Tuoreet plussat pinoon :)

kuulosti je_ni sinun neuvolareissu. Ajatella, muutama viikko ja olet jo ohinnanut maagisen 12. viikon rajapyykin. Itsekin ajattelin ensi viikon ultraa varten miettiä valmiiksi kaikki mahdolliset jutut, mitkä vähänkään vaivaavat. sillä tiedän, että jos siellä on vielä elämää, menen siitä niin sekaisin, että ei mitään tolkkua.



Kiitos, kun valaisit, että en ole yksin tämän pissijutun kanssa. :D

t, sandee

Onnea kaikille plussasta ja onpa ihana pino!! :)



Viikkoja on mulla nyt 6+3, la jonkun laskurin mukaan 26.10.. Viime viikolla kävin ultrassa kun mulla oli niin pahoja ne vasemman puolen alavatsakivut. Kivuille ei löytynyt syytä ja todettiin, että kohdussa näkyi jotakin hyvin pientä, lääkäri laski silloin viikoiksi 5+5, vaikka kierron mukaan ois pitäny olla 7 viikkoa... Menkkamaisia kipuja mulla on vähän väliä, mutta vuotoa ei ole tippaakaan ollut... Silti panikoin koko ajan. En jotenkin voi uskoa, että tässä voisi käydä hyvin. Meillä on takana 3km, keskimmäinen niistä melkein tasan vuosi sitten ja viikotkin oli samat kun missä nyt mennään... Eli mitenköhän käy... Lapsettomuutta takana yli 3v, hoitoja ei vasta kuin clomit... Ensi maanantaina on taas ultra ja silloin nähdään onko pikkiriikkinen kasvanut! :)



Huolehdin koko ajan oireista ja että onko niitä tarpeeksi ja minkälaisia... (mies ei jaksa kohta enää kuunnella tätä mun pohtimista.... :) Mulla on nyt ollut etovaa oloa, ruoka ei oikein maistu. Rinnat vähän aristaa, mutta ei paljon. Paino taitaa vaan tippua, mutta ehkä siksi kun ei tee mieli syödä :) Koko ajan tekis mieli jutella jonkun kanssa, jolla ois tää lapsettomuustausta kun en koe oloani kovin mukavaksi " tavallisten" odottajien keskuudessa... Siksi tää ketju tulee mullekin oikein tarpeeseen! Kiitos tästä!



Mulla kävi työpaikalla vielä niin TYHMÄ juttu, että siellä todettiin viime viikolla parvorokkoa ja mun oli pakko kertoa pomolle raskaudesta, kun raskaanaolevat ei saa työskennellä samassa talossa epidemian aikana (parvorokko voi aiheuttaa keskenmenoja) ja mun oli pakko siirtyä muualle töihin ja nyt koko työpaikka tietää mun raskaudesta (koska kaikkihan sen arvaa, miksi sieltä pois siirrytään noin äkkiä tunnin varoitusajalla kun parvorokkoa on liikenteessä... vähän niin kuin 1+1=2) ja tää on ihan perseestä kun kukaan ei ymmärrä miten tää on mulle raskasta aikaa kun en osaa olla kovin onnellinen ja koko ajan kysytään, että saako onnitella?!? Enpä jaksa hirveesti vastailla, mua vaan niin ärsyttää se, että tämä näin paljastui... En ois tosiaankaan vielä halunnut kertoa.

Eli tilanne on siis niinkin hullunkurinen, että kukaan muu mun ja miehen lisäksi ei tiedä vielä raskaudestani - ei edes muu perhe, eikä parhaat ystävät - ainoastaan koko mun työpaikka! Anteeksi vaan, mut ahistaa. Huh.



Anteeksi tämä vuodatus ja kiitos, että jaksoit lukea... Onpa helpottavaa kun tänne voi tällasia paljastella, kun siviilissä en voi oikein kenellekään puhua... Tai siis en vielä halua.



t. humaus ja pikkiriikkinen 6+3



ps. oon muuten huomannut myös ton pissa-jutun ;)

Milloinkas seuraavilla on alkuraskauden ultria? Ensi viikolla? Je-Nillä oli jo neuvolakin ja onnittelut myös mukavasta neuvolantädistä!



