Lue keskustelun säännöt.
Mitä oppia sieltä korkeakoulusta/yliopistosta saa? Missä sitä tarvii?
28.08.2016 |
Ymmärrän että lääkäriksi ei voi ruveta ilman että opiskelee kaikki sairaudet ja niiden hoitamiseen liittyvät asiat, ja ymmärrän sen, että lakimieheksi kun alkaa niin pitää opiskella vuosia niitä lakeja kun ne pitää osata. Ja no joo, kyllä varmaan jotain tosi monimutkaisia juttuja joita vaikka insinöörit tekee, suunnittelee isoja juttuja, joiden pitää oikeesti käyttää vähän pidemmälle menevää matikkaa, on hyvä opiskella lukiota enemmän.
Mutta muuten, aika moniin ammatteihin vaaditaan korkea koulutus mun mielestä ihan turhaan, suurin osa töistä on kuitenkin sellaisia että sun pitää se tietty ala opetella ja tietää just siihen sun omaan firmaan liittyvät asiat, mutta ei siihen tarvi vuosia kouluja käydä, riittää että on siinä firmassa töissä.
Mun mielestä ihmisen luontainen sopivuus ja maalaisjärjen käyttö on tärkeimpiä ominaisuuksia töissä, harvoin mikään työ jää tekemättä tiedonpuutteen vuoksi, ne kulloinkin tarvittavat tiedot saa vaikka netistä, pystyy vaikka apina tekemään. Jos on sosiaalisesti taitava voi tehdä lähes mitä vaan, jos saat muut ihmiset tekemään mitä sä haluat, luottamaan suhun ja sun ideoihin, niin mitä muuta sitä vaikka johtajana tarvii?
Kommentit (48)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoitus on olla minkä hyvänsä alan asiantuntija, mikään yliopistokoulutus ei sitä titteliä ihmiselle anna. Asiantuntijuus rakentuu omasta tiedonhalusta ja kovasta työstä, jota usein yliopistokoulutuksen formaatti ei tue mitenkään parhaalla tavalla. Näkeehän sen siitäkin, että monien ns. uusien alojen asiantuntijat ovat arvostettuja asiantuntijoita lukiopohjalta, mutta hankkineet vaan itse tietonsa. Nykyään tämä on helppoa, kun kaikki maailman tieto on käytännössä kaikkien saatavilla.
Tässä piileekin sudenkuoppa oppimisessa. Miten on mahdollista, että tieteen arvostus putoaa koko ajan ja ihmiset uskovat käsittämättömiä myyttejä sähköallergiasta, salaliitoista yms. vaikka kaikki maailman tieto on käytännössä kaikkien saatavilla? Pelkkä tiedon saanti ei riitä, sitä on osattava myös suodattaa ja arvioida tieteellisesti. Muuten lopputuloksena on valitettavan usein itseoppineita "asiantuntijoita", jotka luulevat että itse netissä lueskelu tai yhden alan korkeakoulutukinto laajentavat osaamisen kaikille muillekin aloille. Antti Heikkilä on loistava esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
No, ehkä suurin anti on ajattelun taso. Yliopisto opettaa ajattelemaan tieteellisesti, jota tarvitaan tutkimusten tekoon.
Ja sitten, jos haluat edetä hierarkiassa, niin valtiolla vaaditaan koulutusta.
Moni on sitä mieltä että kaikkien pitäisi pyrkiä korkeimpaan koulutustasoon, mutta aika vähän niitä tutkijoita kuitenkaan on, ei niitäkään määrättömästi tarvita kun kuitenkin suurin osa työstä on sitä perustekemistä jotta yhteiskunta pyörii.
Minkälaista se tieteellinen ajattelu on? Mihin sitä tarvii jos on vaikka työkkärissä tai kelassa töissä?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No usassa ei tartte. Suurin osa on kandeja. Vain harvoja maistereita ja tohtoreita. Ja eikös Suomessakin ole pyrkimys siivota tutkimus pois yliopistoista muutamaa lukuunottamatta.
2-3 tohtoriopistoa ja loput kandiopistoja.Amerikkalaisten kanssa opiskelleena en palkkaisi yhtäkään sikäläistä kandia ainakaan kauppatieteiden puolelta. Sen verran lapsekasta ja oppimatonta porukkaa sieltä valmistuu. Varsinainen oppiminen alkaa siellä vasta työelämässä. Onneksi niillä on niin paljon resursseja, että kaiken voi tehdä tehottomasti ilman osaamista, ja silti onnistua. God Bless 'murica!
