Suomessa ei tuhlata suotta morfiinia kituville kuoleville vanhuksille?

Vierailija kirjoitti:

Olin opiskeluaikana sijaisena parissa vanhainkodissa ja osallistuin monen vanhuksen saattohoitoon. Aina sai väitellä vanhempien kollegojen kanssa että kuoleva vanhus saisi riittävästi kipulääkettä. Itse annoin kipulääkettä parin tunnin välein, lääkärin ohjeen mukaisesti, mutta moni kollega vain pari kertaa päivässä. Ikävä kyllä monella hoitajalla on vanhentuneet tiedot kivunhoidosta ja vanhukset saavat kärsiä.

Luojan kiitos äitini sai kuolla Terhokodissa. Hoitajat olivat ihania inhimillisiä ihmisiä. Vietin jopa öitä äitini vierellä.

Äidille tuotiin mitä halusi syödä. Monta kertaa kun sinne menin, oli hoitaja siellä juttelemasssa ja pitämässä kädestä. Morfiinipumppu oli myös käytössä.

Mikä siinä on muuten niin kamalaa, jos lähäri tai sairaanhoitaja pöllii joskus pari nappia oksikodonia tai ritalinia? Kunhan ei töissä ole päihtyneenä.

Vierailija kirjoitti:

Tossa HS kirjotuksessa mummo kuoli kipujensa kanssa ja vielä yksin!! Näin Suomessa.

Onneksi äitini nukkui pois saattohoidossa Terhokodissa. Morfiinipumppu oli ja itse sain nukkua siellä ja ihanat hoitajat pitivät meistä huolta.

Lähdön hetkellä läheiset oli ympärillä.

Kaikilla kuolevilla pitäisi olla tällainen arvokas loppuelämä. Melkein kävi meilläkin et äiti olisi joutunut kitumaan kaupungin sairaalassa.

Vaadimme äidin päästä Terhokotiin.

Äiti oli tätä ennen Koskelan sairaalassa kuntoutusosastolla!? Ihan maanpäällinen helvetti, koko paikka.

Terhokodin saattohoito on todella laadukasta.Ikävä kyllä, tänä päivänä sinne eiole mitään mahdollisuuksia päästä kuin erikoistapauksissa; alaikäisten lasten vanhemmat, mikä tietysti on ymmärrettävää. Mutta on valtava määrä muitakin, jotka ansaitsisivat päästä kuolemaan paikkaan, jossa heidän ihmisarvoaan kunnioitetaan.

Kunnat nimittäin säästävät, eivätkä anna maksuosoituksia Terhokotia varten, siksi Terhokoti toimiikin vajaalla.  Sama tilanne muuten Ensikodin kohdalla...

Laura Rädyn (kok) ollessa nministerinä, hän runttasi lakiin lisäpykälän, joka määrittelee ensisijaiseksi hoitopaikaksi oman kodin. Tämän seurauksena kuolevia ihmisiä on yksin kodeissaan ja kotihoito käy sitten muutaman kerran vuorokaudessa tarkistamassa, onko asiakas vielä hengissä ja kääntämässä toiselle kyljelle. Ja kun tiedämme kotihoidon puutteelliset resurssit, ovat nämä käynnit kestoltaan hyvin lyhyitä, alkaen 5 min. 15 min on jo hyvin...

Olen joutunut aika syvällisesti paneutumaan viime aikoina tähän aiheeseen. Lääkäri sanoi minulle, että nämä ovat poliittisia päätöksiä. Näinhän asia on. Tämä hallitus ei anna arvoa edes heille, jotka ovat tämän maan aikoinaan nostaneet.

Kotihoito on nykyisin pelkkä suuri vitsi. Hoitajilla niin monta asukasta vuorossa, että matkoineen käynti on tyyliä oven avaus ja katsotaan että onko mummo/pappa elossa. Lääkkeet nakataan nopeasti suuhun ja äkkiä pois. Monet vanhukset asuvat lian keskellä, tietämättöminä edes käsillä olevasta vuodenajasta. Saattohoidossa olevat ovat yksinään kotonaan ja jos jäät jonkun asukkaan luokse juttelemaan, pomo huutaa naama punaisena toimistolla, koska aikataulu meni sekaisin. En kestänyt enää työtä, lopetin ja olen mieluummin työtön, kuin olen osa tuota epäinhimillistä toimintaa.