Lue keskustelun säännöt.
Mitä te-toimiston tädit tekevät palkkansa eteen?
27.08.2016 |
Ei taida paljoa mitään tehdä kuin pyörittää turhaa byrokratiaa ja juoda kahvia. Se on kivaa olla töissä kun on suojatyöpaikka.
Tuo ammatti pitäisi muuttaa provisio-palkkio tyyppiseksi. Peruspalkka olisi 1000 euroa ja siitä eteenpäin 50e bonus jokaisesta työttömästä jonka saa töihin.
Kommentit (84)
Tietääkö kukaan oikeasti, mikä on työkkärin tädin työnkuva? Mitä työtehtäviä päivään kuuluu? Mitä tavoitteita työssä on?
Ja millä koulutuksella sitä tehdään? Onko ne merkonomeja vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne tädit eivät ole sitä byrokratiaa keksineet. Se nyt on olemassa ja sitä pitää jonkun pyörittää. Kyllä sinullekin varmaan ne työttömyysetuudet kuitenkin kelpaavat.
Jos me saataisiin kunnollinen perustulo, niin Te-toimistot typerine byrokratioineen voitaisiin lopettaa kokonaan. TE-toimisto ei tuota mitään muuta kuin hallinnollisia kustannuksia.
No sehän on sitten ihan eri keskustelu. Ei se silti tee nykyistä te-keskuksen toimintaa turhaksi. Jos se olisi ihan turha, kukaanhan ei siellä asioisi. Monilla tuntuu olevan se käsitys, että se on joku raha- ja työpaikka-automaatti. Ei se ole.
Siellä on pakko asioida, jos haluaa työttömyyskorvausta. Todellisuudessa samat toiminnot voisi hoitaa itsenäisesti netissä.
Työttömäksi ilmottautuminen tapahtuu netissä. Työssä keskitytään niihin työttömiin, joilla on mahdollisuus päästä koulutukseen tai saada työtä. Työtä tarjotaan sen mukaan, mitä ihminen on kertonut osaavansa. Ja jos kertoo olevansa humanistimoniosaaja, niin saa varmasti työtarjouksia, joissa riittää kyky oppia uutta. Jos kertoo, ettei pysty järjestämään omalla rahoituksella koulutusta, yritetään tarjota koulutusta jota voi tehdä työttömyyskorvauksella. Jos henkilö tekeekin jotain muuta kuin on työmarkkinoiden käytettävissä, hänellä ei ole oikeutta työmarkkinaetuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan oikeasti, mikä on työkkärin tädin työnkuva? Mitä työtehtäviä päivään kuuluu? Mitä tavoitteita työssä on?
Ja millä koulutuksella sitä tehdään? Onko ne merkonomeja vai?
Sitä tehdään osaamisella, ei koulutuksella. Merkonomi, jolla on näkemystä lakiasioista ja kyky tehdä työtä haastavien asiakkaiden kanssa, saa varmasti paikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekevät alipalkattua työtä vaihtelevilla koulutuksilla.
En ole itse TE-toimistossa töissä, mutta muutamia opiskelukavereita on päätynyt sinne ja se on myös läheinen yhteistyökumppani nykyisessä työssäni. Näyttäisi siltä, että nykyään työssä korostuu enemmän lain vaatima kontrollipuoli. Mutta se on poliittinen valinta, ei virkailijan valinta. Vaikeammat tulkintapäätökset on ulkoistettu erilaisille ryhmille, eli perusvirkailija ei tee niitä vaikeimpia päätöksiä.
Jokaisella virkailijalla on satoja asiakkaita, joiden tilanteita pitäisi edistää samalla monimutkaisia lakipykäliä tulkiten. Osa työstä on automatisoitu, mutta tapaamisia toimistolla on useita päivittäin, minkä lisäksi on muu yhteydenpito asiakkaisiin.
Se on fakta, että TE-toimisto ei ole työnvälitystoimisto. Heillä ei ole mitään oikeutta päättää työnantajien puolesta, ketä mihinkin palkataan. Siksi he voivat vain kertoa paikoista, joita työnhakijat voivat itse hakea.
