Elämästä persoonallisuushäiriöisen kanssa
Olen ollut kaksi vuotta suhteessa, jossa toinen jatkuvasti häpäisee minut. Olen joutunut kohtaamaan kaltoinkohtelua, hylkäyksiä, torjuntaa ja ihan törkeää nöyryyttämistä. Pahin oli, kun hän pokasi baarin pöydästä ystäväni ja meni panemaan hänen kanssa ja syyttää yhä 1.5 vuotta tuon jälkeen minua siitä. Nauroi minulle päin naamaa tuon tapahduttua.
Eli kuvio on mennyt niin, että hän kääntää kaiken oman häpeänsä minuun. Ihan sairas suhde siis. Olen mt-taustainen ja olen sietänyt jostain kumman syystä tuota paskaa, puhumatta siitä ääneen oikein kellekään (hän on pyrkinyt rajoittamaan ihmissuhteitani...).
Pidemmän aikaa olen sanonut, mitä en enää hyväksy ja mikä ei vaan käy. Nyt sitten selvisi, että hän olikin jo pedannut uuden suhteen siltä varalta, että tulisi hylätyksi ja jäi tästä kiinni. Oli sopinut yhteisen ulkomaanmatkan tämän naisen kanssa ja pilkkasi minua siitä, että minulla ei edes olisi varaa lähteä sille matkalle ja blaa blaa. Kertoi siis viestissä, että on varannut matkan ja suolsi samalla tuota paskaa päälleni rahattomuudestani. Meillä on isot tuloerot eli hän on erittäin hyvätuloinen. Myöhemmin sitten tuli ilmi se, että oli ehtinyt pyytää tuon naisen mukaansa. Olen ollut todella tarkka, etten lähde sille hänen häpäisylinjalle, mutta nyt sitten totesin, että kun viesti ei ole mennyt perille niin annanpa sitten samalla mitalla takaisin. Sanoin hänelle niin syvän loukkauksen, että hän taatusti kärsii siitä. Paljastin hänelle hänen syvimmän olemuksensa eli sen, millä hän yrittää suojella olematonta minuuttaan. Hänellä on epävakaa persoonallisuus. Oma oloni ei tästä helpottunut, mutta Kostin kerralla kaiken sen, mitä olen kestänyt. Hän on hyväksikäyttänyt naisia koko elämänsä, joten ilmoitin samalla kostavani myös kaikkien näiden muiden 260 naisen puolesta. Hän on siis koko elämänsä vihkinyt naisten häpäisylle ja hyväksikäytölle. Olen valmis kertomaan nyt kerralla kaiken, joten kysykää jos haluatte tietää tästä farssista kaiken... Teen sen nyt tällä tavoin tänne palstalle, kun häpeän takia olen vaiennut ja nyt haluaisin vapautua siitä ja kertominen lienee paras keino.
Kommentit (24)
Siis kai olet laittanut kyseisen herran kanssa välit jo poikki? Persoonallisuushäiriö tai ei, niin joku vastuu o silti omaan käytökseen, jos kuitenkin vapaana (ei suljetulla) liikkuu.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on sekava ja se johtuu siitä, että oloni on tällä hetkellä todella sekava. Syy siihen on se, että nyt päätettyäni suhteen joudun kohtaamaan kaiken sen häpeän, mitä olen tuntenut itsestäni. Siis kun minua on kohdeltu jatkuvasti todella alentavasti. Pari kertaa on ollut huorittelua, mutta jatkuvia väitteitä ja syytöksiä siitä, että käyn jakamassa pillua työpaikallani, sitäkin enemmän.
Pienikin kritiikki on aina aktivoinut hänessä hylkäyksenpelon, minkä on kääntänyt minun häpäisyyn.
Ap
No, onneksi tajuat että sussa ei ollut mitään vikaa, vaan toinen oli persoonallisuushäiriöinen. Varmasti kuitenkin ottaa aikansa päästä tapauksesta yli mutta ehkä kannattaisi mennä jonnekin, vaikka juttelemaan niin voisit käydä terapeutin kanssa läpi, että mikä sai sinut jäämään kyseiseen suhteeseen ja, etkö arvosta itseäsi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis kai olet laittanut kyseisen herran kanssa välit jo poikki? Persoonallisuushäiriö tai ei, niin joku vastuu o silti omaan käytökseen, jos kuitenkin vapaana (ei suljetulla) liikkuu.
