Koulu- ja päiväkotiruokailun lakkautus?
Paljonko se toisi säästöä? Lapsille vaan omat eväät mukaan, kuten muissakin maissa. Miksi jatkaa tuollaista palvelua, kun ruoan sanotaan olevan vielä huonoakin: eineksiä ja ravinneköyhää, mautonta jne.?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluun voisi perustaa rahaston jolla sitä ruokaa saataisiin astetta paremmaksi. Halukkaat voisi lahjoittaa siihen varoja ja esim vanhempainyhdistys myös. Kaikki pääsisivät jaolle. Minä ainakin voisim vallan hyvin maksaa esim kuussa 50 euroa molempien kouluihin jos ruoka sillä paranisi.
Mitä laittaisit sitten ruuaksi, että se olisi maukasta ja terveellistä?
Sinne voisi laittaa esimerkiksi kunnollisen salaatin (ei sitä umpiokaalia), ostaa kunnolliset kotimaiset perunat (kumiperunoiden sijaan, Virosta) ja esimerkiksi tuoreita hedelmiä ja leivän päällisiä.
Tiedätkö miten kallista hommaa noita on heittää biojätteisiin?
Ihmettelen tämän palstarasistin kummallisia luuloja kouluruuasta.
t. opettaja
Yksi tärkeimmistä panostuksista tulevaisuuten on pitää hyvä huolta lapsista ja nuorista. Tällä turvataan ihan kaikki : talous, terveyden- ja sairaanhoito, vanhusten hoito, kulttuuri. Miten vaikea on käsittää sitä, että satsaamalla juuri esimerkiksi monipuoliseen koulu- j apäiväkotiruokailuun saadan pano moninkertaisena takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä koulutukseen on kohdistettu valtavia säästöpaineita. Koska ilmainen kouluruokailu nähdään periaatekysymyksenä, leikataan opetuksesta eli ryhmiä yhdistetään, valinnaisaineita karsitaan ja opettajia sekä opiskelijahuollon henkilökuntaa irtisanotaan. Työskentelen itse opettajana ja näen työssäni, miten nuoret kärsivät säästöistä. Isoissa ryhmissä ei ole aikaa yksilölliselle ohjaukselle, opinto-ohjaajan tai kuraattorin juttusille ei pääse ja teoreettiselle opiskelulle vastapainoa tuovia soveltavia valinnaiskursseja ei ole. Mieluummin laittaisin vaikka euron omavastuun ruokailuun, jolloin säästyneitä rahoja voitaisiin ohjata koulun perustehtävään eli opetukseen ja oppilashuoltoon.
Ei, vaan meidän ei pitäisi suostua tähän koulutuksen alasajoon millään lailla. Vanhempien tulisi oikeasti nousta vastustamaan tällaista kehitystä, jonka merkitys Suomen lasten ja nuorten tulevaisuudelle on negatiivinen, samoin koko valtion tulevaisuudelle, kuten niin monet asiantuntijat ovat julkisuudessa kertoneet jopa elinkeinoelämä.
Olen liian vanha , isoäiti-ikäinen jo ja täystyöllistetty omien vanhusten hoitajana, joten en kykene aloittamaan kansanliikettä koulutuksen puolesta ja koulutussäästöjä vastaan. Mutta, jos joku sellaisen aloittaa, lupaan olla mukana vahvasti. Kaikki vanhemmat eduskuntatalon eteen mielenosoitukseen. Mukaan lapset ja nuoret.
Ei nyt herranjestas anneta ajaa alas sitä tärkeintä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluun voisi perustaa rahaston jolla sitä ruokaa saataisiin astetta paremmaksi. Halukkaat voisi lahjoittaa siihen varoja ja esim vanhempainyhdistys myös. Kaikki pääsisivät jaolle. Minä ainakin voisim vallan hyvin maksaa esim kuussa 50 euroa molempien kouluihin jos ruoka sillä paranisi.
