Gamer-mammat! Mitä näistä peleistä minun kannattaisi pelata?

Red Dead Redemption oli itse asiassa aika virkistävä. Oot villissä lännessä, pyydystät hevosia itselles, jahtaat karjavarkaita ja niin edelleen, olin positiivisesti yllättynyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan ekaa kommentoijaa. Dragon Age: Origins on aika tuollainen perinteinen RPG, warrior - rogue - mage -tyylillä pyörivä taistelusysteemi, jossa valitset käytettävät kyvyt ja viholliset, joita niihin käytetään (ei siis tarvitse tähdätä itse tms.). Hyvä tarina, aika vapaa maailma (ei niin vapaa kuin Inquisitionissa, mutta saat tehdä tyyliin tehtävät missä järjestyksessä haluat), paljon mielenkiintoisia hahmoja.

Mass Effectithän on samalta tekijältä. Suurimmat erot on, että Mass Effectit on scifiä, grafiikat on jonkun verran paremmat Mass Effect 2ssa ja 3ssa kuin DA:O:ssa, ja taistelu on ehkä vähän toiminnallisempaa pelin third person shooter -taistelumallin takia. Toki edelleen on kykyjä, joita levelien mukaan valitaan, mutta omaa asetta pitää ihan tähdätä ja kyvyt kanssa tähdätään itse, ei vain valita vihollista, joihin se käytetään. Tarina on ihan jees, hahmot on ihan jees ja niin edelleen.

Ehkä itse ottaisin Originsin, mutta vahvasti siksi, että olen sellainen, jonka on pakko väkisin tehdä kaikki tehtävät, ja osa Mass Effectin sivutehtävistä on mielestäni aika puuduttavia. (Ne tasoa laskeudu nyt taas MAKOlla tällekin planeetalle ja huristele pitkin poikin keräämässä kaikki romut mitä sieltä löytyy.)

Ei dissata Makoa, mako on badass! :D onnistuin saamaan sen tasan kerran jumiin Mass Effectiä pelatessa

Itse asiaan, DA:O on yksi mun kaikkien aikojen lempipeleistä, olin ihan pakkomielteinen sen suhteen. Pelasin rogue dwarf commoneria. Suosittelen joko elfiä tai dwarfia, kiinnostavimmat maailmat ja alkutarinat. Itkin silmät päästäni pelin lopussa koska mun romanssi oli tuhoon tuomittu :D

Alistair? Kohtalotoveri! :'(

Otan osaa suruunne. Itse en sitä joutunut kokemaan. T. Team Zevran

Se oli kamala pelurimies D: plus loukkasin sitä vahingossa niin pahasti ja annoin paskoja lahjoja ettei se tykännyt musta :D

Raukalla on vain traumoja, kyllä se siitä kesyyntyy. :D Annat sille vähän kultaharkkoja ja vastaavaa kivaa ja et liian usein syyttele sitä lisämurhayrityksistä niin kyllä se siitä.

Pitää yrittää seuraavalla pelikerralla, ehkä sit säästyn sydänsuruilta :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan ekaa kommentoijaa. Dragon Age: Origins on aika tuollainen perinteinen RPG, warrior - rogue - mage -tyylillä pyörivä taistelusysteemi, jossa valitset käytettävät kyvyt ja viholliset, joita niihin käytetään (ei siis tarvitse tähdätä itse tms.). Hyvä tarina, aika vapaa maailma (ei niin vapaa kuin Inquisitionissa, mutta saat tehdä tyyliin tehtävät missä järjestyksessä haluat), paljon mielenkiintoisia hahmoja.

Mass Effectithän on samalta tekijältä. Suurimmat erot on, että Mass Effectit on scifiä, grafiikat on jonkun verran paremmat Mass Effect 2ssa ja 3ssa kuin DA:O:ssa, ja taistelu on ehkä vähän toiminnallisempaa pelin third person shooter -taistelumallin takia. Toki edelleen on kykyjä, joita levelien mukaan valitaan, mutta omaa asetta pitää ihan tähdätä ja kyvyt kanssa tähdätään itse, ei vain valita vihollista, joihin se käytetään. Tarina on ihan jees, hahmot on ihan jees ja niin edelleen.

Ehkä itse ottaisin Originsin, mutta vahvasti siksi, että olen sellainen, jonka on pakko väkisin tehdä kaikki tehtävät, ja osa Mass Effectin sivutehtävistä on mielestäni aika puuduttavia. (Ne tasoa laskeudu nyt taas MAKOlla tällekin planeetalle ja huristele pitkin poikin keräämässä kaikki romut mitä sieltä löytyy.)

