Miettinyt graduaihetta Wilmasta, kertokaa mikä tökkii

Annan positiivisen palautteen suoraan lapselle heti tilanteen jälkeen. Lapseen kohdistuva positiivinen palaute kuuluu kertoa lapselle, joka voi sen halutessaan välittää myös vanhemmalleen. Unohtelut, tunilla häiritsemiset tms. kirjaan wilmaan, koska se kuuluu työhöni. Vanhempi voi seurata tilannetta ja tarvittaessa ryhtyä toimiin.

Wilman merkintöjä seuraavat myös sosiaali ja terveyspuoli sekä erityisopettajat. Niistä näkee esimerkiksi onko Nikopetterin ADHD lääke alkanut tehota toivotulla tavalla ja onko lääkkeet muistettu ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee gradu vertaillen aikaa ennen ja jälkeen wilmaa. Wilma on tapa hoitaa viestintää opejen ja vanhempien välillä, tuo tarve on ollut jo kauan. 2000-luvun alussa nuo samat viestit tuli vihkossa ja monisteina. Haastattelet nuorten aikuisten vanhempia ja nykyvanhempia. Aika on tietty muuttunut ja iäkkäimmillä muisto voi kullata, mutta luultavasti lopputulemana, että vuorovaikutus ei ole välineestä kiinni, se riippuu ihmisistä. Aina on hankalia ja insensitiivisiä opettajia ja vanhempia. Trendinä saattaisi näkyä opettajan auktoriteettiaseman väheneminen ja vanhempien kasvava vaativuus. Opettajat mielletään enemmän palvelijoiksi kuin aiemmin, osa opeista on ottanut uuden roolin vastaan OK, osa kapinoi. Vanhemmat vaativat enemmän, niin ne eliittiperheiden vanhemmat kuin sossun asiakkaat jotka kokevat kaiken olevan oikeuksiaan ilman velvollisuuksia. Olisko tossa aihetta ja pohdintaa yhteen graduun?

Mutta miksi?

Ja tässäkin wila nähdään vain viestinnän näkökulmasta. Sehän ei ole pääasia.

Kuulostaako järkevältä haastatella jotain joka muistelee menneitä eikä ole kokenut nykyistä ja verrata sitä tämä päivän asioihin?

Esim minä voisin haastatella äitiäni -60 luvun viestinnästä. Oli posti, lähetit, jossain harvassa paikassa puhelin. Sitten haastattelisin omaa teiniä, jolla on älykänny.

Ja vertailisin sitten näitä. Tavoitteenani olisi?

Tavoite kai on selvittää kuinka koulun ja perheiden vuorovaikutusta voidaan parantaa, ja kuinka wilma toimii siinä. Eikö tuo nyt olisi sellainen yleisempi kantavampi teema kuin listata plussia ja miinuksia? Opet ovat täällä jo puhuneet kuinka vuorovaikutuksen lisääminen on opsin tavoitteita. Wilma-keskustelu tavallaan kiteyttää nuo vuorovaikutuksen ongelmat: opettajat suhtautuvat vuorovaikutukseen jokainen oman persoonansa mukaisesti samoin vanhemmat. Kriittisyys erityisesti vanhempien joukossa on voimallista, ainakin jos tätä palstaa luetaan. Puututaan ja jankutetaan muutamista poikkeutapauksista (liian myöhään tullut viesti), koetaan viestintä liian rasittavana - mutta jos tietoa tärkeistä asioista ei ajoissa saada, valitetaan. Ehkä se aihe vois olla millaista viestintää ja vuorovaikutusta ihmiset haluavat koulun ja perheiden välille. Ja vastausjakauma olisi taas laaja: täällä osa vanhemmista valittaa jos eivät tiedä asioista tarpeeksi ajoissa, menee metatyöt sekaisin kuukausiksi jos suunniteltu retki ei toteudukaan ja siitä ilmoitetaan vasta edellisellä viikolla. Sitten niitä jotka eivät osaa tai halua wilmaa tai mitään muutakaan edes avata, kokevat, että koulun velvollisuus hoitaa kakara kun se ovesta kouluunpäin lähtee - ja kaikkea noiden väliltä.

Aplle sanoisin, että mieti aiheesi rauhassa äläkä liikaa näihin tämän palstan valittajiin takerru, he valittaisivat vaaikka itse olisivat systeemin saaneet kehittää, osalla näyttää tuo valittaminen ja itsensä stressaantuneeksi tunteminen olevan yhtä tärkeää kuin hengittäminen. :)

Viestintä on aiheena ok. Mutta wilma on siinä ihan sivuroolissa. Sehän on vain yksi väline vistinmässä. Eikä viestintä ole wilman pääasia.