Tuo toimii, jos koululla on oma keittiö. Mutta jos, kuten on monessa paikassa tilanne, sama kouluruoka tulee usealle koululle yhdestä suurtalouskeittiöstä, on täysin mahdotonta ajatella, että alettaisiin tehdä joka koululle omaa ruokaa.
Se toimii sen keskuskeittiöruoan lisukkeena ihan joka koulussa. Esim lisukesalaatti, leivän päälliset ja hedelmät onnistuu.
Ja kukahan nämä salaatit sun muut tekee, missä ja millä välineillä?
Leivän päällisiä ja hedelmiä ei tarvitse tehdä. Ja kai nyt siellä koulun keittiössä on tksi tylntekijä jolla yksi veitsi jolla leikata esim kaali?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14vNeitokainen kirjoitti:
Meillä on ainakin rahatilanne ollu aina niin tiukka ja vanhemmat surinpiirtein koko päivän töissä, et tää neito jäis ainakin ilman ruokaa.
Älyttömän typerä idea ap.Sosiaalitoimisto maksaisi sinun ruokailusi mikäli perheenne tulot jäisivät alle laskennallisen rajan.
Erittäin hyvä idea apJa sitten kiusattaisi niitä, jotka kuittaavat ruokamaksunsa sossun ostolupalapulla. Käteisenähän tuota rahaa ei voisi perheille antaa, koska kouluruokailuun se ei menisi kuitenkaan.
Koulu voi laskuttaa suoraan sosiaalitoimistoa. Laskun voisi siis liittää toimeentulohakemukseen.
Kätevää.
Laskuttaisiko koulu sitten suoraan kaikkia perheitä? Koska jos osa maksaisi ruokailun paikan päällä, niin joukosta erottuisivat ne, joiden ruokailu maksetaan sossun laskulla. Ja pitäisihän heidän jotenkin todistaa ruokalan kassalla, että heidän ruokailu maksetaan laskutuksella. Todistuksen esittäminen olisi melko leimaavaa, mutta ilman sitä tapahtuisi varmasti paljon tuon mahdollisuuden väärinkäyttöä, eli oppilaat sanovat kassalle ruokailun menevän sossun piikkiin ja käyttävät vanhemmiltaan saamansa ruokarahan johonkin muuhun.
Jos taas ruokailu maksettaisiin suoraan laskutuksella, niin kuka tämän laskutuksen hoitaisi? Toisiko tuo systeemi sittenkään niin paljon säästöä, kun laskutuksen järjestäminen ja pyörittäminenkin maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa tarjotaan herkullinen ja monipuolinen kolmen ruokalajin koululounas ja siitä maksetaan maksukyvyn mukaan, useimmat maksavat siitä 1- 2 e. Ilomielin ottaisin sen vaihtoehdon! Nykyäänhän monet jättävät varsinkin yläkoulussa koko lounaan syömättä, koska se on niin mautonta ja pahaa. Meidän lapset valittavat myös, että kouluruoka on usein sokerista. Mitään ravitsevaa siinä ei ole, sisältää lähinnä hiilihydraatteja ja lisäaineita, mutta onhan se toki vatsantäytettä niille, jotka eivät saa kotona ruokaa.
Meidän lapset syövät todella tuhdin aamiaisen ja iltapäivän välkällä omat eväät, hyvin ovat pärjänneet, mutta mieluummin maksaisin hyvästä lounaasta.