Itse en ole saanut aikaiseksi varata ultra-aikaa ollenkaan. Nyt menen puhelimeen ja varaan sen!



Aika hyviä oireita kaikillä, ei kuulosta enää kuvitelluilta oireilta tosiaankaan! Itsellä yölliset banaaninsyöntiretket keittiöön ovat alkaneet. Iltaisin palelee aivan kamalasti.



Leiska 6+0 kai, olen hieman sekaisin näistä luvuista

Tervehdys teillekin Leiska, Waimo, Annimaari, daria81, sandee, humaus78 ja mörötin81!



sandeelle jaksuja, voin kuvitella miten vuoto huolestuttaa kun ilmankin on aivan hermona. Hyvä kuitenkin että se on loppunut. Toivotaan kovasti parasta!



Niinanii, ihanaa kun ultrasta tuli noin hyviä ja helpottavia uutisia ja neuvolakäyntikin oli positiivinen kokemus!



Leiska, milloin sait ultra-ajan? Meidän ultra on ensi tiistaina eli ikuisuuden päästä :)



Oon ollut tosi hermona kun oireet on mun mielestä vähentyneet, mutta toisaalta jotain pientä on ollut joka päivä. Soitin klinikallemme ja kysyin voisinko käydä hcg:ssa. Kerroin hoitajalle että oireet on loppuneet. Hoitaja ei ollut siitä moksiskaan eli se tuskin siis on lainkaan hälyttävää. Hän vaan totesi että voi olla ettei niitä tulekaan, se on yksilöllistä. Hän oli sitä mieltä, ettei hcg:hen ole aihetta kun vuotoa ei ole, mutta olisin tietysti halutessani saanut mennä. En sitten mennyt. Hoitaja painotti että raskaustestissä hcg-arvo oli hyvä ja kunnon raskaus on alkanut. Tarkoittaako se sitten sitä että raskaus ei voi olla tuulimuna? Harmi kun en kysynyt. Haluaisin todella tietää onko tuulimunassa alhaisempi hcg alusta pitäen.

Ehdotan yhteishyppyä tuonne Niinaniin perustamaan MARRASMUKSUT pinoon.

Mieluusti tulen mukaan!



Kauhiat on pelot ja paniikit, voit tutustua panikoimiseeni noista muista viesteistä tällä palstalla. Tilitän tuolla muissa viestiketjuissa ainakin alavatsakipujani, jotka ovat jatkuvia, ja aina vain vasemmalla puolella.



Raskausviikoistani en ole ihan varma, mutta elelen suurinpiirtein kohdassa rv5+2 - ehkä?



On mukavaa keskustella samassa vaiheessa olevien kanssa oireista - kun nämä omat koko ajan on tarkastelussa.



Mistä hoidosta tulit raskaaksi? Minulla oli monien vaiheiden ja hoitojen jälkeen elämäni eka PAS, josta (onnettoman huonoilla alkioilla) tulin lopulta raskaaksi. = )



Nyt on siis vielä lääkitys päällä, Progesteron-puikot ja Progynova-tabletit aika isolla annostuksella.



Tuo lääkkeiden vetäminen tekee myös oireita, joten on välillä hankalaa erottaa, mikä on raskausoire ja mikä johtuu lääkkeistä.

Tämä oireiden kyttääminen alkaa riistäytyä käsistä kohta.. :)

Olen taas ihan huolissani kun tänään ei ole ollut oireita. Miten sitä onkin tämmöinen pöhkö? Vaikka kovin monet jo raskauden kokeneet kertovat, että oireissa on vaihtelua eikä ne koko ajan tunnu, niin jotenkin sitä silti on huolissaan.