Ai että USAssa kaikki tehdään ilman osaamista ja silti onnistutaan. Ehkä meidänkin kannattaisi kokeilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No usassa ei tartte. Suurin osa on kandeja. Vain harvoja maistereita ja tohtoreita. Ja eikös Suomessakin ole pyrkimys siivota tutkimus pois yliopistoista muutamaa lukuunottamatta.
2-3 tohtoriopistoa ja loput kandiopistoja.Amerikkalaisten kanssa opiskelleena en palkkaisi yhtäkään sikäläistä kandia ainakaan kauppatieteiden puolelta. Sen verran lapsekasta ja oppimatonta porukkaa sieltä valmistuu. Varsinainen oppiminen alkaa siellä vasta työelämässä. Onneksi niillä on niin paljon resursseja, että kaiken voi tehdä tehottomasti ilman osaamista, ja silti onnistua. God Bless 'murica!
Ai että USAssa kaikki tehdään ilman osaamista ja silti onnistutaan. Ehkä meidänkin kannattaisi kokeilla?
tarkoitin sitä, että siellä on niin paljon porukkaa, että ne muutamat huiput vetävät koko kansakunnan pässilaumaa perässään. Suomessa ei ole varaa sellaiseen. -18
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ehkä suurin anti on ajattelun taso. Yliopisto opettaa ajattelemaan tieteellisesti, jota tarvitaan tutkimusten tekoon.
Ja sitten, jos haluat edetä hierarkiassa, niin valtiolla vaaditaan koulutusta.
Moni on sitä mieltä että kaikkien pitäisi pyrkiä korkeimpaan koulutustasoon, mutta aika vähän niitä tutkijoita kuitenkaan on, ei niitäkään määrättömästi tarvita kun kuitenkin suurin osa työstä on sitä perustekemistä jotta yhteiskunta pyörii.
Minkälaista se tieteellinen ajattelu on? Mihin sitä tarvii jos on vaikka työkkärissä tai kelassa töissä?
ap
Ei kaikkien tietenkään tarvitse eikä pidä olla korkeakoulutettuja. Ei yhteiskunta niin toimi. Jos viihtyy ja on lahjoja duunarihommiin niin sitten ehdottomasti työntekijäksi! Ei kaikkiin töihin välttämättä tarvitse tieteellistä osaamista tai ajattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistoista saa vain hyvin harva ammatin kuten lääkäri, psykologi tai opettaja. Suurin osa saa pätevyyden toimia jossain virassa, tehtävässä tms. Yliopiston tehtävä ei siis ole tuottaa työntekijöitä vaan osaamista.
Täällä vähätellään kirjastotätejä, sossun tai työkkärin työntekijöitä. Joo. Helppoa homma tekevät.... harmi vaan, että aika harva tietää, että esim 'kirjastotädin' hommiin kuuluu aika paljon sellaista, jota ei äkkiseltään arvaisi. Kuinka moni edes tietää, mitä informaatikko tekee?
Tai ne sossun tädit istuu vaan setelipinon päällä ja jakelee rahaa kelle huvittaa ja kiusaa ihmisiä. Just joo...
Joku suunnittelee, miettii, tutkii, arvioi ed mainittuja, toteuttaa, kartoittaa jne....
Pitää huolta,että on olemassa esimerkiksi järjestelmiä joihin palkataan lääkäreitä ja hoitajia. Ei esimerkiksi sairaala rakennu itsestään sillä että palkataan lääkäri. Joku suunnitelee ensin rakennuksen, toinen koneet, kolmas johtaa henkilöstön rekryä jne.
Näistä hommista vastaavat usein yliopistosta valmistuneet ihmiset. Ammattikorkeasta tulevat ne, jotka tulevat valmiisiin järjestelmiin töihin. Yksinkertaistettuna. Joten kaikkia tarvitaan ja kaikilla on sijansa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoista saa vain hyvin harva ammatin kuten lääkäri, psykologi tai opettaja. Suurin osa saa pätevyyden toimia jossain virassa, tehtävässä tms. Yliopiston tehtävä ei siis ole tuottaa työntekijöitä vaan osaamista.