Laitoin. Kerroin hänelle, hyvin selkeästi pari faktaa itsestään ja sanoin, etten lue enää yhtäkään hänen viestiä. Tai ota enää ikinä yhteyttä. Sanoin niin pahasti, että hän tietää kyllä mun olevan tosissaan. Minun antama mitätöinti ja nöyryytys oli pahin mahdollinen.
Älä jää miettimään enää häntä. Katso eteenpäin. Mies on niin vähäpätöinen ihminen, että hänen tekemisensä eivät edes kiinnosta ketään. En sano siaksi, koska se loukkaisi sikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on sekava ja se johtuu siitä, että oloni on tällä hetkellä todella sekava. Syy siihen on se, että nyt päätettyäni suhteen joudun kohtaamaan kaiken sen häpeän, mitä olen tuntenut itsestäni. Siis kun minua on kohdeltu jatkuvasti todella alentavasti. Pari kertaa on ollut huorittelua, mutta jatkuvia väitteitä ja syytöksiä siitä, että käyn jakamassa pillua työpaikallani, sitäkin enemmän.
Pienikin kritiikki on aina aktivoinut hänessä hylkäyksenpelon, minkä on kääntänyt minun häpäisyyn.
Ap
No, onneksi tajuat että sussa ei ollut mitään vikaa, vaan toinen oli persoonallisuushäiriöinen. Varmasti kuitenkin ottaa aikansa päästä tapauksesta yli mutta ehkä kannattaisi mennä jonnekin, vaikka juttelemaan niin voisit käydä terapeutin kanssa läpi, että mikä sai sinut jäämään kyseiseen suhteeseen ja, etkö arvosta itseäsi ollenkaan.
Mä käyn avohoidossa, mutta ei sieltä oikein saa aikoja sairaanhoitajalle. Lääkäriä näen ja nyt olen käynyt myös psykologilla. Niillä vastaanotoilla on oma funktionsa, joten sh olisi se oikea taho, mutta en viitsi mennä vain kerran tai kaksi toteamaan, ettei heillä ole antaa aikoja säännöllisesti. Se olisi yksi nöyryytys lisää. Tiedän, että olen avun tarpeessa ja sen ulkopuolelle jääminen sattuisi lisää.
Vierailija kirjoitti:
Älä jää miettimään enää häntä. Katso eteenpäin. Mies on niin vähäpätöinen ihminen, että hänen tekemisensä eivät edes kiinnosta ketään. En sano siaksi, koska se loukkaisi sikoja.
Olisikin yksiselitteisesti vähäpätöinen. Hän on yllätys yllätys sosiaalisesti hyvin vaikutusvaltainen.
Aika selkeä narsisti, ei epävakaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika selkeä narsisti, ei epävakaa.
Olen miettinyt tuota narsismia todella tarkkaan näiden vuosien aikana ja tullut siihen tulokseen ettei olisi. Siis jos sitä ruumiillista narsismia ei lasketa, mikä liittyy panemiseen... Siis tyydyttää selvästi naisten kautta jotain narsistista tarvetta.
Pysy päätöksessäsi olla ilman tätä miestä. Hetken päästä yrittää lirkutella ja maanitella sinua takaisin. Väittää muuttuneensa.
Suosittelisin miettimään vielä ja ihan lukemaan aiheesta kunnolla koska kuvauksesi perusteella kuulostaa kyllä narsistilta. Miksi olet päätynyt siihen että ei olisi?
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin miettimään vielä ja ihan lukemaan aiheesta kunnolla koska kuvauksesi perusteella kuulostaa kyllä narsistilta. Miksi olet päätynyt siihen että ei olisi?