Eikö se kuulu tuon ikäisillä vähän niinkuin asiaan ja asenteeseen valittaa, että kouluruoka on pahaa? Silti pyttipannupäivänä ruoka meinaa aina loppua kesken, vaikka kenenkään lapset eivät kotonaan ole tottuneet syömään moista moskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa tarjotaan herkullinen ja monipuolinen kolmen ruokalajin koululounas ja siitä maksetaan maksukyvyn mukaan, useimmat maksavat siitä 1- 2 e. Ilomielin ottaisin sen vaihtoehdon! Nykyäänhän monet jättävät varsinkin yläkoulussa koko lounaan syömättä, koska se on niin mautonta ja pahaa. Meidän lapset valittavat myös, että kouluruoka on usein sokerista. Mitään ravitsevaa siinä ei ole, sisältää lähinnä hiilihydraatteja ja lisäaineita, mutta onhan se toki vatsantäytettä niille, jotka eivät saa kotona ruokaa.
Meidän lapset syövät todella tuhdin aamiaisen ja iltapäivän välkällä omat eväät, hyvin ovat pärjänneet, mutta mieluummin maksaisin hyvästä lounaasta.
Eikö se kuulu tuon ikäisillä vähän niinkuin asiaan ja asenteeseen valittaa, että kouluruoka on pahaa? Silti pyttipannupäivänä ruoka meinaa aina loppua kesken, vaikka kenenkään lapset eivät kotonaan ole tottuneet syömään moista moskaa.
Olen yläkoulun ja lukion ope, enkä kykene syömään sitä koulruokaa. Sain siitä vatsakatarrin. Eli valitus ei kyllä ole turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä havaittiin nyt syksyllä, että ruokalasta jaetaan kahdenlaista ruokaa. Toinen on tätä kotimaista lihakeitto-makaronilaatikko-kanakastikelinjaa ja toinen jotain paljon eksoottisempaa, jopa salaatit on näille tietyille ruokailijoille erilaisia. Perusteluna on se, että vanhemmat on toivoneet, koska muuten lapset jää nälkäisiksi, kun pahanmakuista kouluruokaa ei voi syödä. Ensi viikolla on eri maiden kulttuureja esittelyssä, yllättäen ei esitellä suomalaista kulttuuria lainkaan.
Mitä hemmettiä me häpeämme?
Mistä tieto on peräisin? Onko rehtori lähettänyt tiedotteen, jossa kerrotaan, että tietyille ruokailijoille on päätetty tehdä kokonaan eri ruoat salaatteja myöten vai perustuuko "tieto" koululaisten kotona esittämiin kertomuksiin? Kouluissa käytetään paljon sianlihaa, koska se on edullinen raaka-aine. Sianlihapäivinä muslimiopiskelijoille tehdään tietenkin eri ruokaa. Lasten silmissä tämä saattaa näyttää suosimiselta. Jos itse joutuu syömään vaikka verilettuja ja toinen saa kanankoipia, tuntuu tilanne epäreilulta ja turhautunut lapsi saattaa kertoa kotona väritetyn version tapahtuneesta.
Tieto on peräisin keskuskeittiöstä eli siltä väeltä, joka tätä ruokaa valmistaa/lämmittää. Kyseessä ei ole mikään sianlihan välttely, kahta ruokaa on tarjolla joka päivä. Mutta vain tietyille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluun voisi perustaa rahaston jolla sitä ruokaa saataisiin astetta paremmaksi. Halukkaat voisi lahjoittaa siihen varoja ja esim vanhempainyhdistys myös. Kaikki pääsisivät jaolle. Minä ainakin voisim vallan hyvin maksaa esim kuussa 50 euroa molempien kouluihin jos ruoka sillä paranisi.
Tuo toimii, jos koululla on oma keittiö. Mutta jos, kuten on monessa paikassa tilanne, sama kouluruoka tulee usealle koululle yhdestä suurtalouskeittiöstä, on täysin mahdotonta ajatella, että alettaisiin tehdä joka koululle omaa ruokaa.
Se toimii sen keskuskeittiöruoan lisukkeena ihan joka koulussa. Esim lisukesalaatti, leivän päälliset ja hedelmät onnistuu.
Ja kukahan nämä salaatit sun muut tekee, missä ja millä välineillä?