Täällä vähätellään kirjastotätejä, sossun tai työkkärin työntekijöitä. Joo. Helppoa homma tekevät.... harmi vaan, että aika harva tietää, että esim 'kirjastotädin' hommiin kuuluu aika paljon sellaista, jota ei äkkiseltään arvaisi. Kuinka moni edes tietää, mitä informaatikko tekee?
Tai ne sossun tädit istuu vaan setelipinon päällä ja jakelee rahaa kelle huvittaa ja kiusaa ihmisiä. Just joo...
Joku suunnittelee, miettii, tutkii, arvioi ed mainittuja, toteuttaa, kartoittaa jne....
Pitää huolta,että on olemassa esimerkiksi järjestelmiä joihin palkataan lääkäreitä ja hoitajia. Ei esimerkiksi sairaala rakennu itsestään sillä että palkataan lääkäri. Joku suunnitelee ensin rakennuksen, toinen koneet, kolmas johtaa henkilöstön rekryä jne.
Näistä hommista vastaavat usein yliopistosta valmistuneet ihmiset. Ammattikorkeasta tulevat ne, jotka tulevat valmiisiin järjestelmiin töihin. Yksinkertaistettuna. Joten kaikkia tarvitaan ja kaikilla on sijansa.
Just näin. Kaikkia tarvitaan. Sitäkin joka pyyhkii sen mummon pyllyyn siinä hienossa laitoksessa jota joku johtaa. Ei kannata unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että lääkäriksi ei voi ruveta ilman että opiskelee kaikki sairaudet ja niiden hoitamiseen liittyvät asiat, ja ymmärrän sen, että lakimieheksi kun alkaa niin pitää opiskella vuosia niitä lakeja kun ne pitää osata. Ja no joo, kyllä varmaan jotain tosi monimutkaisia juttuja joita vaikka insinöörit tekee, suunnittelee isoja juttuja, joiden pitää oikeesti käyttää vähän pidemmälle menevää matikkaa, on hyvä opiskella lukiota enemmän.
Mutta muuten, aika moniin ammatteihin vaaditaan korkea koulutus mun mielestä ihan turhaan, suurin osa töistä on kuitenkin sellaisia että sun pitää se tietty ala opetella ja tietää just siihen sun omaan firmaan liittyvät asiat, mutta ei siihen tarvi vuosia kouluja käydä, riittää että on siinä firmassa töissä.
Mun mielestä ihmisen luontainen sopivuus ja maalaisjärjen käyttö on tärkeimpiä ominaisuuksia töissä, harvoin mikään työ jää tekemättä tiedonpuutteen vuoksi, ne kulloinkin tarvittavat tiedot saa vaikka netistä, pystyy vaikka apina tekemään. Jos on sosiaalisesti taitava voi tehdä lähes mitä vaan, jos saat muut ihmiset tekemään mitä sä haluat, luottamaan suhun ja sun ideoihin, niin mitä muuta sitä vaikka johtajana tarvii?
Olen täysin eri mieltä. Elämme nykysin tietoyhteiskunnassa, joten ilman tietoa ja osaamista on todella vaikea tehdä mitään varsinkaan vaativaa saati johtaa yritystä.
Suomessa ihmisten elämä perustuu tieteelle, tietämättömät eivät vaan sitä tajua. Jo ennen kuin vauva syntyy ja joskus edes ennen kuin lapsi siitetään, niin tiede puuttuu asiaan (hedelmöityshoidot, sikiönseuranta, jne.). Joka askeleella suomalaista seuraa ja hoivaa tieteelliseen tietoon perustuvat järjestelmät, päiväkodissa varhaiskasvatussta ei vedetä hatusta, koulussa ei todellakaan opettajat ole kadulta repäistyjä tyyppejä, jotka googlavat että "mitähän tää opettaminen ja kasvattaminen on?". Vaatteet, esineet kuten teknologia, ruoka, yms. yms. joita käytämme, perustuvat monella tasolla tieteelle. Aamulla heräät tieteellisesti muotoillulta niskatyynyltä, ja avaat radion, josta kuuntelet säätiedotuksen, joka ei perustu meteorologien mielikuvitukseen. Yhteiskunnassa myös poliittisten päätösten ja lakien pitää perustua tutkitulle tiedolle, eikä millekään mutulle. On aika vaikea edes keksiä jotain elämän osaaluetta, jota tiede ei tavalla tai toisella koskettaisi.