Ei dissata Makoa, mako on badass! :D onnistuin saamaan sen tasan kerran jumiin Mass Effectiä pelatessa

Itse asiaan, DA:O on yksi mun kaikkien aikojen lempipeleistä, olin ihan pakkomielteinen sen suhteen. Pelasin rogue dwarf commoneria. Suosittelen joko elfiä tai dwarfia, kiinnostavimmat maailmat ja alkutarinat. Itkin silmät päästäni pelin lopussa koska mun romanssi oli tuhoon tuomittu :D

Alistair? Kohtalotoveri! :'(

Otan osaa suruunne. Itse en sitä joutunut kokemaan. T. Team Zevran

Ovat yhdessä vielä Inquisitionissakin ❤

Vierailija kirjoitti:

DA:O. Mä en vieläkään oo antanu Alistairille anteeks ku se mursi mun sydämen. Seuraavalla pelikerralla tein kauhean kusipää hahmon, iskin Alistairin ja murskasin sen sydämen. Loppujen lopuks se ei kannattanut. Itkin uudestaan koska olin kamala ja tuli paha mieli.

Älä koskaan aliarvioi jätettyä av-mammaa! :'D

Vierailija kirjoitti:

Red Dead Redemption oli itse asiassa aika virkistävä. Oot villissä lännessä, pyydystät hevosia itselles, jahtaat karjavarkaita ja niin edelleen, olin positiivisesti yllättynyt

Paitsi ne loputtomat karhulaumat vuoristossa...jossain vaiheessa olin aukiolla ja siinä ympärillä oli tusina nyljettyjä karhunraatoja, kun hevonen oli juossut pakoon ja nalleja tuli joka suunnalta.

M45

Red Dead Redemption ihan paras vaihteluksi

Dragon Aget on parhaita.

Red dead on kiva perus konsolipeli, mutta ei mitenkään verrattavissa dragon age originsiin, joka on mestariteos.

Jos hullaannut Originsiin niin muista skipata DA II ja hyppää suoraan Inquisitioniin

Vierailija kirjoitti:

Jos hullaannut Originsiin niin muista skipata DA II ja hyppää suoraan Inquisitioniin

Kakkonen ei ollut pöntömpi :o Tosin se alueiden kierrätys ärsyttää vieläkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hullaannut Originsiin niin muista skipata DA II ja hyppää suoraan Inquisitioniin

Kakkonen ei ollut pöntömpi :o Tosin se alueiden kierrätys ärsyttää vieläkin

Olin hirveän pettynyt siihen, siitä jotenkin paistoi läpi että se on tehty kauhealla kiireellä että keritään kääriä Originsin jälkimainingeissa hyvät rahat. Awakening on kiva laajennus, pelasin sen läpi heti Originsin jälkeen joten suosittelen Ap sitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hullaannut Originsiin niin muista skipata DA II ja hyppää suoraan Inquisitioniin

Kakkonen ei ollut pöntömpi :o Tosin se alueiden kierrätys ärsyttää vieläkin

Olin hirveän pettynyt siihen, siitä jotenkin paistoi läpi että se on tehty kauhealla kiireellä että keritään kääriä Originsin jälkimainingeissa hyvät rahat. Awakening on kiva laajennus, pelasin sen läpi heti Originsin jälkeen joten suosittelen Ap sitä

Minäkin tykkäsin kakkosesta. D: Se, että alueita kierrätettiin niin pirusti, oli kyllä pettymys, ja se peli näyttää vähän kankealta, mutta juoni oli mielestäni jees ja hahmot oli jees ja niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

DA:O. Mä en vieläkään oo antanu Alistairille anteeks ku se mursi mun sydämen. Seuraavalla pelikerralla tein kauhean kusipää hahmon, iskin Alistairin ja murskasin sen sydämen. Loppujen lopuks se ei kannattanut. Itkin uudestaan koska olin kamala ja tuli paha mieli.

Älä koskaan aliarvioi jätettyä av-mammaa! :'D

Mulla oli selvät suunnitelmat alusta alkaen. Hahmo oli pienintäkin yksityiskohtaa kohden hiottu. Kaikki Alistairin takia. Mut se sen reaktio landsmeetissä. Se oli kamala! Miten se itki, huusi ja kyseli miksi. Miten saatoin. Se ois vieny mut alttarille. Ja hylkäsin sen, kaikkien eessä. Siitä tuli köyhä juoppo.

Oli pakko halia miestä itku kurkussa sen jälkeen. Anteeksi, Alistair. Et ansainnut sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

DA:O. Mä en vieläkään oo antanu Alistairille anteeks ku se mursi mun sydämen. Seuraavalla pelikerralla tein kauhean kusipää hahmon, iskin Alistairin ja murskasin sen sydämen. Loppujen lopuks se ei kannattanut. Itkin uudestaan koska olin kamala ja tuli paha mieli.

