Olen äitiyslomalla, kuolen tylsyyteen
Miten saitte aikanne kulumaan äitiyslomalla? Pidin kesälomani ennen äitiyslomalle jääntiä ja laskettuun aikaan on vielä muutama viikko... Olen jo aivan kypsä tätä tekemättömyyttä! Kaikki on vauvaa varten jo hoidettu valmiiksi. Olen myös nukkunut päiväunia ("nuku vielä kun voit"), kävellyt pitkiä lenkkejä, nähnyt ystäviä (heidän työpäivien jälkeen), siivonnut komerot jne jne. mutta silti havahdun joka päivä siihen että makaan sohvalla tuijottaen kattoa että mitä seuraavaksi.. Mieskin on palannut jo kesälomalta töihin.
Kommentit (42)
Jos meinaat leipoa itse ristiäisiin/nimiäisiin, niin esim. Kakkupohjathan voi tehdä pakastimeen jo valmiiksi ja muutenkin miettiä tarjoiluja, ei tarvitse sitten vauvan synnyttyä. On nimittäin omalla kohdalla ollut pientä dementiaa havaittavissa, varsinkin kun esikoinen syntyi, mm. jos muisti tehdä ostoslistan kauppaan lähtiessä, niin joko se unohtui kotiin taikka unohdin lukea sitä listaa kaupassa, ja ostin ihan vääriä juttuja. :D Jos aiot imettää, niin nyt on erinomainen aika perehtyä aiheeseen ja yleisimpiin alkuvaikeuksiin, sekä miten niistä selviää toivon mukaan. Faktatieto, ja tieto siitä, että tukea on saatavilla on hyvä juttu siinä vaiheessa kun kolmantena päivänä synnytyksestä tissit tuntuu räjähtävän ja hormoonit iskee päälle, että voi alkaa vollottamaan ihan sama mistä syystä, vaikkei edes itketä.
Lue niitäkin juttuja ihan ajatuksella, joissa on kerrottu näistä vauva-ajan kurjistakin puolista. Se hormonimyrsky voi olla melkoinen ekojen viikkojen aikana, ja vielä senkin jälkeen. Mulle tuli toisen lapsen jälkeen yllärinä kuinka raskasta olikaan siirtyä sairaalan täysihoidosta ja vauvan vieressä pötköttelystä kotiarkeen, joka olikin taaa täynnä pyykkiä, tiskiä ja ruuanlaittoa. Itketti ja koin huonommuutta. Älysin onneksi, että kyse oli hormoneista ja olo tasaantuikin nopeasti.
Mulle olis myöskin joku voinut kertoa etukäteen, että joskus se vauvan vaativuus, itku ja valvominen käy oikeasti hermoon. Muutaman huonosti nukutun viikon jälkeen saattaa oikeasti tulla hetkellinen tunne, että jos vauva ei lopeta huutoa niin mä sullon sen kaappiin. Sillon ollaan jo liian väsyneitä ja PITÄÄ pyytää apua!
Tee ruokia valmiiksi pakastimeen ja leivo kahvileipiä. Saattaa olla, että sukulaiset tulevat laumoina katsomaan VAUVAA, ja silloin on hyvä olla tarjottavaa.
Tiedän tunteen. Kesäloma alkoi 6.6. ja siltä suoraan äitiyslomalle, laskettu aika on ensi viikolla eikä vielä mitään merkkejä vauvan tulosta.Tylsyys vaivaa, eikä kämppä olekaan koskaan ollut näin siisti. Mä oon alkanut ajan kuluksi valmistelemaan ristiäisiä. Oon askarrellut kutsukortteja, leiponut pakastimeen valmiiksi sellaista mikä säilyy, tänään ompelen uudet nauhat kastemekkoon. Oon tehnyt myös valmiita ruoka-annoksia pakastimeen vauva arkea helpottamaan, säilönyt marjoja ja tehnyt hilloja. Kyllä se tästä.