Nykyisin jokainen osaa katsoa netistä itselleen sopivat paikat ja hakea niitä. Herää kysymys, mikä on koko työttömyyslainsäädännön ja te-toimiston funktio nyky-yhteiskunnassa? Tämä ei tietenkään ole te-toimistoissa työskentelevien vika, vaan asia joka tulisi ottaa tarkasteluun poliittisessa päätöksenteossa.
Jokainen ei valitettavasti osaa katsoa, suuri osa kyllä. Tuohan on huomioitu siten, että asiakkaat jaetaan eri palvelulinjoihin. Ne jotka ovat ykköspalvelulinjan asiakkaita, eivät paljon te-tädeistä kuule eli heidän annetaan rauhassa etsiä itse töitä. Kolmoslinjan eli tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaat kuulee sitten enemmän.
Minulla on yksi maisteritutkinto ja pitkä työkokemus ja paljon lisäkoulutuksia siltä hyvin spesifiltä ja aika harvinaiselta alalta. Lisäksi opiskelen toista maisteritutkintoa.
Mihin palvelulijaan joutuisin, jos jäisin työttömäksi? Miten te-täti auttaisi minua? Miten hän kontrolloisi minua?
Ehkä ne saakin provisiopalkkaa? Sellaisella innolla he haluavat karenssia asiakkailleen (laillisia ja laittomia), että pakko on olla oma lehmä ojassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan oikeasti, mikä on työkkärin tädin työnkuva? Mitä työtehtäviä päivään kuuluu? Mitä tavoitteita työssä on?
Ja millä koulutuksella sitä tehdään? Onko ne merkonomeja vai?
Sitä tehdään osaamisella, ei koulutuksella. Merkonomi, jolla on näkemystä lakiasioista ja kyky tehdä työtä haastavien asiakkaiden kanssa, saa varmasti paikan.
Ok, tärkeää on siis lakiosaaminen ja sosiaaliset taidot hankalien ihmisten kanssa.
Ei siis sellainen osaaminen, että osaa profiloida ja arvioida ihmisen vahvuuksia ja heikkouksia ja sovittaa niihin tulevaa työuraa? Neuvoa sen mukaisesti hyviä tapoja ja kanavia löytää uutta työtä?
Anteeksi, kysyn vilpittömästi uteliaana, koska tämä on tärkeä asia enkä tiedä siitä vielä oikein mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne tädit eivät ole sitä byrokratiaa keksineet. Se nyt on olemassa ja sitä pitää jonkun pyörittää. Kyllä sinullekin varmaan ne työttömyysetuudet kuitenkin kelpaavat.
Jos me saataisiin kunnollinen perustulo, niin Te-toimistot typerine byrokratioineen voitaisiin lopettaa kokonaan. TE-toimisto ei tuota mitään muuta kuin hallinnollisia kustannuksia.No sehän on sitten ihan eri keskustelu. Ei se silti tee nykyistä te-keskuksen toimintaa turhaksi. Jos se olisi ihan turha, kukaanhan ei siellä asioisi. Monilla tuntuu olevan se käsitys, että se on joku raha- ja työpaikka-automaatti. Ei se ole.
Siellä on pakko asioida, jos haluaa työttömyyskorvausta. Todellisuudessa samat toiminnot voisi hoitaa itsenäisesti netissä.
No kas. Siinähän on vastaus aloituksen kysymykseen. Kukaan ei pakota sinua hakemaan työttömyyskorvausta, jos ei näiden turhien kahvia juovien byrokraattien palvelut kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne tädit eivät ole sitä byrokratiaa keksineet. Se nyt on olemassa ja sitä pitää jonkun pyörittää. Kyllä sinullekin varmaan ne työttömyysetuudet kuitenkin kelpaavat.
Jos me saataisiin kunnollinen perustulo, niin Te-toimistot typerine byrokratioineen voitaisiin lopettaa kokonaan. TE-toimisto ei tuota mitään muuta kuin hallinnollisia kustannuksia.No sehän on sitten ihan eri keskustelu. Ei se silti tee nykyistä te-keskuksen toimintaa turhaksi. Jos se olisi ihan turha, kukaanhan ei siellä asioisi. Monilla tuntuu olevan se käsitys, että se on joku raha- ja työpaikka-automaatti. Ei se ole.