Hänen käytös johtuu häpeäraivosta, mutta ei siihen liittyvästä narsistisesta loukkauksesta. Tajuaa itse olevansa hävettävä, mutta kääntää sen nurinpäin. Esim. minun häneen kohdistama mitätöinti saa hänet häpeämään. Eikä hän tule lirkuttelemaan minua takaisin. Tiedän, että jätti mut nyt rauhaan.
Joo kyllä mustakin kuulostaa aivan selkeästi narsistilta, ei ollenkaan tutulta. Olen itsekin epävakaa. Tai sitten voi olla että epävakaiden, kuten muidenkin ihmisten kirjo on todella laaja. Hän taitaa epävakauden lisäksi olla moraaliton kusipää. Hän purkaa tuskaansa, joka epävakaudesta aiheutuu, muihin ihmisiin. Itse esimerkiksi vaan viiltelen kun minuun sattuu tai olen vihainen...
Vierailija kirjoitti:
Pysy päätöksessäsi olla ilman tätä miestä. Hetken päästä yrittää lirkutella ja maanitella sinua takaisin. Väittää muuttuneensa.
Hän ei lirkuttele, ei ikinä väitä muuttuvansa. Asiat on näyttäneet kyllä välillä korjaantuneen, kunnes taas... Hän ei esimerkiksi ole koskaan antanut minulle mitään jos ei lasketa viime synttäreinäni saamaani lahjaa. Kerran hän on ostanut minulle yhden toisen pienen jutun, mutta siinä kaikki. Aloituksesta saisi helposti sellaisen kuvan, että hän on juuri sellainen lahjova ruikuttaja paska, mutta ei kyllä ole.
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä mustakin kuulostaa aivan selkeästi narsistilta, ei ollenkaan tutulta. Olen itsekin epävakaa. Tai sitten voi olla että epävakaiden, kuten muidenkin ihmisten kirjo on todella laaja. Hän taitaa epävakauden lisäksi olla moraaliton kusipää. Hän purkaa tuskaansa, joka epävakaudesta aiheutuu, muihin ihmisiin. Itse esimerkiksi vaan viiltelen kun minuun sattuu tai olen vihainen...
Harmi, että sinä vahingoitat itseäsi. Se ei ole yhtään pienempi paha. Toivottavasti opit löytämään keinoja kanavoida tunteitasi rakentavasti johonkin itsesi ulkopuoliseen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Pysy päätöksessäsi olla ilman tätä miestä. Hetken päästä yrittää lirkutella ja maanitella sinua takaisin. Väittää muuttuneensa.
Itse en ota enää yhteyttä, se on varmaa. En myöskään usko hänen ottavan minuun.
Toisinaan epävakaus, epäsosiaalisuus, narsistisuus yms. kietoutuvat "oireina"toisiinsa. Ihmisessä kamppailevat tällöin sisäinen kaaos sisäisen eheytymisen kanssa. Narsisti kokee eheytyvänsä saadessaan käyttää ihmisiä "lääkkeenään". Lääkehän on yhtäkuin pahan olon siirto pois itsestä toiseen eli uhriuttaminen. Persoonallisuushäiriöitä on eritasoisia, monesti ovat ns. koteloituneina sielun syövereihin ja sitten stressitilassa sieltä hyppivät silmille...
Väkivalta, hyväksikäyttö ja laiminlyönnit (varhais)lapsuudessa aiheuttavat suuren määrän hämmennystä ja vihaa. Tätä satoa sitten myöhemmässä "korjataan".
Joskus on parasta olla olematta yhteyksissä persoonallisuushäikkäiseen, ajoittain pärjää ystävällisellä jämäkkyydellä.
Aina voi kehittyä ja suunnata katseensa hyvään ja myönteiseen:)
Ajan kanssa mitkä vain muutokset ovat mahdollisia.
Illanjatkoa.