Tieto ei ole myöskään mikään valmis paketti, jota kuka tahansa voi käyttää, vaikka se löytyisikin googlesta. Keskeistä monessa työssä onkin se, että osaa hahmottaa tietoa ja arvioida sitä lähdekriittisesti. Mitäs jos löydät googlesta kaksi tai kolme keskenään ristiriitaista vastausta kysymykseesi? Historia esim. ei ole asioita jotka tapahtuvat ja joita kuka tahansa sitten tajuaa ja muistaa. Ei, valtaosa siitä miten me Suomessa esim. katsomme sotiemme tapahtumia ei perustuu neuvostoliittolaiseen propagandaan vaan suomalaisten historiantutkijoiden tuottamaan tietoon. Vai uskoitko sinä aina 1990-luvulle todella Suomen ampuneen Mainilan laukaukset?
Mutta ehkä sun mielipide kertoo jotain syistä, miksi Suomella menee niin huonosti taloudessa --- taitaa olla aika ruveta arvostamaan koulutusta ja tietoa, koska se on ainoa resurssi, jolla Suomi pystyy rakentamaan tulevaisuutta. Jos johtajien ja työntekijöiden taso on sama kuin apinoilla, niin eipä siinä paljon hurraamista ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoitus on olla minkä hyvänsä alan asiantuntija, mikään yliopistokoulutus ei sitä titteliä ihmiselle anna. Asiantuntijuus rakentuu omasta tiedonhalusta ja kovasta työstä, jota usein yliopistokoulutuksen formaatti ei tue mitenkään parhaalla tavalla. Näkeehän sen siitäkin, että monien ns. uusien alojen asiantuntijat ovat arvostettuja asiantuntijoita lukiopohjalta, mutta hankkineet vaan itse tietonsa. Nykyään tämä on helppoa, kun kaikki maailman tieto on käytännössä kaikkien saatavilla.
Tässä piileekin sudenkuoppa oppimisessa. Miten on mahdollista, että tieteen arvostus putoaa koko ajan ja ihmiset uskovat käsittämättömiä myyttejä sähköallergiasta, salaliitoista yms. vaikka kaikki maailman tieto on käytännössä kaikkien saatavilla? Pelkkä tiedon saanti ei riitä, sitä on osattava myös suodattaa ja arvioida tieteellisesti. Muuten lopputuloksena on valitettavan usein itseoppineita "asiantuntijoita", jotka luulevat että itse netissä lueskelu tai yhden alan korkeakoulutukinto laajentavat osaamisen kaikille muillekin aloille. Antti Heikkilä on loistava esimerkki.
Minä lisäisin tähän vielä sen, että netissä on todella helppo "oppia" sellaista mitä haluaakin oppia eli löytää niitä omia uskomuksia ja ennakkoluuloja tukevia väitteitä. Siten päädytään Hallla-ahon blogiin ja sen jälkeen luullaan itseään valaistuneeksi ja kaikkitietäväksi muista kulttuureista ja maahanmuutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä tuntuu, että ne opet on just kadulta repästy ilman todellista päämäärää: opetusta! Aika paljon auttaa jos on jo valmiiksi korvien välissä jotain mitä kehittää, oli kehityspaikka sitten yo tai amis. No pitkälti on kuitenkin niin, että työ tekijäänsä opettaa. Mitkä sitten ovat tulevaisuuden opiskelumuodot, kursseja eri oppilaitoksista, amis,amk,yo,tukemaan opiskelua.
On jotenkin koomista, että aina kun sanotaan, että netistä löytyy kyllä tietoa, joku tulee määkimään, että kaikki 'tieto' ei ole totta. No shit Sherlock! Nykyään onkin juuri loistavaa se, että kukaan ei istu oikean tiedon päällä ja pimitä sitä harvoille ja valituille.
Älykkyys on 75% periytyvä ominaisuus, sitä ei missään koulussa opita. Älykäs ihminen ei myöskään tarvitse koulua tajutakseen, mikä on humpuukia ja mikä ei. Tyhmä taas ei tule yliopistokoulutuksesta yhtään sen fiksummaksi, mikä Suomessakin selvästi näkyy. Harmillista on, että moni oikeasti älykäs jättää leikin sikseen, koska yliopistokoulutuskin on nykyään suunnattu älyllisesti hyvin keskinkertaisille opiskelijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ehkä suurin anti on ajattelun taso. Yliopisto opettaa ajattelemaan tieteellisesti, jota tarvitaan tutkimusten tekoon.