Niin siellä suurin osa asioi pakosta eikä omasta halusta.
Ketään ei pakoteta menemään te-toimistoon, jos ei sen palvelut kelpaa. Kummasti vain tuntuu se työttömyyskorvaus kelpaavan.
Minua kiinnostaa miten te-virkailijan työn tavoite on määritelty.
Se tavoite nimittäin sanelee työnkuvan ja työtehtävät (ja niissä vaadittavan osaamisen).
Onko työn tavoite hallinnoida työttömyyskustannuksia? Onko tavoite siistiä työttömyystilastoja? Onko tavoite varmistaa että työttömyysasiat menee lain ja asetusten mukaan? Onko tavoite aidosti löytää työttömille sopivia työpaikkoja? Onko tavoite olla portinvartijan roolissa ja ylläpitää nykyistä työttömyysjärjestelmää? Vai mikä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekee mieli nyt hieman tuota ap:n asennetta ruotia enemmän. Suomessa on iso kasa ihmisiä (usein miehiä jostain syystä), jotka ovat tottuneet siihen, että vaikka he tekevät kaiken itse, niin kuitenkin takapiruna häärii nainen. Vahvat äidit, asioita eteenpäin miettivät puolisot, työpaikan sihteerit, jotka aina tietävät kaiken eivätkä ota siitä mitään kunniaa. Vaikka nämä miehet olisivat ahkeria, leimaa elämänhallintaa ennakoimattomuus, näköalattomuus ja haluttomuus/kyvyttömyys muuttua muiden vaatimusten mukaiseksi.
Ja sitten kun tähän kuvaukseen sopiva mies jää työttömäksi, hän olettaa että työkkärin tädin tarkoitus on järjestää hänelle asiat valmiiksi, niin ettei hänen tarvitse kuin mennä ja tehdä töitä. Ja kun tällaista ihmettä ei tapahdu, niin sehän onkin työkkärin vika, ei miehen. Sitten voi katkeroitua pubissa ja keskustelupalstoilla ja kieltää itseltään täysin se fakta, että oma elämä onkin omissa eikä toisten käsissä.
En oikein usko tuohon ainakaan enää tänä päivänä. Valtaosa ihmisistä kykenisi omaehtoisesti hoitamaan noinkin yksinkertaisen tapahtuman kuin työpaikan kysymisen. Ennen oli ehkä toisin kun tieto oli ns. luukun väärällä puolella. Mutta tänään ei tiedosta esim. avoimista työpaikoista ole enää pulaa. Ei tuohon tarvittaisi portinvartijaa. Historiallisena painolastina sellainen vielä on. Maksamme kustannusta kaikki.
Minä en koskaan ole ollut työttömänä, mutta kun olimme muuttamassa toiselle puolelle suomea puolison työn takia, minua uhkasi työttömyysjakso uudella paikkakunnalla (en ollut löytänyt sieltä töitä). No, ajattelin, että pyydän työkkäristä jo ennakkoon apua, oletin että he tuntee kyseisen alueen työmarkkinatilanteen ja vinkkaavat mistä kannattaisi selvittää vaikka piilotyöpaikkoja. Soitin sinne, ja sain hölmistyneen vastaanoton. Ei he kuulemma tällaisissa asioissa auta. Mitä varten he sitten ovat olemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekevät alipalkattua työtä vaihtelevilla koulutuksilla.
En ole itse TE-toimistossa töissä, mutta muutamia opiskelukavereita on päätynyt sinne ja se on myös läheinen yhteistyökumppani nykyisessä työssäni. Näyttäisi siltä, että nykyään työssä korostuu enemmän lain vaatima kontrollipuoli. Mutta se on poliittinen valinta, ei virkailijan valinta. Vaikeammat tulkintapäätökset on ulkoistettu erilaisille ryhmille, eli perusvirkailija ei tee niitä vaikeimpia päätöksiä.
