Onko täällä huonosta itsetunnosta kärsiviä? Miksi kärsitte siitä ettekä parane?
Olettehan te jo aikuisia. Heti kun täyttää 18 vanhempienne valta teihin lakkaa ja voitte ajatella aivan kuten haluatte. Miksi jatkaa itsen vahingoittavaa mitätöimistä ja huonona pitämistä? Ettekö ole lukeneet tutkimuksia joiden mukaan hyväitsetuntoiset ovat onnellisempia ja menestyvät elämässäkin mukavammin?
Kaikki on vain teistä kiinni. Olette jo aikuisia. Vain lapsilla voi olla huono itsetunto, ei aikuisilla. Menneessä elämässänne itsetunnollenne ei ehkä voinut mitään, mutta yli 18-vuotiaan ei ole mitään syytä kärsiä heikosta itsetunnosta!
Kommentit (59)
Kerropa tuo myös terapiatyötä tekeville psykologeille ja psykiatreille. Raukat kun eivät selvästikään tiedä kuinka yksinkertaista heidän asiakkaidensa olisi parantua... Voisivat jatkossa vaan kehottaa lopettamaan huonossa itsetunnossa kieriskelyn, ja lasku kouraan. Olet parantunut!
Puuttuu samankaltaisia ihmisiä maailmasta, eikä jaksaisi näytelläkään jotain mitä ei itse sisimmässään ole.
Siitä johtuu oma huono itsetunto. Tuntuu aina että vika on itsessä, koska on erilainen ja ei voi samaistua
Tiedät itsekin, etteivät asiat ole noin yksinkertaisia. Jos olisivat, ihmiset olisivat paljon onnellisempia ja pärjäävämpiä.
Kaltoinkohtelu, rakkaudettomuus, välinpitämättömyys, kunnioittavan kohtelun puute tunkeutuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat salakavalasti elämässä lähes kaikkeen, kuten erilaisiin valintoihin (koulutus, ammatti, puoliso jne.), tapaan olla muiden kanssa, tehdä päätöksiä, selvitä vaikeista tilanteista, kykyyn solmia ihmissuhteita jne.
Huonoa itsetuntoa voi kohentaa, mutta se vaatii paljon, kuten onnistumisen kokemuksia, rakkautta, välittämistä, myös itsetutkiskelua, vaikka menneisyyden jatkuva penkominen ei ole hyväksi.
Kärsin huonosta itsetunnosta koska olen ruma, tyhmä ja terveysongelmainen. En voi pitää itsestäni.
Onnistumisen kokemuksia vaatii minustakin muun muassa. Miksi, kaikkiko on sitten vain siitä kiinni, että onnistuu?
Ap
Samoin jos se vaatii rakkautta, niin miksi tämä on henkilön omalla vastuulla, sitten heti 18-vuotiaanako voi päättää että hankkii rakkautta jotta paranee?
Ap
Mulla ongelman ydin on siinä, etten ole kyennyt määrittelemään itselleni, mitä on hyvä itsetunto. Olen ujo introvertti, enkä tiedä miten tuohon huono itsetunto ja epävarmuus nivoutuu. Mikä on mitäkin? Ja miten siihen pitäisi suhtautua. Vaikka aloitus oli kyllä aika provo.
Vierailija kirjoitti:
Kärsin huonosta itsetunnosta koska olen ruma, tyhmä ja terveysongelmainen. En voi pitää itsestäni.
Oletko mielestäsi oikeasti, vai uskot muiden ajattelevan niin? Entä jos joku ajatteleekin, miksi sinunkin kannattaa ajatella niin? Mielestäni tyhmä ei tajua että on tyhmä jos on siis oikeasti tyhmä, eli et sinä ole tyhmä. Se on vain tekosyy jollekin. Rumuudesta en osaa niin sanoa, rajoittaahan se varmaan, mutta kuinka paljon? Eikö sekin ole vain tunne, miten monen asian toteutuminen OIKEASTI on kiinni ulkonäöstä?
Ap
No sinäpäs Kivikissaäiti v****ilija olet :D
Provot tarvii että muut reagoi. Provot on turhia poseeraajia.
Muut on hyviä ja kauniita.
Vierailija kirjoitti:
No sinäpäs Kivikissaäiti v****ilija olet :D
Sure.
Ei mut siis oikeesti, mulle sanotaan, että koska olen aikuinen ongelmia ei enää pitäisi olla. Voin ajatella nyt kuulemma miten haluan. Ja sit mulla ois hyvä olla. Niin miks te muut sitten kärsitte mistään?
Ap
No kyllähän nyt aikuisillakin ongelmia on monenlaisia. Ei kukaan voi vaan päättää, että nyt loppu ongelmat, kun täytin18.
Jos ei ole mitään mistä olla ylepä itsessään. Kaikki aina epäonnistuu mitä tekee ja päälle muiden ihmisten ainainen halveksunta.
Itsetunto voi olla kohdillaan silti vaikka ei näytä siltä, ihmettelen tosin voisiko noin nuorena olla riippumaton toisten mielipiteistä. Oikea etäisyys on hyvä oppia, siinä olet oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän nyt aikuisillakin ongelmia on monenlaisia. Ei kukaan voi vaan päättää, että nyt loppu ongelmat, kun täytin18.
Kyllä kuulemma aikuisena voi. Aikuisena se, millainen äiti oli, ei enää voi aiheuttaa huonoa itsetuntoa tai muitakaan ongelmia, vaan se loppuu, koska olet aikuinen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole mitään mistä olla ylepä itsessään. Kaikki aina epäonnistuu mitä tekee ja päälle muiden ihmisten ainainen halveksunta.
Tää alkaa kuulostaa mun elämältä, eli siis tutulta!
Mutta koska olen aikuinen, sen ei kuulemma enää pitäisi olla ongelma. Tai tuo halveksunta ei ole toteutunutta faktaa, mutta suuri pelko sille minulla kyllä on. En tiedä miten sen saisi loppumaan, koska tosiaan en ole itsekään onnistunut oikein missään. Ja suutun helposti, eli mua on helppo halveksia jne.
Ap
En osaa tehdä sille mitään, kun vuosien terapiakaan ei ole auttanut hyvästä työntekijästä huolimatta. :)
No ei se oo niin yksinkertaista. On totta, että aikusena voi tehdä mitä haluaa, mutta omien pelkojen ja puutteiden hyväksyminen ja niiden kanssa elämään opetteleminen ei oo yksinkertaista ollenkaan. Menneisyys painaa.
Vierailija kirjoitti:
No ei se oo niin yksinkertaista. On totta, että aikusena voi tehdä mitä haluaa, mutta omien pelkojen ja puutteiden hyväksyminen ja niiden kanssa elämään opetteleminen ei oo yksinkertaista ollenkaan. Menneisyys painaa.
No ei olekaan. Menee koko elämä ihan pilalle niiden puutteiden takia.
Ap
Varmaan juuri sinun kaltaistesi alentuvasti kohtelevien takia. Ei tarvitse paasata, kohtele kuin ihmistä.