Me onnistuttiin neljännestä ivf-hoidosta. Voisi sanoa että meilläkin ollaan onnistuttu monien vaiheiden jälkeen, koska on tässä matkalla tullut kovia kolhuja ja yllättäviä kapuloita rattaisiin.



En ole koskaan reagoinut hyvin voimakkaasti hormoneihin näissä hoidoissa. Ensimmäisen kerran sumutellessani tosin oireet olivat huomattavat, mutta muuten olen päässyt kohtuullisen helpolla. Yritän nyt vetää siitä paniikissa johtopäätöksen, että kroppani sopeutuu hormonaalisiin muutoksiin nopeasti ja siksi raskausoireet ovat olleet kohtalaisen lieviä ja nyt taas lähes olemattomia. Eikö olekin loistavaa naisen logiikkaa ;)? En kyllä tuostakaan järkeilystä ole hirveästi rauhoittunut. Hysteerikko mikä hysteerikko.

Olen lukemissa 5+3, jos oikein laskin. Erittäin tutulta tuntuu tuo teidän huolehtiminen. Minäkin herään usein miettimään meneekö kaikki nyt hyvin. Oireita ovat vatsan nippailut/ menkkamainen kipu silloin tällöin, arat rinnat ja metallin maku suussa. Aamuisin saattaa vähän etoa, mutta varsinaista pahoinvointia ei ole. Ultra on vasta 17.3., joten aika kauan tässä sää vielä kärvistellä.



Tämä plussa tuli ensimmäisen IVF:än tuoresiirrosta. Muuten takana on 4 inseminaatiota, joista ensimmäisestä kemiallinen raskaus. (Senkin takia nyt paha neuroosi päällä). Lapsettomia olemme monen osatekijän johdosta, on kohonnutta prolaktiinia, ylipainoa ja liikaa epänormaalin muotoisia siittiöitä.



Vertaistuen tarve on täälläkin suuri, joten mukavaa jos ketjuun tulisi paljon väkeä.



Anno ja Santeri Alkio rv 5+3

Vaikka itsellä viikkoja onkin " jo" 8+6 niin tuoreena plussana pidän tätäkin sillä testailin vasta reilu viikko sitten :)) Ensimmäinen ultra on jo takana ja sikiö voi hienosti, syke oli voimakas ja mittaa pikkuisella 2.3 cm.

Neuvolaan on aika tiistaina ja seuraava ultra sitten np ultra muutaman viikon päästä.

Tämä raskaus tuli kuin salama kirkkaana taivaalta sillä olimme ns." toivottomia" tapauksia, joille hoidokaant eivät plussia antaneet. Takana siis pitkä liuta icsi-hoitoja (joista ei saatu yhtään pas:sia) ja viimeinen hoito(reilu vuosi sitten)tehtiin luovutetuilla munasoluilla.



Että ihmeitä siis tapahtuu, sen olen joutunut toteamaan :)



Mukavaa lauantaipäivän jatkoa toivottaen:



Je_Ni & Pikkuinen rv8+6

Minä ilmoittaudun myös mukaan! Annon kanssa olimmekin samassa hoitoketjussa.



Eli plussa tuli 20.2. ekan ICSIn tuoresiirrosta. Meillä miehessä suurin vika, oligoastenozoospermia, eli simppoja on määrällisesti todella vähän, ne ovat 99% epämuotoisia eivätkä liiku. Meillä ei luomuna mitään mahiksia. Joten aika ällikällä olen lyöty ja joka päivä mietin voiko tämä olla totta. Jos lasketaan, että punktio, joka meillä oli 6.2., olisi rv 2+0, niin mulla olisi kasassa tänään rv5+5. Olemme Fertinovalla hoidossa ja varasin jo varhaisultran 13.2. ma. Eli reilun viikon päästä sekin jo on! Toivon hartaasti ja enemmän kuin mitään muuta, että siellä olisi kaikki hyvin ja saataisiin jo syke näkyviin.