Historiallinen katsaus tähän on taas turhaa.

Samaa mieltä, että palstan totuus tässäkään asiassa ei vastaa todellisuutta

Vierailija kirjoitti:

Annan positiivisen palautteen suoraan lapselle heti tilanteen jälkeen. Lapseen kohdistuva positiivinen palaute kuuluu kertoa lapselle, joka voi sen halutessaan välittää myös vanhemmalleen. Unohtelut, tunilla häiritsemiset tms. kirjaan wilmaan, koska se kuuluu työhöni. Vanhempi voi seurata tilannetta ja tarvittaessa ryhtyä toimiin.

Wilman merkintöjä seuraavat myös sosiaali ja terveyspuoli sekä erityisopettajat. Niistä näkee esimerkiksi onko Nikopetterin ADHD lääke alkanut tehota toivotulla tavalla ja onko lääkkeet muistettu ottaa.

Meillä alakoulun opettaja antaa varmasti tunnillakin palautetta, mutta hön laittaa ne myös Wilmaan josta lapsen kanssa ne yhdessä katsomme. Se on erittäin hyvä tapa, varsinkin se että erittelee mikä oli hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wilma ei ole opettajan päiväkirja, vaan kodin ja koulun viestintäväline.

Minua tökkii se että se mahdollistaa sen että kaikki vyörytetään kodeille. Riittää että asian jotenkin sylkäisee Wilmaan, miten sekavasti tahansa, niin sitten koti hoitaa siirä eteenpäin. Laiskimmat opet ei edes yritä kertoa oppilaille.

Otsikoinnin pitäisi vastata mahdollisimman tarkoin sisältöä. Pelkkä terveisiä koululta tai tiedoksi ei kerro mitään.

Wilma on ensisijaisesti oppilashallinnan ohjelma. Tarkoituksena korvata kaikki aiemmat paperimuistiinpanot. Ylhäällä poissaolot, kokeet, niiden arviointi, käytös, läksyt, unohdukset ym.

Sieltä saa myös todistukset ym.

Vanhemmille toivoisi vähän suhteellisuutta. Niistä unohduksista ei tarvitse stressata.

Eikä viesteistä.

Monet teinit on liittäneet wilman kännykkään. Saa viestit heti, kun ne lähetetään.

Gradun aiheen toivoisi olevan edes vähän kehittyneempi kuin mikä wilassa mättää... Edes jokin podagoginen pointti. Tai kehittämisnäkökulma.

Ensin pitäisi miettiä mikä tämä järjestelmä on. Miksi se on olemassa. Miten se hyödyntää parhaiten perustehtäbää, kodin ja koulun yhteistyötä

Amiksen ope

Kouluilta ja opettajilta toivoisi vastapuolen huomiointia, viestintäkoulutusta ja vastuullisuutta. Minusta Wiman mättämisen pohdinta on hyvä aihe.

Aihe on kehittymätön. Kuvastaa ettei miettijä ymmärrä omaa alaansa. Katsoo asiaa maallikon näkökulmasta. Ei ole päässyt vielä siihen ammatilliseen näkökulmaan.

Kysymys on miksi Wilma on olemassa. Mihin sillä pyritään (perustehtävän kannalta). Millä keinoilla se voisi toimia mahdollisimman hyvin tarkoitusta edistäen

Mitään hyötyä ei ole mikä mättää tutkimuksilla

Hyöty on vain se, että olen itse vanhempi ja minua ottaa päähän. Kun en tajua mistä on kyse. Enkä osaa ajatella ammatillisesti

Ei se ammatillinen ajattelu ole yhtä kuin omanapaisuus, itsekeskeisyys ja puusilmäisyys.

T. Ope ja äiti

Vaan mitä se on?

Jos oikeaati tosissasi joudut tätä kysymään, niin toivottavasti et ole opettaja tai ylimalkaan missään ihmissuhdeammatissa.

Mitä omanapaista ym monta sanaa oli viestissä, jossa kehoitetaan miettimään aihetta ammatillisesti eikä maallikon näkökulmasta? Mikä wilma on, mihin sillä pyritään. Verrattuna äidin näkökulma siitä mikä minua ottaa päähän. Aika iso ero

Eli mitä itsekeskeistä tässä on?

Voitko vähän avata ajatteluasi?