Ja sitten, jos haluat edetä hierarkiassa, niin valtiolla vaaditaan koulutusta.
Moni on sitä mieltä että kaikkien pitäisi pyrkiä korkeimpaan koulutustasoon, mutta aika vähän niitä tutkijoita kuitenkaan on, ei niitäkään määrättömästi tarvita kun kuitenkin suurin osa työstä on sitä perustekemistä jotta yhteiskunta pyörii.
Minkälaista se tieteellinen ajattelu on? Mihin sitä tarvii jos on vaikka työkkärissä tai kelassa töissä?
ap
Se on esimerkiksi kykyä arvioida uutta tietoa ja suhteuttaa sitä aiempaan, kykyä tehdä oletuksia ja testata niiden paikkansa pitävyyttä, ja jäsentää asioiden syy-seuraussuhteita.
Sitä tarvitaan maailman muuttuessa, kun vanhat konstit eivät enää päde ja pitäisi löytää toimivampia tapoja. Se auttaa arvioimaan toisen esittämän väitteen paikkansa pitävyyttä. Se suojaa ennakkoluuloilta ja uskomuksilta, jotka eivät pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin koomista, että aina kun sanotaan, että netistä löytyy kyllä tietoa, joku tulee määkimään, että kaikki 'tieto' ei ole totta. No shit Sherlock! Nykyään onkin juuri loistavaa se, että kukaan ei istu oikean tiedon päällä ja pimitä sitä harvoille ja valituille.
Älykkyys on 75% periytyvä ominaisuus, sitä ei missään koulussa opita. Älykäs ihminen ei myöskään tarvitse koulua tajutakseen, mikä on humpuukia ja mikä ei. Tyhmä taas ei tule yliopistokoulutuksesta yhtään sen fiksummaksi, mikä Suomessakin selvästi näkyy. Harmillista on, että moni oikeasti älykäs jättää leikin sikseen, koska yliopistokoulutuskin on nykyään suunnattu älyllisesti hyvin keskinkertaisille opiskelijoille.
Tämä puheenvuorokin oli loistava esitys siitä, miltä ihmisen ajattelu kuulostaa silloin, kun se on omien asenteiden, ennakkoluulojen ja yleistysten vietävissä, ja järkeilystä puuttuu pohjalta aiheeseen liittyvien käsitteiden hallinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei muualla maailmassa tarvitakaan tutkintoa suurimpaan osaan töistä. Ihmisen oppimiskykyä pidetään arvossa, ja sen voi osoittaa mm. kandin tutkinnolla. Suomessa on myös hyvä koko ikäluokan tasoa kuvaava akateeminen taitokoe, nimittäin yo-kirjoitukset.
Olen itsekin FM ja pari muuta pienempää tutkintoa suorittanut (mm. kielenkääntäjä) ja aivan vilpittömästi uskon, että yliopistokoulutus meni omalla kohdallani pitkälti hukkaan. Ihan itse olen joutunut työt opettelemaan kussakin työpaikassa. En huomannut mitään ajattelukyvyn parantumista tai analyyttisyyden lisääntymistäkään yliopistossa, melkein päinvastoin. Kirjoitin aikanaan ylioppilaskirjoituksissa ällän paperit, ja kokemus yliopisto-opintojen vähäisestä hyödystä on yhteinen monille ns Mensa-älykkäille ihmisille.
Jaa, kirjoitin kuusi laudaturia ja kyllä yliopisto-opinnoista on ollut huomattavasti hyötyä työelämässäni - mutta olenkin vaihtanut työpaikkoja ja työtehtäväni/aiheeni ovat muuttuneet urani kehityksen aikana. Hyvin harva työskentelee vain yhdessä työpaikassa uransa, paikat muuttuu ja tehtävät muuttuu. Älykäs osaa etsiä tietoa mutta ylimielinen ihminen jumahtaa uskomaan omia ajatusrakennelmiaan ja tapojaan niinä parhaina. Aika lyhytnäköistä halveksia yliopiston tarjoamaa oppia.
Aina joku vetää esiin sen ettei johtajaksi tarvita mitään koulutusta. No ei varmaan mihinkään 5 miehen maanrakennusfirman pomoksi tarvitakaan korkeakouluopintoja vaan siinä voi pärjätä ihan maalaisjärjellä ja tekemällä hulluna töitä. Sen sijaan monikansallisten yritysten toimitusjohtajat, hallitusammattilaiset jne. eivät todellakaan ole mitään tyhjästä kiskaistuja kouluttamattomia kusipäitä.