Oireita ei kummemmin ole, paitsi tekee mieli piimää ja hedelmiä (mitä en normaalisti syö ikinä), ja joskus, todella satunnaisesti, tuntuu oikeassa munasarjassa jomotusta ja jotain outoja nipistelyjä. Mutta siis harvemmin. Pahoinvointia ei ole.



Pelot minullakin läsnä joka päivä. Eilen näin painajaisen, että verinen vuoto alkoi (luin varmaan liikaan keskenmenopalstaa:( )

Kivaa, kun on iso porukka kasassa ja voidaan jakaa vertaistukea! Ovatko muut kuin minä ja Anno menossa varhaisultraan?



Tulisiko leiskakin tuolta meidän pinosta tänne?:-)

Sä testasit Je_Ni vasta äskettäin mutta oliko sinulla jotain oireita jo aikaisemmin?



Minua kiinnostaa ainakin tuo oireiden vaihtelu kun tämäkin päivä on ollut melkein oireeton ja tietysti se saa ajattelemaan kaikenlaista. Toinen juttu mikä kiinnostaa on tuulimunariski. Oireethan voi olla tuulimunassa samat kuin onnistuneessakin raskaudessa, mutta onko silloin esim. matalampi hcg josta voisi päätellä jotain? Tietäisikö joku? En löytänyt vastausta vaikka jonkin verran netissä asiaan etsinkin vastausta.



Mietin välillä että pitäisikö ensi viikolla käydä hcg:ssa uudelleen ihan vaan siitä riemusta että kuulisi sen nousseen normaalisti. Sitten ajattelen että mitäpä järkeä siinä olisi. Se ei kuitenkaan ole tae mistään ja jos tulisikin huonoja uutisia, ehdinhän minä saada ne ultrassakin. Äh. Nyt nämä jutut pyörii mielessä ihan liikaa. En oikein osaa muuhunkaan keskittyä.



Meillä on Anno ja Mondlicht sitten samalla viikolla ultrat. Miten sinne tuntuukin olevan vielä sitä matkaa...?

Kyllähän noita oireita oli jo aikasten aikaisin: vilua, väsymystä, rintojen arkuutta, etovaa oloa ja hermojen kiristystä :) MUTTA: Tosiaan oireet kyllä vaihtelevat täälläkin ja myös niitä menkkamaisia tuntemuksia on ollut edelleen. Rinnat ovat arat (mutteivät todellakaan niin arat kuin 1-2 viikkoa ennen testaamista!)ja paha olo tulee(tosin lievänä) mikäli ei syö usein jotain pientä.

Uskon, että hermostuttaa oireiden vaihtelu(tai niiden puuttuminen), mutta kaikki me olemme yksilöllisiä ja sullakin on raskaus kuitenkin vielä niin alussa, että ehtiihän noita vielä tulemaan roppakaupalla:))

Ei kai siitä mitään haittaa ole, jos siellä hcg-kontrollissa käyt mikäli tarvitset jotain, joka palauttaa mielenrauhasi! Nyt viisaammat korjatkoon, mutta miten mulla olisi sellainen olo, että se kyllä hcg:stä näkyy mikäli raskaus ei etene ihan normaalisti...??!

Mä olen todella iloinen siitä, etten mennyt testaamaan heti kun menkat olivat myöhässä sillä mä olisin tullut HULLUKSI, jos olisin joutunut odottamaan sitä ekaa ultraa MONTA VIIKKOA??!!!! Eli ymmärrän todellakin tunteesi siitä, että siihen tuntuu olevan ikuisuus :( Itsellä meni sillä lailla hyvin, etten joutunut odottaa kuin viikon....Mä olisin varmaan muuten hyppinyt seinille epävarmuuden kanssa kamppaillessa!



Voithan sä soitella sinne hoitopaikkaasi ja kysellä siitä testistä heti huomenna :)



Mukavaa Sunnuntaipäivän jatkoa!!



Halauksin: Je_Ni rv8+7