Vierailija kirjoitti:
kyllä se ekan vauvan kanssa koko äitiysloma on aikalailla tuota tylsyyttä, bonuksena sitten siinä kattoa tuijottaessa välillä imetät ja kuuntelet itkua ja odotat koska ääliömies tulee kotiin. Voit myös keksiä menoja ja viihdettä elämäänne, kuten vauvajumpat ja muskarit, joissa mammat kuorossa hoilaa jotain "jänis istui maassa torkkuen, torkkuen, torkuuuen..." ja hyppivät raskauskilot höllyen ympyrässä ja vauvat siinä katselee/itkeskelee vieressä. Laulun jälkeen yhteinen lounas, jossa voidaan vertailla mitä kenenkin käärö painaa, kuka on paras vauva ja oppinut jo istumaan tai sanomaan tatti tai ehkä ottamaan tuettuja askeleita. Voitte myös kilpailla siitä kuka on herännyt viime yönä ainaski sata kertaa kun vauva on niiiin vaativa ja kuka nukkui koko yön, koska vauva on niin helppo ja massu täynnä tissimaitoo... tätä rataa. Ja jollei muuta, niin aina voit palstailla kaikki päikkäriajat täällä vauva.fi:ssä.
Mutta älä huoli, lapsi on niin ihana ja ihmeellinen, että tuota elämää kestää kyllä vuoden pari (irvistävä hymy hymiö)
Hahahaa! Tämä! Se on just tätä!
Sori :-) mä en osannut kuin haaveilla tuollaisesta olotilasta ja mun on hankala eläytyä tuohon tunteeseen... :-D Koko raskausaika meni lähes tulkoon makuulla pahoinvoiden, paitsi töissä sain ihmeen kaupalla käytyä jotenkuten. Lopussa jouduin sairaalaankin vielä ja tulikin hirveä paniikki saada vauvalle tehtyä juttuja valmiiksi. Se päätti myös tulla yli kuukauden etuajassa, joten kaikki ei todellakaan ollut valmiina syntymän koittaessa...
Se, mitä vauvan kanssa kotiuduttua päivittäin miehen kans kaivattiin, oli pakastin täynnä etukäteen tehtyä ruokaa... Ajatuksena oli tehdä sapuskaa valmiiksi, mut eipä kerätty toteuttaan asiaa.
Samoin toivoin, että olisin tajunnut perehtyä imetykseen jo etukäteen paljon paremmin. Alkuun oli vaikeuksia siinä ja siinä oli vähän hommaa ruveta etsimään tietoa siinä vaiheessa, kun on jo vauva kainalossa. Imetyksen tuki sivusto on mm. hyvä.
Rokotuksiin kannattaa myös perehtyä, ellei ole sitä sorttia, että ilman muuta kaikki mahdollinen. Vauvan synnyttyä meni siinäkin aikaa, kun kahlattiin tutkimuksia ja luettiin ja mietittiin, mitä niistä otetaan ja pari näitä uusia jätettiin ottamatta.
Vauvan kehityksestä ym. kannattaa myös lukea. Liisa Keltinkangas-Järvisellä on hyviä kirjoja.
Ootteko nimiä jo pohtineet?
Keksi joku mieleinen harrastus, joka sopii elämäntilanteeseesi. Mulla on pari tosi rakasta harrastusta, jotka ovat mulle niin suuri intohimo, että voisin viettää päivittäin tuntikausia niiden parissa. Aika kuluu kuin siivillä.
Tein itse tossa vaiheessa rauhallisia mutta pitkiä kävelylenkkejä yksin, musiikki korvilla. Alaselkä lopetti kiukkuilut ja henkisestikin se oli jonkunlaista terapiaa. Kotona neuloin ja leivoin paljon.
Minkä ihmeen takia otit kesälomat, jos olit kuitenkin hyvässä kunnossa ja olisit voinut tehdä töitä? Ne lomat olisi voinut pitää siinä vaiheessa, kun tippuu kodinhoidon tuelle. Saisi maksimaalisen hyödyn...
Tyhmyydestä sakotetaan.
Ota jotain nättejä raskausmahakuvia / ennen synnytystä -kuvia.
Katsele blogeja ja bongaa valokuvaideoita.
Hommaa vauvakirja ja täytä raskausosiota / kirjoita muistiin raskausmuistoja.