Äiti ja ope olen minäkin. Ja joskus oli hermot tiukillä wilman unohdusten ym kanssa. Kunnes opin suhtautumaan ja näin kokonaisuuden. Viestit otan mielellään. Mielummin kuin lappusia jääkaapin oveen. Ja yläkoululaiset jo vastaa itse omasta koulustaan. Lukee viesit ja muistaa kokeet. Kaikki voidaan tarkastaa samasta paikasta.

Näen myö sen toisen puolen. Ei tarvita tuutuvihkoja, kun päiväkirja on sähköinen. Arvosanat seuraa yhdessä paikassa. Kuten muu toiminta. Kaikki on läpinäkyvää.

Ei enää voida palata aikaan, jolloin monisteita kopioitiin ja laitettiin jääkaapin oveen.

Aika on toinen. Kunhan osataan välineitä käyttää. Ja asioita suodattaa.

Olet opettaja ja kirjoitat surkeaa suomea? Kuka opettaja kirjoittaa KEHOITTAA?

Ei ihme että sieltä suoltuu täysin ihmeellisiä kielioppivirheitä viliseviä tajunnanvirtoja.

Kehoittaa? Mistä sen luit?

Mistä suoltuu tajunnanvirtoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wilma ei ole opettajan päiväkirja, vaan kodin ja koulun viestintäväline.

Minua tökkii se että se mahdollistaa sen että kaikki vyörytetään kodeille. Riittää että asian jotenkin sylkäisee Wilmaan, miten sekavasti tahansa, niin sitten koti hoitaa siirä eteenpäin. Laiskimmat opet ei edes yritä kertoa oppilaille.

Otsikoinnin pitäisi vastata mahdollisimman tarkoin sisältöä. Pelkkä terveisiä koululta tai tiedoksi ei kerro mitään.

Wilma on ensisijaisesti oppilashallinnan ohjelma. Tarkoituksena korvata kaikki aiemmat paperimuistiinpanot. Ylhäällä poissaolot, kokeet, niiden arviointi, käytös, läksyt, unohdukset ym.

Sieltä saa myös todistukset ym.

Vanhemmille toivoisi vähän suhteellisuutta. Niistä unohduksista ei tarvitse stressata.

Eikä viesteistä.

Monet teinit on liittäneet wilman kännykkään. Saa viestit heti, kun ne lähetetään.

Gradun aiheen toivoisi olevan edes vähän kehittyneempi kuin mikä wilassa mättää... Edes jokin podagoginen pointti. Tai kehittämisnäkökulma.

Ensin pitäisi miettiä mikä tämä järjestelmä on. Miksi se on olemassa. Miten se hyödyntää parhaiten perustehtäbää, kodin ja koulun yhteistyötä

Amiksen ope

Kouluilta ja opettajilta toivoisi vastapuolen huomiointia, viestintäkoulutusta ja vastuullisuutta. Minusta Wiman mättämisen pohdinta on hyvä aihe.

Aihe on kehittymätön. Kuvastaa ettei miettijä ymmärrä omaa alaansa. Katsoo asiaa maallikon näkökulmasta. Ei ole päässyt vielä siihen ammatilliseen näkökulmaan.

Kysymys on miksi Wilma on olemassa. Mihin sillä pyritään (perustehtävän kannalta). Millä keinoilla se voisi toimia mahdollisimman hyvin tarkoitusta edistäen

Mitään hyötyä ei ole mikä mättää tutkimuksilla

Hyöty on vain se, että olen itse vanhempi ja minua ottaa päähän. Kun en tajua mistä on kyse. Enkä osaa ajatella ammatillisesti

Ei se ammatillinen ajattelu ole yhtä kuin omanapaisuus, itsekeskeisyys ja puusilmäisyys.

T. Ope ja äiti

Vaan mitä se on?

Jos oikeaati tosissasi joudut tätä kysymään, niin toivottavasti et ole opettaja tai ylimalkaan missään ihmissuhdeammatissa.

Mitä omanapaista ym monta sanaa oli viestissä, jossa kehoitetaan miettimään aihetta ammatillisesti eikä maallikon näkökulmasta? Mikä wilma on, mihin sillä pyritään. Verrattuna äidin näkökulma siitä mikä minua ottaa päähän. Aika iso ero

Eli mitä itsekeskeistä tässä on?

Voitko vähän avata ajatteluasi?

Äiti ja ope olen minäkin. Ja joskus oli hermot tiukillä wilman unohdusten ym kanssa. Kunnes opin suhtautumaan ja näin kokonaisuuden. Viestit otan mielellään. Mielummin kuin lappusia jääkaapin oveen. Ja yläkoululaiset jo vastaa itse omasta koulustaan. Lukee viesit ja muistaa kokeet. Kaikki voidaan tarkastaa samasta paikasta.