Leivän päällisiä ja hedelmiä ei tarvitse tehdä. Ja kai nyt siellä koulun keittiössä on tksi tylntekijä jolla yksi veitsi jolla leikata esim kaali?
Ne leivän päälliset ja hedelmätkin pitää tilata, vastaanottaa, varastoida, laittaa esille ja ajan myötä hävittää. Tämä vie tilaa ja aikaa. Toimituskulutkin tulevat siihen päälle. Samoin tuo salaatin tekeminen vie aikaa siltä työntekijältä (Joka harvoin on koulun työntekijä, vaan keskuskeittiön), jolla on oikeasti muutakin tekemistä. Keittiöt pyörivät nykyään minimimiehityksellä, eikä siellä ole kenelläkään ylimääräistä aikaa. Eli pitäisi palkata vähintään osa-aikainen tekemään nuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ruvettaisiin laskuttamaan nimellistä summaa kouluruoasta, niin miten se hoidettaisiin?
Kenelle maksettaisiin? Missä erissä? Entä jos lapsella tulee pidempi sairas- tms. poissaolo, saako rahat takaisin? Kuka valvoo, että kaikki ovat maksaneet ajoissa ja miten perintä hoidetaan? Entä miten toimeentulotukitapaukset? Vievätkö sossun maksusitoumuksen koululle, joka toimittaa sen eteenpäin? Kuinka pitkälle ajalle tämän saisi? Entä jos vanhempi työllistyy, pitääkö perua sossuun ja ruokailun järjestävälle taholle? Jos ei, miten peritään takautuvasti? Entä maksun vastaanottavan tahon verotus? Jääkö nimellisestä summasta mitään jäljelle näiden kulujen jälkeen?
Idean kehittäjä varmaan vastaa näihinkin kysymyksiin mielellään.
Kysymyksiin ei ole mitenkään vaikea löytää ratkaisua. Useimmissa maissahan kouluruokailu nimenomaan on maksullista, jolloin varmasti on kehitetty toimivia järjestelmiä. Yksi mahdollisuus on, että koulu lähettää kotiin säännöllisin väliajoin laskun ruokailusta. Vanhemmat maksavat sen niin kuin minkä tahansa laskun, ja perintä hoituu tarvittaessa samoin kuin muidenkin laskujen kohdalla. Sosiaalitoimiston asiakkaat laittavat laskun toimeentulotukihakemuksen liitteeksi niin kuin muutkin laskelmaan hyväksyttävät laskut. Näin koululla ei tiedetä, kuka laskun maksaa eivätkä vähävaraiset oppilaat leimaudu. Jos halutaan huomioida laskussa sairauslomapäivät ja muut poissaolot tai muuten tarkempi järjestelmä, voidaan oppilaiden syömiskertoja laskea ja valvoa esimerkiksi kelakorttia käyttäen. Toisen asteen oppilaitoksissa nuoret joutuvat joka tapauksessa piippaamaan kelakorttia aina syömään mennessään. Tässä on taustalla opintotukeen oikeutetun nuoren valvonta, eli nähdään, käykö opiskelija koululla päivittäin, ja samalla todistetaan oikeus opiskelijaruokailuun. Ihan hyvin voisi kulunvalvonnan laajentaa myös perusasteelle. Tällöin sen sijaan, että koulut lähettäisivät laskut koteihin, voisi Kela ylläpitää valvonta- ja laskutusjärjestelmää. Koska kouluruokailu olisi omavastuusta huolimatta yhteiskunnan tukemaa, olisi ehkä luontevintakin, että järjestelmän ylläpito hoituisi Kelan kautta.