Älä koskaan aliarvioi jätettyä av-mammaa! :'D

Mulla oli selvät suunnitelmat alusta alkaen. Hahmo oli pienintäkin yksityiskohtaa kohden hiottu. Kaikki Alistairin takia. Mut se sen reaktio landsmeetissä. Se oli kamala! Miten se itki, huusi ja kyseli miksi. Miten saatoin. Se ois vieny mut alttarille. Ja hylkäsin sen, kaikkien eessä. Siitä tuli köyhä juoppo.

Oli pakko halia miestä itku kurkussa sen jälkeen. Anteeksi, Alistair. Et ansainnut sitä.

Kuolen nauruun :''D anteeks, jotenkin vaan niin sympaattista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hullaannut Originsiin niin muista skipata DA II ja hyppää suoraan Inquisitioniin

Kakkonen ei ollut pöntömpi :o Tosin se alueiden kierrätys ärsyttää vieläkin

Olin hirveän pettynyt siihen, siitä jotenkin paistoi läpi että se on tehty kauhealla kiireellä että keritään kääriä Originsin jälkimainingeissa hyvät rahat. Awakening on kiva laajennus, pelasin sen läpi heti Originsin jälkeen joten suosittelen Ap sitä

Minäkin tykkäsin kakkosesta. D: Se, että alueita kierrätettiin niin pirusti, oli kyllä pettymys, ja se peli näyttää vähän kankealta, mutta juoni oli mielestäni jees ja hahmot oli jees ja niin edelleen.

No hitto, kai mun on pakko antaa sille toinen mahdollisuus. Pelasin sitä heti Originsin perään ja muistan vaan miten pettynyt olin. Siitä on tosin jo muutama vuosi aikaa enkä oo sen jälkeen koskenut. Onko hyviä romansseja? Tiedän että se maagimies Awakeningista on ainakin kandidaatti

Musta tuli Alistairin rakastajatar kun vähän kovetin sitä :3

Kävin kuumana Steniin mutta se ei ollut romanssivaihtoehto joten käännyin Lelianan puoleen ja lesboilin ihan urakalla

Inquisitionissa ensimmäisellä pelikerralla romanssi syntyi luontevasti Josephine Montiliyetin kanssa (terävä-älyinen, aikaansaava diplomaatti). Kun rupesin pelaamaan toista kertaa  vuotta myöhemmin, uusi hahmo uusi peli ja romanssin kohteeksi valikoitui Cassandra, sitten kun törmäsin Josephineen, niin tuntui, kun olisi törmännyt ex:ään ;-)

M45

Vierailija kirjoitti:

Kävin kuumana Steniin mutta se ei ollut romanssivaihtoehto joten käännyin Lelianan puoleen ja lesboilin ihan urakalla

Onneks Inquisitionissa on Bull. ;) Ja se sen romanssi on ihan hiton hauska. Ei sillä oo mitään häpyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hullaannut Originsiin niin muista skipata DA II ja hyppää suoraan Inquisitioniin

Kakkonen ei ollut pöntömpi :o Tosin se alueiden kierrätys ärsyttää vieläkin

Olin hirveän pettynyt siihen, siitä jotenkin paistoi läpi että se on tehty kauhealla kiireellä että keritään kääriä Originsin jälkimainingeissa hyvät rahat. Awakening on kiva laajennus, pelasin sen läpi heti Originsin jälkeen joten suosittelen Ap sitä

Minäkin tykkäsin kakkosesta. D: Se, että alueita kierrätettiin niin pirusti, oli kyllä pettymys, ja se peli näyttää vähän kankealta, mutta juoni oli mielestäni jees ja hahmot oli jees ja niin edelleen.

No hitto, kai mun on pakko antaa sille toinen mahdollisuus. Pelasin sitä heti Originsin perään ja muistan vaan miten pettynyt olin. Siitä on tosin jo muutama vuosi aikaa enkä oo sen jälkeen koskenut. Onko hyviä romansseja? Tiedän että se maagimies Awakeningista on ainakin kandidaatti

Se on varmaan mielipidekysymys, että onko. :D Anders on ihan jees (ja yksi kaverini on ihan lääpällään Andersiin), mutta se on imo traagisimpia Kakkosen romansseista. Ite tykkään Fenrisistä, vaikka mulla onkin maagien suhteen ihan päinvastaiset mielipiteet kuin hänellä.

Kakkosessa tosin on spesiaalia se, että voit romanssata companionin joko friendship-romanssina (jolloin pitää saada siltä mah. paljon plussaa että romanssi luonnistuu) tai rivalry-romanssina (jolloin pitää saada siltä mahdollisimman paljon miinusta että luonnistuu). Ainakin blood mage Hawkeni ja Fenrisin rivalry-romanssi oli ainakin aika huvittavaa pelattavaa, ja tyydyttävää sinänsä, että sain romanssattua Fenrisin JA huudettua sille päin naamaa siitä, kuinka se pilaa elämänsä tuolla katkeruudellaan. :D