Jokaisella virkailijalla on satoja asiakkaita, joiden tilanteita pitäisi edistää samalla monimutkaisia lakipykäliä tulkiten. Osa työstä on automatisoitu, mutta tapaamisia toimistolla on useita päivittäin, minkä lisäksi on muu yhteydenpito asiakkaisiin.
Se on fakta, että TE-toimisto ei ole työnvälitystoimisto. Heillä ei ole mitään oikeutta päättää työnantajien puolesta, ketä mihinkin palkataan. Siksi he voivat vain kertoa paikoista, joita työnhakijat voivat itse hakea.
Nykyisin jokainen osaa katsoa netistä itselleen sopivat paikat ja hakea niitä. Herää kysymys, mikä on koko työttömyyslainsäädännön ja te-toimiston funktio nyky-yhteiskunnassa? Tämä ei tietenkään ole te-toimistoissa työskentelevien vika, vaan asia joka tulisi ottaa tarkasteluun poliittisessa päätöksenteossa.
Jokainen ei valitettavasti osaa katsoa, suuri osa kyllä. Tuohan on huomioitu siten, että asiakkaat jaetaan eri palvelulinjoihin. Ne jotka ovat ykköspalvelulinjan asiakkaita, eivät paljon te-tädeistä kuule eli heidän annetaan rauhassa etsiä itse töitä. Kolmoslinjan eli tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaat kuulee sitten enemmän.
Minulla on yksi maisteritutkinto ja pitkä työkokemus ja paljon lisäkoulutuksia siltä hyvin spesifiltä ja aika harvinaiselta alalta. Lisäksi opiskelen toista maisteritutkintoa.
Mihin palvelulijaan joutuisin, jos jäisin työttömäksi? Miten te-täti auttaisi minua? Miten hän kontrolloisi minua?
Te-toimiston täti voisi auttaa sinua kertomalla mahdollisuusksistasi opiskella työttömänä, eli tässä tapauksessa kertomalla kuinka voit opiskeluoikeutta kontrolloivalle ryhmälle esitellä tilanteesi niin, että saisit mahdollisesti jatkaa opintojasi ja silti säilyttää oikeuden työttömyysetuuteen.
Te-toimistossa voidaan pohtia mitä työtehtäviä sinulle voidaan osoittaa haettavaksi ja kertoa koulutuksista joilla työnhakuasi voidaan tehostaa. Hän voi myös kertoa sinulle töistä, joissa katsoo että voisit pärjätä osaamisellasi, vaikka ne eivät koulutukseesi liitykään. Hän voi kertoa, miten työttömyysturvalakia tulkitaan sinun kohdallasi ja kertoa oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työttömänä työnhakijana.
Ongelma on se, että työkkärin tädit kilpailevat toistensa ja tulosvaatimusten kanssa, mistä voi seurata se, että yhdestä avoimesta työpaikasta tehdään kymmeniä työhönosoituksia. Päällekkäistä työtä siis tehdään paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekevät alipalkattua työtä vaihtelevilla koulutuksilla.
En ole itse TE-toimistossa töissä, mutta muutamia opiskelukavereita on päätynyt sinne ja se on myös läheinen yhteistyökumppani nykyisessä työssäni. Näyttäisi siltä, että nykyään työssä korostuu enemmän lain vaatima kontrollipuoli. Mutta se on poliittinen valinta, ei virkailijan valinta. Vaikeammat tulkintapäätökset on ulkoistettu erilaisille ryhmille, eli perusvirkailija ei tee niitä vaikeimpia päätöksiä.
Jokaisella virkailijalla on satoja asiakkaita, joiden tilanteita pitäisi edistää samalla monimutkaisia lakipykäliä tulkiten. Osa työstä on automatisoitu, mutta tapaamisia toimistolla on useita päivittäin, minkä lisäksi on muu yhteydenpito asiakkaisiin.
Se on fakta, että TE-toimisto ei ole työnvälitystoimisto. Heillä ei ole mitään oikeutta päättää työnantajien puolesta, ketä mihinkin palkataan. Siksi he voivat vain kertoa paikoista, joita työnhakijat voivat itse hakea.