Yksityinen sektori voi maksaa toimitusjohtajalle ihan mitä haluaa - miksi se ei ole minimipalkkaa, jos työ kerran on sellaista, ettei siihen tarvita mitään osaamista tai koulutusta?
Mä en ole koskaan ymmärtänyt tätä koulutusvihamielisyyttä. Kaikki Suomessa voi opiskella ja kouluttautua ihan mihin tahansa.
Jos ei omat rahkeet tai kiinnostus ei riitä yliopistoon, niin miksi vähätellä niitä jotka jaksavat lukea ja tehdä kaiken mitä pitää?
T. 5 L ylioppilas joka aloitti just amk kun ei jaksanut päättää pääsykokeisiin. Tyytyväinen oon näinkin.
Täytyy sanoa,että kovin analogiaeletroniikan kaveri jonka olen nähnyt, oli käynyt 3kk instrumenttiasentajan
kurssin. Kaikki tohtoritutkinnon suorittaneet kuunteli kaveria hattu kourassa. Salaisuus oli ettei han saanut mitään valmiina vaan hänen piti pureksia kaikki itse, no älyä se tietysti vaatii
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoitus on olla minkä hyvänsä alan asiantuntija, mikään yliopistokoulutus ei sitä titteliä ihmiselle anna. Asiantuntijuus rakentuu omasta tiedonhalusta ja kovasta työstä, jota usein yliopistokoulutuksen formaatti ei tue mitenkään parhaalla tavalla. Näkeehän sen siitäkin, että monien ns. uusien alojen asiantuntijat ovat arvostettuja asiantuntijoita lukiopohjalta, mutta hankkineet vaan itse tietonsa. Nykyään tämä on helppoa, kun kaikki maailman tieto on käytännössä kaikkien saatavilla.
Tässä piileekin sudenkuoppa oppimisessa. Miten on mahdollista, että tieteen arvostus putoaa koko ajan ja ihmiset uskovat käsittämättömiä myyttejä sähköallergiasta, salaliitoista yms. vaikka kaikki maailman tieto on käytännössä kaikkien saatavilla? Pelkkä tiedon saanti ei riitä, sitä on osattava myös suodattaa ja arvioida tieteellisesti. Muuten lopputuloksena on valitettavan usein itseoppineita "asiantuntijoita", jotka luulevat että itse netissä lueskelu tai yhden alan korkeakoulutukinto laajentavat osaamisen kaikille muillekin aloille. Antti Heikkilä on loistava esimerkki.
"Miten on mahdollista, että tieteen arvostus putoaa koko ajan ja ihmiset uskovat käsittämättömiä myyttejä sähköallergiasta, salaliitoista yms. vaikka kaikki maailman tieto on käytännössä kaikkien saatavilla?"
Salaliittoja on ollut kautta aikain, eivätkä ne nykyäänkään ole mihinkään kadonneet. Esim. Mainilan laukaukset oli salaliitto. Salaliitto on myös ollut esim. Irakin 2003 tekaistuin syin aloitettu sota. Tämä on myönnettty.
Salaliitottomuus edellyttäisi sitä, että ihmisluonto olisi täysin rehellinen, eikä kiusauksia tulisi, vaikka kuinka joku lahjoisi. Aina moraali pitäisi. Näinhän ei tietenkään ole.
Tähän päälle kun ottaa vielä sen huomioon, että poliitikoista, johtajista yms. vallassa olevista on tutkitusti huomattavasti suurempi osa psykopaatteja ja narsisteja, kuin valtaväestössä, niin se takaa salaliittojen olemassa olon.
Lähes kaikilla naisillahan on yo-todistuksen keskiarvo yli 9.0 tai muutama L yo-todistuksessa. Sen jälkeen yliopisto. Sillä sitten pädetään paljolti. Onko tämä 9.0 ka. yms. sitten osoitus huomattavasta älykkyydestä? Ei ole, koska muuten noin 25-30% ikäluokan naisista olisi huomattavan älykkäitä.
Hyvä lukiotodistus on useimpien kohdalla osoitus sinnikkyydestä, kilttiydestä ja ahkeruudesta.
Tuo töissä asian oppiminen on parempi malli. Muutama vuosi lisää koulun penkillä ja silti ollaan yhtä hukassa, kun työt alkavat.