Näen myö sen toisen puolen. Ei tarvita tuutuvihkoja, kun päiväkirja on sähköinen. Arvosanat seuraa yhdessä paikassa. Kuten muu toiminta. Kaikki on läpinäkyvää.

Ei enää voida palata aikaan, jolloin monisteita kopioitiin ja laitettiin jääkaapin oveen.

Aika on toinen. Kunhan osataan välineitä käyttää. Ja asioita suodattaa.

Olet opettaja ja kirjoitat surkeaa suomea? Kuka opettaja kirjoittaa KEHOITTAA?

Ei ihme että sieltä suoltuu täysin ihmeellisiä kielioppivirheitä viliseviä tajunnanvirtoja.

Kehoittaa? Mistä sen luit?

Mistä suoltuu tajunnanvirtoja?

Virkkeestä joka alkaa"Mitä omanapaista on..."

Vierailija kirjoitti:

Jep, meillekin on tullut, että lapset saa huomiseksi pukeutua siksi ja täksi. Kenellä on joskus kello 22 enää halua penkoa jotain asuja, kun lapsi lähtee kotoa 6.50. Mikä järki?

Tämä on juuri vastuun siirtämistä koululta vanhemmille, ei lapsille itselleen.

Miten ihmeessä opettaja voi saada tietoonsa tai itse päättää tällaisesta "pukeutumisesta" vasta myöhään illalla! Kyllä opetusta pitää suunnitella sen verran pitemmäksi aikaa, että pari päivää aikaisemmin ilmoitetaan asiat. Viikkotiedote olisi hyvä.

Jos taas esim. sää muuttuu yön aikana dramaattisesti ja aiheuttaa muutoksia, niistä ei lähetetä uusia viestejä vaan KOULU järjestää jotain varaohjelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, meillekin on tullut, että lapset saa huomiseksi pukeutua siksi ja täksi. Kenellä on joskus kello 22 enää halua penkoa jotain asuja, kun lapsi lähtee kotoa 6.50. Mikä järki?

Tämä on juuri vastuun siirtämistä koululta vanhemmille, ei lapsille itselleen.

Miten ihmeessä opettaja voi saada tietoonsa tai itse päättää tällaisesta "pukeutumisesta" vasta myöhään illalla! Kyllä opetusta pitää suunnitella sen verran pitemmäksi aikaa, että pari päivää aikaisemmin ilmoitetaan asiat. Viikkotiedote olisi hyvä.

Jos taas esim. sää muuttuu yön aikana dramaattisesti ja aiheuttaa muutoksia, niistä ei lähetetä uusia viestejä vaan KOULU järjestää jotain varaohjelmaa.

Jos sää muuttuu yön aikana dramaattisesti niin ennen vanhemmat reagoivat tuohon pukemalla lapset oikein ja itse pohtimalla ettei varmaan luistella kun on -30 jne. Nyt vanhemmat syyttävät koulua jos lisäohjeita ei ole tullut. Johtuisko tuosta myös se koulun viestittely?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, meillekin on tullut, että lapset saa huomiseksi pukeutua siksi ja täksi. Kenellä on joskus kello 22 enää halua penkoa jotain asuja, kun lapsi lähtee kotoa 6.50. Mikä järki?

Tämä on juuri vastuun siirtämistä koululta vanhemmille, ei lapsille itselleen.

Miten ihmeessä opettaja voi saada tietoonsa tai itse päättää tällaisesta "pukeutumisesta" vasta myöhään illalla! Kyllä opetusta pitää suunnitella sen verran pitemmäksi aikaa, että pari päivää aikaisemmin ilmoitetaan asiat. Viikkotiedote olisi hyvä.

Jos taas esim. sää muuttuu yön aikana dramaattisesti ja aiheuttaa muutoksia, niistä ei lähetetä uusia viestejä vaan KOULU järjestää jotain varaohjelmaa.

Jos sää muuttuu yön aikana dramaattisesti niin ennen vanhemmat reagoivat tuohon pukemalla lapset oikein ja itse pohtimalla ettei varmaan luistella kun on -30 jne. Nyt vanhemmat syyttävät koulua jos lisäohjeita ei ole tullut. Johtuisko tuosta myös se koulun viestittely?

Ei johdu. Vaan just siitä että opettajat ei jaksa/viitsi alkaa säätää sitä asiaa ollenkaan 25 lapsem kanssa vaan rustaavat koteihin neljän sivun seikkaperäisen lakanan minkä jälkeen se koko homma on siitä eteenpäin kotien vastuulla.