Ahmimishäiriöisen päivän ruoat (tähän mennessä)

Paras lääke tähän on...

SELKÄRANKA !!

Tekee sitä itselläkin mieli syödä kokoajan kaikkea mutta teen päivittäin valintoja etten syö kaikkea mitä eteen tulee.

Minulla auttoi se että ajattelin että aivan sama, en jaksa enää. Olen ihan kelvollinen ja ok näinkin, vitut dieeteistä ja terveellisestä ruokavaliosta, syön mitä huvittaa, millon huvittaa ja kun on nälkä. Välillä en syönyt moneen tuntiin kun ei ollut nälkä. Sitten kun siltä tuntui, söin sitä mitä mieli teki. Siis en koko aikaa, vaan mieluiten kun oli nälkä, siihen kuitenkin pyrin. Joskus myös koska ruoka on hyvää :) Monesti kannattaa pyrkiä lopettamaan silloin kun ruoka ei enää maistu kovin hyvältä, silloin olet syönyt sopivasti. Joskus kuitenkin sitä vaan haluaa syödä, siinäkään ei ole mitään väärää. A ja O oli siis armollisuus, kehon ja itsensä kuuntelu. Myös ruoasta nauttiminen :) Laihdutus täytyy OIKEASTI unohtaa, niin nurinkurista kuin se onkin, laihdut silloin kun unohdat sen etkä pyri aivan oikeasti siihen. Vaa-alla en käynyt moneen kuukauteen, ja kun kävin, olin laihtunut 10 kiloa! Eli kyllä tässä täytyy arvostaa omaa kehoa, kyllä se kertoo kun se tarvitsee ruokaa ja etsii itselleen oman tavoitepainon. Ennen yritin syödä 5x päivässä terveellisesti kellon tarkkaan. Tämä virallinen terveyssuositus ei minulle sopinut. Toivottavasti tästä jollekin jotain apua on, haluan kertoa kaiken mikä itselläni auttoi, koska tuo syömishäiriö oli helvetti. Siinä myös keho oppii että ruokaa kyllä saa kun tarvitsee, sitä ei tarvitse hotkia eikä varastoida.

Vierailija kirjoitti:

Minä siis oksennan syömäni ruuan pois. Oksensin tänään kahdesti. Ollessani ylipainoinen söin/ahmin paljon vähemmän enkä myöskään oksentanut. Nyt 162/55. Ahmin lähes poikkeuksetta päivittäin. Olen saanut apua syömishäiriööni terapian ja lääkkeiden muodossa. Tällä hetkellä en syö lääkkeitä ja uuden terapian alkuun lähes kuukausi. Viimeisimmästä osastojaksosta suljetulla pari kuukautta.

- 9 vuotta ahmimishäiriötä

Haitko itse apua vai miten päädyit suljetulle? Mitä tuhoa oksentaminen onn tehnyt sinulle?

Minä olen yrittänyt opetella oksentamaan, koska ahmiminen kaduttaa niin paljon ja vihaan läskejäni. Siitä on jo vuosia, en osannut ja se jäi siihen. Onneksi kai. Ahmiminen vaan jatkuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla annos kaurapuuroa, desi rahkaa puolikas banaani ja teelusikallinen maapähkinävoita, kaksi kuppia kahvia. 1 pala ruisleipää ja kaksi palaa vaaleaa leipää, puolikas banaani. Kuusi kappaletta kovakuorista tacoa täytettynä salaatilla, meksikonpadalla ja juustoraasteella, avokado ja tomaatti. Nektariini ja Arlan proteiinirahka. Suklaata 50 grammaa. Aika tavallinen päivä :(

Pidät meitä pilkkanasi :/

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mäki niin muistan kun muu perhe oli syönyt ja poistunut omiin puuhiin, mä jäin yksin keittiöön ja vedin loppuja ruokia suoraan kattilasta tai paistinpannulta. Sit ku ne loppu, siirryin leipään. Yks kokonainen leipäpaketti meni siihen jälkiruoaksi. Siinä sitte koko ilta menikin hirveässä krapulassa.

Mutta hei tosta on mahdollista päästä eroon, koska mäkin siinä olen onnistunut!

Miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla annos kaurapuuroa, desi rahkaa puolikas banaani ja teelusikallinen maapähkinävoita, kaksi kuppia kahvia. 1 pala ruisleipää ja kaksi palaa vaaleaa leipää, puolikas banaani. Kuusi kappaletta kovakuorista tacoa täytettynä salaatilla, meksikonpadalla ja juustoraasteella, avokado ja tomaatti. Nektariini ja Arlan proteiinirahka. Suklaata 50 grammaa. Aika tavallinen päivä :(

Pidät meitä pilkkanasi :/

Ap

Itkisin onnesta jos minun tavalliset päiväni olisivat tuota luokkaa. Vaikka voi ollakkin että koet nuo määrät itse hyvinkin suurina niin omassa pääkopassa tuo vastaa lähinnä alkupalaa..

- 9 vuotta ahmimishäiriötä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäki niin muistan kun muu perhe oli syönyt ja poistunut omiin puuhiin, mä jäin yksin keittiöön ja vedin loppuja ruokia suoraan kattilasta tai paistinpannulta. Sit ku ne loppu, siirryin leipään. Yks kokonainen leipäpaketti meni siihen jälkiruoaksi. Siinä sitte koko ilta menikin hirveässä krapulassa.

Mutta hei tosta on mahdollista päästä eroon, koska mäkin siinä olen onnistunut!

Miten?

Hmm en mä oikein muista mitä tapahtui. Loppujen lopuksi suuri merkitys on sillä omalla halulla parantua ja saada se oma elämä takaisin. Niihin aikoihin muutin vielä omilleni ja pelkäsin että kaikki räjähtää ihan käsiin, kun ei tarttenu "piilossa" ahmia. Mutta oikeestaan kaikki helpottuikin, kun tuli elämään kaikkea uutta. Sitten aloitin opiskelut AMKissa jota pidän ehkä lopullisena pelastajana, koska sain niin paljon muuta sisältöä elämään ja uusia ystäviä ja lopulta myös poikaystävän, joka kylläkin on jo ex.

Ap tässä.

Yrittänyt nyt olla ns. kunnolla vaihtelevalla menestyksellä. Pääkoppa yrittää tyrkyttää koko ajan SYITÄ sille miks mun kannattaisi ottaa auto alle ja lähteä kauppaan herkkuostoksille (ostin jo eilen viikonlopun ruoat). "Tämän kerran vielä.. Sitten ei enää" se piru kuiskaa korvassa.

Mietin, tämähän on kuin alkoholismia. Mutta ruokaholismia.

Kun se ahmiminen jäisikin vaan herkkuihin, mutta kun siinä tilassa kelpaa vaikka se kasvissosekeittokin, jos ei muuta ole. Tai paketillinen näkkäriä.

Yhtä helvetin taistelua koko ajan.

Elämässäni on muitakin murheita. Ei jaksas tällasta toisarvosta pas**a kuin se etten OSAA SYÖDÄ OIKEIN!

Ap

2 palaa ruisleipää, 400g sipsejä, pätkispussi ja kaksi lautasellista makaronilaatikkoa.