Kouluruoka oli maksullista (oppikoulussa) vielä noin 45 vuotta sitten. Ei sitä kukaan kyseenalaistanut, että vanhemmat maksoivat ruuasta tai eivät maksaneet, ja oppilas söi eväät. Jos tarjolla oli pahaa ruokaa, oli maksaneillakin eväät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluun voisi perustaa rahaston jolla sitä ruokaa saataisiin astetta paremmaksi. Halukkaat voisi lahjoittaa siihen varoja ja esim vanhempainyhdistys myös. Kaikki pääsisivät jaolle. Minä ainakin voisim vallan hyvin maksaa esim kuussa 50 euroa molempien kouluihin jos ruoka sillä paranisi.
Tuo toimii, jos koululla on oma keittiö. Mutta jos, kuten on monessa paikassa tilanne, sama kouluruoka tulee usealle koululle yhdestä suurtalouskeittiöstä, on täysin mahdotonta ajatella, että alettaisiin tehdä joka koululle omaa ruokaa.
Se toimii sen keskuskeittiöruoan lisukkeena ihan joka koulussa. Esim lisukesalaatti, leivän päälliset ja hedelmät onnistuu.
Ja kukahan nämä salaatit sun muut tekee, missä ja millä välineillä?
Leivän päällisiä ja hedelmiä ei tarvitse tehdä. Ja kai nyt siellä koulun keittiössä on tksi tylntekijä jolla yksi veitsi jolla leikata esim kaali?
Ne leivän päälliset ja hedelmätkin pitää tilata, vastaanottaa, varastoida, laittaa esille ja ajan myötä hävittää. Tämä vie tilaa ja aikaa. Toimituskulutkin tulevat siihen päälle. Samoin tuo salaatin tekeminen vie aikaa siltä työntekijältä (Joka harvoin on koulun työntekijä, vaan keskuskeittiön), jolla on oikeasti muutakin tekemistä. Keittiöt pyörivät nykyään minimimiehityksellä, eikä siellä ole kenelläkään ylimääräistä aikaa. Eli pitäisi palkata vähintään osa-aikainen tekemään nuo.
Kunnalisten työntekijöiden työtehoa voi kyllä kiristää noin 600 prossaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa tarjotaan herkullinen ja monipuolinen kolmen ruokalajin koululounas ja siitä maksetaan maksukyvyn mukaan, useimmat maksavat siitä 1- 2 e. Ilomielin ottaisin sen vaihtoehdon! Nykyäänhän monet jättävät varsinkin yläkoulussa koko lounaan syömättä, koska se on niin mautonta ja pahaa. Meidän lapset valittavat myös, että kouluruoka on usein sokerista. Mitään ravitsevaa siinä ei ole, sisältää lähinnä hiilihydraatteja ja lisäaineita, mutta onhan se toki vatsantäytettä niille, jotka eivät saa kotona ruokaa.
Meidän lapset syövät todella tuhdin aamiaisen ja iltapäivän välkällä omat eväät, hyvin ovat pärjänneet, mutta mieluummin maksaisin hyvästä lounaasta.
Eikö se kuulu tuon ikäisillä vähän niinkuin asiaan ja asenteeseen valittaa, että kouluruoka on pahaa? Silti pyttipannupäivänä ruoka meinaa aina loppua kesken, vaikka kenenkään lapset eivät kotonaan ole tottuneet syömään moista moskaa.
Olen yläkoulun ja lukion ope, enkä kykene syömään sitä koulruokaa. Sain siitä vatsakatarrin. Eli valitus ei kyllä ole turhaa.
Eipäs nyt liioitella. Katarri ei tule kouluruoasta. Se on se kahvi, mitä opettajan huoneessa kuluu, mikä sille altistaa.
Steinerkouluissahan on monesti oma keittiö ja luomu/lähiruoka. Siellä pihistellään opetuksen tasosta, muttei ruuan laadusta. Maksavat vapaaehtoista kannatusmaksua.
Vierailija kirjoitti:
Steinerkouluissahan on monesti oma keittiö ja luomu/lähiruoka. Siellä pihistellään opetuksen tasosta, muttei ruuan laadusta. Maksavat vapaaehtoista kannatusmaksua.