Nykyisin jokainen osaa katsoa netistä itselleen sopivat paikat ja hakea niitä. Herää kysymys, mikä on koko työttömyyslainsäädännön ja te-toimiston funktio nyky-yhteiskunnassa? Tämä ei tietenkään ole te-toimistoissa työskentelevien vika, vaan asia joka tulisi ottaa tarkasteluun poliittisessa päätöksenteossa.
Jokainen ei valitettavasti osaa katsoa, suuri osa kyllä. Tuohan on huomioitu siten, että asiakkaat jaetaan eri palvelulinjoihin. Ne jotka ovat ykköspalvelulinjan asiakkaita, eivät paljon te-tädeistä kuule eli heidän annetaan rauhassa etsiä itse töitä. Kolmoslinjan eli tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaat kuulee sitten enemmän.
Minulla on yksi maisteritutkinto ja pitkä työkokemus ja paljon lisäkoulutuksia siltä hyvin spesifiltä ja aika harvinaiselta alalta. Lisäksi opiskelen toista maisteritutkintoa.
Mihin palvelulijaan joutuisin, jos jäisin työttömäksi? Miten te-täti auttaisi minua? Miten hän kontrolloisi minua?
Te-toimiston täti voisi auttaa sinua kertomalla mahdollisuusksistasi opiskella työttömänä, eli tässä tapauksessa kertomalla kuinka voit opiskeluoikeutta kontrolloivalle ryhmälle esitellä tilanteesi niin, että saisit mahdollisesti jatkaa opintojasi ja silti säilyttää oikeuden työttömyysetuuteen.
Te-toimistossa voidaan pohtia mitä työtehtäviä sinulle voidaan osoittaa haettavaksi ja kertoa koulutuksista joilla työnhakuasi voidaan tehostaa. Hän voi myös kertoa sinulle töistä, joissa katsoo että voisit pärjätä osaamisellasi, vaikka ne eivät koulutukseesi liitykään. Hän voi kertoa, miten työttömyysturvalakia tulkitaan sinun kohdallasi ja kertoa oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työttömänä työnhakijana.
Ongelma on se, että työkkärin tädit kilpailevat toistensa ja tulosvaatimusten kanssa, mistä voi seurata se, että yhdestä avoimesta työpaikasta tehdään kymmeniä työhönosoituksia. Päällekkäistä työtä siis tehdään paljon.
Ok, siis saisin lähinnä lakineuvontaa ja neuvontaa järjestelmästä ja siitä miten kannattaa toimia järjestelmässä. Sekin on hyvä. Mutta sitten olen ymmärtänyt heidän olemassaolon tarkoituksen väärin. Kuvittelin, että he myös auttaisivat löytämään töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen perustuslain 18. pykälä:
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
Missä ne satojen tuhansien ihmisten perustuslain turvaamat työpaikat ovat?
Vierailija kirjoitti:
Suomen perustuslain 18. pykälä:
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
Missä ne satojen tuhansien ihmisten perustuslain turvaamat työpaikat ovat?
Sinä luet ja tulkitset nyt tahallasi perustuslakia väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekevät alipalkattua työtä vaihtelevilla koulutuksilla.
En ole itse TE-toimistossa töissä, mutta muutamia opiskelukavereita on päätynyt sinne ja se on myös läheinen yhteistyökumppani nykyisessä työssäni. Näyttäisi siltä, että nykyään työssä korostuu enemmän lain vaatima kontrollipuoli. Mutta se on poliittinen valinta, ei virkailijan valinta. Vaikeammat tulkintapäätökset on ulkoistettu erilaisille ryhmille, eli perusvirkailija ei tee niitä vaikeimpia päätöksiä.
Jokaisella virkailijalla on satoja asiakkaita, joiden tilanteita pitäisi edistää samalla monimutkaisia lakipykäliä tulkiten. Osa työstä on automatisoitu, mutta tapaamisia toimistolla on useita päivittäin, minkä lisäksi on muu yhteydenpito asiakkaisiin.
Se on fakta, että TE-toimisto ei ole työnvälitystoimisto. Heillä ei ole mitään oikeutta päättää työnantajien puolesta, ketä mihinkin palkataan. Siksi he voivat vain kertoa paikoista, joita työnhakijat voivat itse hakea.