Lue vauvalle kirjoja (tai vaikka naistenlehtiäkin :-D) ääneen.
Soita sille jotain musiikkia, josta voisi tulla unilaulu? Synnyttyään saattaa tunnistaa sen ja rauhoittua sen tahtiin.
Soita myös muuta nättiä lempimusiikkiasi. Mä kuuntelin paljon mun yhden lempibändin live-dvd:tä ja tanssin sen tahtiin fiilistellen keikkamuistoja just ennen raskausaikaa ja vauva synnyttyään tykkäsi myös musiikista ja itkut loppui kuin seinään, kun tanssin hiljaa vauva sylissä. <3
Minäkin suosittelen nimenantojuhlan tai ristiäisten suunnittelua. Paikka, päivä, vieraat, tarjoilut? Servietit jne voi ostaa valmiiksi.
Loppuraskaus on tylsää ja turhauttavaav varmaan siksi, että synnytyksen tullessa olisit valmis tekemään ihan mitä vaan, että saat ipanan ulos.
En nyt tarkoita ap:ta varmasti raskaus rajoittaa tekemisiä. Mutta ylipäätään ihmettelen ihmisiä, joille se työ on koko elämän sisältö. Ihmiset on sitten niin erilaisia, omasta mielestäni se toimettomuus on jonkun aikaa elämässä parasta.
Vierailija kirjoitti:
En nyt tarkoita ap:ta varmasti raskaus rajoittaa tekemisiä. Mutta ylipäätään ihmettelen ihmisiä, joille se työ on koko elämän sisältö. Ihmiset on sitten niin erilaisia, omasta mielestäni se toimettomuus on jonkun aikaa elämässä parasta.
Tutkijana työ on myös intohimo, saa toteuttaa itseään. MInäkin olisin kuollut jos aivot olisi pitänyt kokonaan laittaa narikkaan ja tuijottaa telkkarista typeriä sarjoja imettäessä. Ennen syntymää kirjoitin kotona viimeiseen asti, vaippoja vaihtaessa mietin tutkimusjuttuja ja myöhemmin pitkien päikkäreiden aikana kerkesi taas kirjoittaa ja pitää yhteyttä kollegoihin. Lisäksi kuljin vauvamuskareissa ja jumpissa, niissä tutustui muihin äiteihin. Ei sinne kotiin tarvitse jumittaa eikä missään nimessä unohtaa aivojaan. Voi olla ihan hyvä äiti jos silloin tällöin tekee muutakin kuin imettää tai miettii vauvanvaatteita, ainakin itse jaksoin rauhallisemmin lohduttaa vauvaa mahakivuissa kun itse oli saanut vähän rentoutua itselle mukavan pohtimisen parissa .
Vierailija kirjoitti:
Tee ruokia ja leivonnaisia pakkaseen. Jos imetät, tulet haluamaan myös lounasta. Tein ruokia kahdeksi viikoksi eteenpäin, ja hyvä niin. Kumpikaan ei jaksanut kokata terveellisesti kun pääsimme kotiin. Leipomukset loppuivat kesken kun vieraita ramppasi kylässä koko ajan.
Suunnittele nimiäisiä/ristiäisiä. Et välttämättä jaksa sitten kun niiden aika oikeasti koittaa.
Tämä on hyvä neuvo. Tee itsellesi pakastimeen paljon ihanaa ruokaa. Se helpottaa sitten, kun vauva syntyy eikä välttämättä muista/jaksa/ehdi laittaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia otit kesälomat, jos olit kuitenkin hyvässä kunnossa ja olisit voinut tehdä töitä? Ne lomat olisi voinut pitää siinä vaiheessa, kun tippuu kodinhoidon tuelle. Saisi maksimaalisen hyödyn...
Tyhmyydestä sakotetaan.
Työnantajan kanssa sovittiin, että pidän lomat pois ennen varsinaista äitiyslomaa. Työni on sen luonteinen ettei siellä maha pystyssä valitettavasti kuljeta. Muuten olisin ollut töissä niin pitkään kuin mahdollista. Palaan kuitenkin töihin vanhempainvapaan jälkeen, joten kodinhoitotukea en tule nostamaan.
