin vapaa-ajalla perehtyä kiinnostaviin asioihin, opiskella avoimessa yliopistossa ym.
Toinen vaihtoehto olisi oikeustieteellinen, jonka kautta voisin päätyä vähän kiinnostavampiin hommiin ja saada silti OK-palkkaa. Tiedä sitten, miten se onnistuisi kun nykyisistä verkostoista ei olisi niin paljoa hyötyä ja voisin kuvitella, että juristeilla olisi tosi tärkeää että nuoresta asti olisi luotu sitä oikeaa uraa. Mutta tämäkin menee harkintaan.
Tai sitten voisin tinkiä palkkahaaveista ja lähteä opiskelemaan jotain epävarmempaa mutta kiinnostavaa. Silloin saisin käyttää parhaat energiani juuri siihen, mikä kiinnostaa eniten. Nyt on niin, että työpäivän jälkeen nuo avoimen opinnot ja muut lueskelut menevät vähän puoliteholla. Tällöin en ehkä voisi ostaa omaa kämppää Helsingistä ja muutenkin rahan kanssa olisi tiukempaa. Mutta olisiko se sen arvoista, siinäpä kysymys.
Ehkä kannattaisi kokeilla ensin avoimen yo:n kautta joitain kursseja eri aloilta?
Esim. Aalto-yliopistossa olisi tämmöinen kuin Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, jos kerran aivot ja muisti kiinnostavat, mutta et halua työskennellä psykologina tai vastaavana:
Ap:n luonteelle oikis voisi olla kova koulu. Juristin tekemiä asiakirjoja ja päätöksiä kytätään ja niistä yritetään löytää epäloogisuuksia, epäjohdonmukaisuutta ja virheellisiä väittämiä. Olen itse otm, olen ollut töissä mm. asianajotoimistoissa, pankissa, konsulttitoimistossa (yritysasioita) ja eräässä muutoksenhakulautakunnassa. Riitaisuus on monessa juristin työssä vahvasti esillä. Minua se on kuluttanut, koska olen aika saman luonteinen kuin ap. Ehkä sinulle voisi sopia jotkut juristin työt, vaikkapa lainvalmistelu ministeriössä tai asiantuntijana toimiminen jossain sinulle tärkeää asiaa ajavassa järjestössä. Mutta muista kumminkin että monessa juristin työssä riidellään ja työ on pikkutarkkaa sanoilla pelaamista ja tekemiäsi asiakirjoja arvostellaan. Minulle palkka ei oikein riitä korvaamaan sitä että kärsin jatkuvista riitaisuuksista. Yritysasioista pitää olla kiinnostunut oikeasti että niitä jaksaa tehdä.. Rahan takia jos vääntää pitkää päivää niin onnettomaksi tulee. Osassa töistäni olen myös nähnyt paljon sosiaalisia ongelmia, ihmisten kivut ja köyhyys kuormitti minua. Juristin täytyy myös osata sanoa EI. Mutta tämä tietty vain yksi näkökulma! Sanoisin että mene sinne mikä oikeasti kiinnostaa ja saa sinut syttymään. Tsemppiä ammatinvalintaan!
Jos muisti ja oppiminen kiinnostaa, niin miten olisi open ammatti? Esim. äikänope?