"Vapaaehtoista"... http://www.hs.fi/kaupunki/a1423282127673
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluun voisi perustaa rahaston jolla sitä ruokaa saataisiin astetta paremmaksi. Halukkaat voisi lahjoittaa siihen varoja ja esim vanhempainyhdistys myös. Kaikki pääsisivät jaolle. Minä ainakin voisim vallan hyvin maksaa esim kuussa 50 euroa molempien kouluihin jos ruoka sillä paranisi.
Mitä laittaisit sitten ruuaksi, että se olisi maukasta ja terveellistä?
Sinne voisi laittaa esimerkiksi kunnollisen salaatin (ei sitä umpiokaalia), ostaa kunnolliset kotimaiset perunat (kumiperunoiden sijaan, Virosta) ja esimerkiksi tuoreita hedelmiä ja leivän päällisiä.
Elän Virossa ja perunavalikoima täällä on jotain ihan muuta kuin Suomessa, torilta saa kymmeniä eri lajikkeita, joista olla Suomessa kuultukaan.
En niistä tiedä itse mitään, mutta kävin ystävättären luona ja hän teki muusia, niin perunalajike oli sellainen, että samantien kun perunat alkoivat kiehua, niistä sai tehtyä muusin.
Minulle itselleni tämä sopisi, varmaan myös lähipiirini ystävilleni myös. Pystyisimme antamaan paremmat eväät mukaan lapsille kuin mitä päiväkoti tai peruskouluruoka on. Mutta tietenkään kaikilla näin ei olisi, vaan osa lapsista olisi sitten pahimmillaan sipsipussin ja Snickers-patukan kanssa. Ikävä sanoa, mutta tässä kohtaa ehkä suomalaisesta holhousyhteiskunnassa on enemmistölle hyötyä vaikka muutoin holhousyhteiskunta ärsyttääkin. Ehkä tilanne olisi eri, jos aikanaan vuosikymmeniä sitten ei olisi totutettu ihmisiä ilmaiseen (eli verorahoitteiseen) kouluruokaan.
Noihin kustannuksiin: en tiedä, toisiko loppujen lopuksi kouluruoan lakkautus paljon säästöjä. Osa lapsista taatusti lihoisi syödessään luokatonta ruokaa lounaaksi/välipalaksi ja ylipainoiset/laihaläskit lapset aiheuttavat tutkitusti lisää kuluja yhteiskunnalle. Ainakin meidän koulussa pyrimme siihen, että lapsia kannustetaan syömään salaattia, vihanneksia jne. Ja jos kouluruoka ei maita, kannustamme oppilaita ottamaan omaa välipalaa mukaan kunhan se on terveellistä. Suklaapatukka ei esim. ole sallittu välipala koulussamme.
Olen siis ope alueella, jossa sosio-ekonominen status on keskivertoa matalampaa, ja vaikka pidänkin oppilaistani ja heidän vanhemmistaan, olen tullut työni puolesta aika kyyniseksi sen suhteen, mikä kyky osalla ihmisistä on huolehtia jälkikasvustaan. Minullakin on ollut oppilaita, jotka koulun jälkeen syövät tyypillisesti esim. nakkeja ja ranskalaisia, ketsuppi ainoa "vihannes".
Kyllä ne mamulapset syö ihan samaa ruokaa kuin muutkin. Sika vaan korvattu naudalla tai sitten kasviksilla. Kun muut söivät kinkkukiusausta, muslimit söivät peruna-jauhelihalaatikkoa, jossa ei tosiaan ollut muuta kuin perunaa siivuina ja jauhelihaa.
Lapsethan juuri syövät suuria määriä, tykkäävät ruoasta paljon. Tai ainakin näin tässä koulussa missä minä olen opettamassa näitä erityiskohtelua saavia.
Ja kukahan nämä salaatit sun muut tekee, missä ja millä välineillä?