Ap
Hommaa kiihkeä rakasta niin ei tunnu tylsältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia otit kesälomat, jos olit kuitenkin hyvässä kunnossa ja olisit voinut tehdä töitä? Ne lomat olisi voinut pitää siinä vaiheessa, kun tippuu kodinhoidon tuelle. Saisi maksimaalisen hyödyn...
Tyhmyydestä sakotetaan.
Työnantajan kanssa sovittiin, että pidän lomat pois ennen varsinaista äitiyslomaa. Työni on sen luonteinen ettei siellä maha pystyssä valitettavasti kuljeta. Muuten olisin ollut töissä niin pitkään kuin mahdollista. Palaan kuitenkin töihin vanhempainvapaan jälkeen, joten kodinhoitotukea en tule nostamaan.
Ap
Ei kannata vielä tehdä suunnitelmia töihin paluusta, jos ei ole pakko (määräaikainen sopimus tms.). Lapsi voi muuttaa omat ajatukset. 9 kk:n ikäinen on vielä aika pieni...
Tänne on tullut ihan mahtavia vinkkejä ja neuvoja, kiitos niistä! Ruokaa ja leipomuksia aion ehdottomasti tehdä pakkaseen valmiiksi sekä valmistautua henkisesti elämään synnytyksen jälkeen. Lisää neuvoja ja omia kokemuksia saa laittaa :)
Lisäksi muutamista vastauksista on käynyt ilmi, että olen päässyt raskausajan helpolla ilman mitään erikoisia vaivoja / ennenaikaisuuksia. Täytyy yrittää pitää mielessä, että olen ollut tässä suhteessa onnekas.
Pidän myös työstäni sen verran, joten ehkä sen vuoksi tuntuu hankalalta löytää ne saavutukset perusarjesta kun ennen olen tottunut saamaan ne työstäni. Uskon, että vauvan syntymän myötä opin löytämään ne onnistumiset myös arkisimmista asioista. Toki siinä auttaa myös lapsen kehityksen seuraaminen ja kasvaminen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia otit kesälomat, jos olit kuitenkin hyvässä kunnossa ja olisit voinut tehdä töitä? Ne lomat olisi voinut pitää siinä vaiheessa, kun tippuu kodinhoidon tuelle. Saisi maksimaalisen hyödyn...
Tyhmyydestä sakotetaan.
Työnantajan kanssa sovittiin, että pidän lomat pois ennen varsinaista äitiyslomaa. Työni on sen luonteinen ettei siellä maha pystyssä valitettavasti kuljeta. Muuten olisin ollut töissä niin pitkään kuin mahdollista. Palaan kuitenkin töihin vanhempainvapaan jälkeen, joten kodinhoitotukea en tule nostamaan.
Ap
Ei kannata vielä tehdä suunnitelmia töihin paluusta, jos ei ole pakko (määräaikainen sopimus tms.). Lapsi voi muuttaa omat ajatukset. 9 kk:n ikäinen on vielä aika pieni...
Tästä on moni tuttavani varoitellut ja voi tietenkin olla niin, että mieleni tulee vielä muuttumaan :)
Tähän vauva-aikaan sopii minusta hyvin myös se tokaisu, että ei jaksa olla koko ajan kotona mutta kun ei oikein jaksa lähteäkään minnekään. Pätee ainakin useamman lapsen kanssa kotona olemiseen; ensin aikataulutetaan lähtö kaikkien syömisten mukaan, sitten kuitenkin vauvalle tulee vielä nälkä ja esikoiselle kakkahätä. Puetaan uudelleen ja sulloudutaan viihdykkeiden kans autoon että voidaan ajaa kaverin luokse 35km kahville. Kaverin luona ei kuitenkaan ehdi juurikaan juttelemaan kun kaikilla lapsilla on jatkuvasti jano, pissahätä, riita tai tylsää. Sit vielä kaupan kautta kotia niin kyllä on koko päivän energia käytetty. Siis äidiltä, lapsilla sitä vielä riittää.