Lue keskustelun säännöt.
Onko mitään mahdollisuutta lämmittää välejä jättämäni ystävän kanssa?
28.08.2016 |
Huomasin, että hän aina vain pahoittaa mieleni ja tein ratkaisun vihdoin. Nyt alkanut kaduttamaan. Miten voisin yrittää häntä lähestyä? Pitäisikö antaa aikaa, että tunteet laantunut ja sitten vaikka koittaa viestiä laittaa aluksi ja tunnustella tilannetta?
Kommentit (58)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välejä katkovien "ystävien" tarinoiden yksipuoleisuus... Asioilla on aina kaksi puolta. Antaisit olla ja seisoisit sanojesi takana. Teillä on varmasti kummallakin paremmin nyt, kun ei ole jatkuvaa mielten pahoittamista ja yhteensopimattomien kemioiden pakkosovittamista yhteen.
Laitat viestiä että olet nyt pohtinut asiaa ja tullut tulokseen että toimit sittenkin hätiködysti.
Mä jätin ystäväni 10 vuotta sitten ja edelleen hän on mulle vihainen, joten korjaa ihmeessä heti välinne!
Mua kaduttaa ystävän menetys, silloin ratkaisu tuntui oikealta. Näin jälkikäteen ajateltuna mulla oli jo silloin alkanut sairaus enkä ollut kenenkään kanssa tekemisissä. Paitsi perheeni ja heitäkin työnsin kaikin mahdollisiin keinoin poispäin. Erakoiduin moneksi vuodeksi ja menetin kaikki ystäväni. Tämän yhden lopullisesti, koska hän oli sinnikäs ja hänet mun "piti käskeä" jättämään rauhaan.
Edelleen on estänyt mut esim. facessa enkä tiedä missä hän asuu. Pokka ei riitä alkaa kyselemään entisiltä kavereilta hänen yhteystietojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin ystäväni 10 vuotta sitten ja edelleen hän on mulle vihainen, joten korjaa ihmeessä heti välinne!
Mua kaduttaa ystävän menetys, silloin ratkaisu tuntui oikealta. Näin jälkikäteen ajateltuna mulla oli jo silloin alkanut sairaus enkä ollut kenenkään kanssa tekemisissä. Paitsi perheeni ja heitäkin työnsin kaikin mahdollisiin keinoin poispäin. Erakoiduin moneksi vuodeksi ja menetin kaikki ystäväni. Tämän yhden lopullisesti, koska hän oli sinnikäs ja hänet mun "piti käskeä" jättämään rauhaan.
Edelleen on estänyt mut esim. facessa enkä tiedä missä hän asuu. Pokka ei riitä alkaa kyselemään entisiltä kavereilta hänen yhteystietojaan.
Kirje? Jos tiedät edes paikkakunnan? Tai tunnetko hänen vanhempiaan tms joiden kautta voisi laittaa viestiä? Voisi hyvinkin antaa anteeksi jos kertoisit sairaudestasi.
Minuakin harmittaa hetkittäin pari vuotta sitten jätetty ystävä. Hän onnistui aina pahoittamaan mieleni, arvosteli ja kommentoi tökerösti. Itse olen hyvin hienotunteinen ja vaadin sitä myös ystäviltäni.
Joskus mietin kaiholla häntä, koska oikein kivojakin muistoja meillä oli. Emme vain olleet riittävän samalaisia olemaan ystäviä. Joskus elämässä joutuu tekemään kipeitä asioita, jotta olisi onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nyt ap kysymys pelkästään ystävästä, vai miesystävästä? Kuulostaa aika pahalta jos voit ihan fyysisesti pahoin tilanteen vuoksi. Saatat olla esim. läheisriippuvainen ja silloin kannattaisi keskittyä oman tasapainon saavuttamiseen sen sijaan, että toivoo ystävyyden ratkaisevan ongelmia.
Mitä tämä ystäväsi käytännössä tekee sellaista, josta pahoitat mielesi ja ajattelet, ettei hän välitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavan bestiksen kanssa sit yrität sit hillitä impulssejas.
Tää meni jo, jos sä pistit välit poikki jätä yhteydenotto hänelle. Se että nyt alkaisit venkoilemaan, olis vaan noloa.
Vierailija kirjoitti:
Onko nyt ap kysymys pelkästään ystävästä, vai miesystävästä? Kuulostaa aika pahalta jos voit ihan fyysisesti pahoin tilanteen vuoksi. Saatat olla esim. läheisriippuvainen ja silloin kannattaisi keskittyä oman tasapainon saavuttamiseen sen sijaan, että toivoo ystävyyden ratkaisevan ongelmia.
Mitä tämä ystäväsi käytännössä tekee sellaista, josta pahoitat mielesi ja ajattelet, ettei hän välitä?
Sanoisin ystävästä, mutta on hän miespuolinen kyllä joo...No ehkä ystävyytemme ei ole aivan sitä perus ystävyyttä. Hän usein puhuu kuinka välittää minusta (kun tätä epäilen ääneen hänelle:D) yms, mutta sitten hänestä ei taas kuulu mitään, todella loukkaavasti keskeyttänyt tekemisemme yhden jutun tiimoilta, hänen käytöksensä muuttuu sekunneissa toiseksi ja hän lähtee kuin ohjus menemään. Hän puhuu myös juttuja jotka satuttavat minua tosin ehkei hän ymmärrä sitä. Ja jos hänelle vaikka koitan jotai perusjuttuja viestitellä niin häntä ei tunnu kiinnostavan jatkaa juttua eikä hän ota mitään toiveitani huomioon jne. Minussa myös vikaa kylläkin kun en saa suutani auki ja näin suutahdan kuin joku lapsi...Minunkin pitäisi ehdottomasti parantaa käytöstapani.
En ole saanut laitettua viestiä. Pelkään, että hän on vihainen ja pitää minua aivan lapsena tai häntä ei enää kiinnosta. Toisaalta mietin teinkö sittenkin hyvän päätöksen ja minun pitäisi vain koittaa kestää tämä morkkis. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä paras antaa olla ja odottaa jos hän ottaisi yhteyttä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottelu mukavaa ? Vähän aluks jännää. Sitten kaikki onkin ohi jo. Ollaan kun ei oltas koskaan tunnettukaan. Sitten jossain vaiheessa tulee uudet ystävät...ja jatkat omalla tyylilläsi salailua ja tätä toimintatapaasi.
Ehkä kannattaa selvitellä päässään ensin asiat ettet kiusaa enempää ystävääs. Et ole kaikkia asioita voinut kertoa niin voitko koskaan? Luottamus pitää ansaita. Jos ystäväsi on ymmärtäväinen ja kiltti niin ei ole mitään pelättävää.
Ehkä suna yrittäisin edes kuvitella miten ystäväs on kaiken ottanut ja mitä miettii.
Elämää tämä vain on ja valintoja.
Niin toisaalta ehkä järkevintä olisi antaa olla, mutta sitten taas menettääkö siinä mitään jos vielä kokeilen laittaa viestiä hänelle... On hän monesti minut jättänyt, mutta palannut takaisin. En vain tiedä onko hän yhtä anteeksiantavainen kuin minä.- Ap
No kokeilisin laittaa viestiä ainakin.
Hankala tilanne kyllä. Ehkä paras odottaa vielä hiukan.