Hänen työongelmat on kohdistuneet minuun. Hän on jopa myöntänyt tajuavansa, että on tehnyt minusta sijaiskärsijän hänen työhön liittyvässä pahassa olossa. Hän on todella masentunut. Joten siksi uskon myös hyvin vähän tuohon narsismiin. On varmasti jossain määrin narsistinen, mutta ei tyylipuhdas. Käytöksessä on epäsosiaalisia piirteitä, mutta pahinta tässä on se, että olen itse muuttunut tämän suhteen myötä epäsosiaaliseksi. Olen ollut erakko, mutta nyt minusta on alkanut tuntua, että olen jotain paljon pahempaa... Hän on hyvä uhriuttamaan itsensä. Syyttää siis minua jatkuvasti tunnekylmäksi manipuloijaksi, joka käyttää muita hyväkseen jne. Mulle on tullut sellaisia outoja pakkoajatuksia... En osaa selittää... Tosin heti, kun laitoin välit poikki huomasin, että se ajatus hävisi, tuli helpotus. Tunne, että sain itseni takaisin. Tosin vaan ihan hetkeksi.
Olen alkanut siis epäillä itselläni jos jonkinlaista persoonallisuushäiriötä. Minulla on diagnosoitu 2. tyypin kaksisuuntainen, mikä on masennusvoittoinen minulla. Suhde alkoi valitettavasti hypomaniassa, kun siinä ongelma on puutteellinen vaaran taju... Normaali ihminen olisi suojellut itseään, mutta minä en osannut.
Vierailija kirjoitti:
Hänen työongelmat on kohdistuneet minuun. Hän on jopa myöntänyt tajuavansa, että on tehnyt minusta sijaiskärsijän hänen työhön liittyvässä pahassa olossa. Hän on todella masentunut. Joten siksi uskon myös hyvin vähän tuohon narsismiin. On varmasti jossain määrin narsistinen, mutta ei tyylipuhdas. Käytöksessä on epäsosiaalisia piirteitä, mutta pahinta tässä on se, että olen itse muuttunut tämän suhteen myötä epäsosiaaliseksi. Olen ollut erakko, mutta nyt minusta on alkanut tuntua, että olen jotain paljon pahempaa... Hän on hyvä uhriuttamaan itsensä. Syyttää siis minua jatkuvasti tunnekylmäksi manipuloijaksi, joka käyttää muita hyväkseen jne. Mulle on tullut sellaisia outoja pakkoajatuksia... En osaa selittää... Tosin heti, kun laitoin välit poikki huomasin, että se ajatus hävisi, tuli helpotus. Tunne, että sain itseni takaisin. Tosin vaan ihan hetkeksi.
Juuri nämä kaikki ja aiemmat sanomasi viittaavat narsismiin. Hän syyttää sinua tunnekylmäksi manipuloijaksi, joka käyttää muita hyväkseen. Tätä hän on ITSE! Narsistitkin voivat olla masentuneita (monesti ovatkin), epäsosiaalisia, uhriutuvat (oikeasti käyttävät kiltteyttäsi hyväksi, sinulle tulee huono omatunto kun hän kääntää asian niin että SINÄ olet loukannut häntä, vaikka hän on se, joka on joka kerta loukannut sinua). Hekin pahan paikan tullen myöntävät joskus olevansa väärässä, vaikka tietenkin valehtelevatkin näin sanoessaan. Narsisteilla on äärettömän huono itsetunto, vaikka käyttäytyvätkin aivan päinvastaisesti. Sen takia kaikki vika on aina muissa, ei ikinä heissä itsessään.
Toivottavasti todella pääsit hänestä eroon. Jos näin on niin olet selvinnyt helpolla. Nyt keskityt itseesi ja tulevaisuuteen. Olet vapaa!!!
Aloitus on sekava ja se johtuu siitä, että oloni on tällä hetkellä todella sekava. Syy siihen on se, että nyt päätettyäni suhteen joudun kohtaamaan kaiken sen häpeän, mitä olen tuntenut itsestäni. Siis kun minua on kohdeltu jatkuvasti todella alentavasti. Pari kertaa on ollut huorittelua, mutta jatkuvia väitteitä ja syytöksiä siitä, että käyn jakamassa pillua työpaikallani, sitäkin enemmän.
Pienikin kritiikki on aina aktivoinut hänessä hylkäyksenpelon, minkä on kääntänyt minun häpäisyyn.
Ap