Nykyisin jokainen osaa katsoa netistä itselleen sopivat paikat ja hakea niitä. Herää kysymys, mikä on koko työttömyyslainsäädännön ja te-toimiston funktio nyky-yhteiskunnassa? Tämä ei tietenkään ole te-toimistoissa työskentelevien vika, vaan asia joka tulisi ottaa tarkasteluun poliittisessa päätöksenteossa.
Jokainen ei valitettavasti osaa katsoa, suuri osa kyllä. Tuohan on huomioitu siten, että asiakkaat jaetaan eri palvelulinjoihin. Ne jotka ovat ykköspalvelulinjan asiakkaita, eivät paljon te-tädeistä kuule eli heidän annetaan rauhassa etsiä itse töitä. Kolmoslinjan eli tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaat kuulee sitten enemmän.
Minulla on yksi maisteritutkinto ja pitkä työkokemus ja paljon lisäkoulutuksia siltä hyvin spesifiltä ja aika harvinaiselta alalta. Lisäksi opiskelen toista maisteritutkintoa.
Mihin palvelulijaan joutuisin, jos jäisin työttömäksi? Miten te-täti auttaisi minua? Miten hän kontrolloisi minua?
Te-toimiston täti voisi auttaa sinua kertomalla mahdollisuusksistasi opiskella työttömänä, eli tässä tapauksessa kertomalla kuinka voit opiskeluoikeutta kontrolloivalle ryhmälle esitellä tilanteesi niin, että saisit mahdollisesti jatkaa opintojasi ja silti säilyttää oikeuden työttömyysetuuteen.
Te-toimistossa voidaan pohtia mitä työtehtäviä sinulle voidaan osoittaa haettavaksi ja kertoa koulutuksista joilla työnhakuasi voidaan tehostaa. Hän voi myös kertoa sinulle töistä, joissa katsoo että voisit pärjätä osaamisellasi, vaikka ne eivät koulutukseesi liitykään. Hän voi kertoa, miten työttömyysturvalakia tulkitaan sinun kohdallasi ja kertoa oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työttömänä työnhakijana.
Ongelma on se, että työkkärin tädit kilpailevat toistensa ja tulosvaatimusten kanssa, mistä voi seurata se, että yhdestä avoimesta työpaikasta tehdään kymmeniä työhönosoituksia. Päällekkäistä työtä siis tehdään paljon.
Ok, siis saisin lähinnä lakineuvontaa ja neuvontaa järjestelmästä ja siitä miten kannattaa toimia järjestelmässä. Sekin on hyvä. Mutta sitten olen ymmärtänyt heidän olemassaolon tarkoituksen väärin. Kuvittelin, että he myös auttaisivat löytämään töitä.
Varmasti auttavat, jos koet tarvitsevasi siinä apua. Jos olet jo itse löytänyt töitä ja jäänyt vastikään työttömäksi, ei ole järkevää alkaa opettaa sinulle työnhakua. Jos työttömyys pitkittyy, niin työpaikan etsimisessä tulee apua enemmän. Jos tutkintosi on työllistävältä alalta, sinulle alkaa sataa jo työttömyyden ensimmäisellä viikolla työpaikkailmoituksia. Se on kaikki tapauskohtaista nääs.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa miten te-virkailijan työn tavoite on määritelty.
Se tavoite nimittäin sanelee työnkuvan ja työtehtävät (ja niissä vaadittavan osaamisen).
Onko työn tavoite hallinnoida työttömyyskustannuksia? Onko tavoite siistiä työttömyystilastoja? Onko tavoite varmistaa että työttömyysasiat menee lain ja asetusten mukaan? Onko tavoite aidosti löytää työttömille sopivia työpaikkoja? Onko tavoite olla portinvartijan roolissa ja ylläpitää nykyistä työttömyysjärjestelmää? Vai mikä?
