Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä järkeä romanttisissa ihmissuhteissa on?
03.09.2016 |
Olen nuori nainen, yli 20v mutta alle 30v. En käsitä mitä järkeä romanttisissa ihmissuhteissa on. Ihmiset vain lopulta sekoavat tai satuttavat itsensä todella pahasti. On hullua,manipuloivaa,pettävää, tiesmitä kumppania. Ja vähitellen arki tulee aina vastaan, toiseen kyllästyy ja silloin viimeistään aletaan hyppimään vieraisiin pöytiin. Lisäksi olen huomannut, että keneenkään ei voi luottaa. Ihan sama vaikka mies olisi muka kiltti ja kunnollinen, myös hän pettää kumppaniaan. Olen siis kokenut tämän toisen naisen roolissa. En ehkä osaa pukea ajatuksiani kunnolla sanoiksi mutta..
Ajatuksia?
Kommentit (4)
Tämä on jotenkin kauheaa aikaa, kun ihmisten pitää kyseenalaistaa kaikki. Eihän sitä sitten mitään tarvitse kokea, kun mielipiteet on kaikilla samat, tavoitteet samat ja vieläpä tunteidenkin pitäisi mennä järjen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteissa on aina riski tulla satutetuksi niinkuin aina, kun johonkin ihmiseen/asiaan luottaa. Mutta millaista on elämä ilman riskejä? Usko vanhaa (50 v) tätiä, niitä suuria tunteita sitä muistelee vanhana kiikkutuolissa, elämätöntä elämää kadutaan. Eihän parisuhteeseen kannata hyökätä pelkän suuren tunteen mukana, kyllä viisas varovaisuus kannattaa olla mukana, mutta tuskin parisuhteita kannattaa jättää elämättä pettymyksen ja sattumisen pelossa. Onnellinen parisuhde voi päättyä vuoden päästä nuorilla ihmisillä kun toinen ei jaksakaan vielä sitoutua, kymmenen vuoden päästä auto-onnettomuuteen, kuusikymppisenä syöpään tai kahdeksankymppisenä vanhuuteen. Ovatko kaikki nuo parisuhteet olleet turhia kun tuovat päättyessään tuskaa - vai onko tuo sitä täyttä elämää, johon kuuluu myös ne surut?
Ei niissä mitään järkeä olekaan. Siksi ne ovatkin romanttisia.
Alue: Aihe vapaa
Rakastuessa putoaa korkealta, elämässä tapahtuu vallankumous, kaikki on sen jälkeen toisenlaista. Se on yhtä pelottavaa kuin ihanaakin. Siinä ei ole mitään järkeä, siitä ei ole hyötyä, se pienennnä lainan korkoja tai edistä työllistymistä. Joskus siitä voi seurata painon pudotusta.
Olen sinua varmaan noin parikymmentä vuotta vanhempi ja elänyt saman miehen kanssa parikymmentä vuotta. Kun olet kokenut vähän enemmän elämää huomaat, että vain kyynikoiden (eli emotionaalisesti laiskojen) luottamus ihmisiin katoaa pariin pettymykseen. Uskottomuudesta voi nousta eroamatta tai kumppania vaihtamatta. En tiedä onko kyse romantiikasta, loppujen lopuksi. Liitän sen iskelmien ja tv -sarjojen suoraviivaisuuteen ja aika suppeaan ihmiskuvaan. Se, mitä mietin, on oikeasti rakkaus, joten kommenttini on OT.