Olisiko tavoite hoitaa asiat niin, että ne menevät pykälien mukaan ja asiakaspalvelu? Minusta ihan itsestään selvä asia. Mitä te-keskuksen työntekijä pystyy työttömyyskustannuksille tekemään? Ei hän voi olla vastuussa maan työllisyystilanteesta ja ihmisten työllistymisistä. Yhtä hölmöä olisi, jos verovirkailijan tavoite olisi saada verotulot maksimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekevät alipalkattua työtä vaihtelevilla koulutuksilla.
En ole itse TE-toimistossa töissä, mutta muutamia opiskelukavereita on päätynyt sinne ja se on myös läheinen yhteistyökumppani nykyisessä työssäni. Näyttäisi siltä, että nykyään työssä korostuu enemmän lain vaatima kontrollipuoli. Mutta se on poliittinen valinta, ei virkailijan valinta. Vaikeammat tulkintapäätökset on ulkoistettu erilaisille ryhmille, eli perusvirkailija ei tee niitä vaikeimpia päätöksiä.
Jokaisella virkailijalla on satoja asiakkaita, joiden tilanteita pitäisi edistää samalla monimutkaisia lakipykäliä tulkiten. Osa työstä on automatisoitu, mutta tapaamisia toimistolla on useita päivittäin, minkä lisäksi on muu yhteydenpito asiakkaisiin.
Se on fakta, että TE-toimisto ei ole työnvälitystoimisto. Heillä ei ole mitään oikeutta päättää työnantajien puolesta, ketä mihinkin palkataan. Siksi he voivat vain kertoa paikoista, joita työnhakijat voivat itse hakea.
Nykyisin jokainen osaa katsoa netistä itselleen sopivat paikat ja hakea niitä. Herää kysymys, mikä on koko työttömyyslainsäädännön ja te-toimiston funktio nyky-yhteiskunnassa? Tämä ei tietenkään ole te-toimistoissa työskentelevien vika, vaan asia joka tulisi ottaa tarkasteluun poliittisessa päätöksenteossa.
Jokainen ei valitettavasti osaa katsoa, suuri osa kyllä. Tuohan on huomioitu siten, että asiakkaat jaetaan eri palvelulinjoihin. Ne jotka ovat ykköspalvelulinjan asiakkaita, eivät paljon te-tädeistä kuule eli heidän annetaan rauhassa etsiä itse töitä. Kolmoslinjan eli tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaat kuulee sitten enemmän.
Minulla on yksi maisteritutkinto ja pitkä työkokemus ja paljon lisäkoulutuksia siltä hyvin spesifiltä ja aika harvinaiselta alalta. Lisäksi opiskelen toista maisteritutkintoa.
Mihin palvelulijaan joutuisin, jos jäisin työttömäksi? Miten te-täti auttaisi minua? Miten hän kontrolloisi minua?
Te-toimiston täti voisi auttaa sinua kertomalla mahdollisuusksistasi opiskella työttömänä, eli tässä tapauksessa kertomalla kuinka voit opiskeluoikeutta kontrolloivalle ryhmälle esitellä tilanteesi niin, että saisit mahdollisesti jatkaa opintojasi ja silti säilyttää oikeuden työttömyysetuuteen.
Te-toimistossa voidaan pohtia mitä työtehtäviä sinulle voidaan osoittaa haettavaksi ja kertoa koulutuksista joilla työnhakuasi voidaan tehostaa. Hän voi myös kertoa sinulle töistä, joissa katsoo että voisit pärjätä osaamisellasi, vaikka ne eivät koulutukseesi liitykään. Hän voi kertoa, miten työttömyysturvalakia tulkitaan sinun kohdallasi ja kertoa oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työttömänä työnhakijana.
Ongelma on se, että työkkärin tädit kilpailevat toistensa ja tulosvaatimusten kanssa, mistä voi seurata se, että yhdestä avoimesta työpaikasta tehdään kymmeniä työhönosoituksia. Päällekkäistä työtä siis tehdään paljon.
No onko siellä joku tuöntekijäryhmä, jolta voisi pyytää extrapalvelua työnhaun avuksi? Siis ohjaamista ja sopivien työnäkymien arviointia ym?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekevät alipalkattua työtä vaihtelevilla koulutuksilla.
En ole itse TE-toimistossa töissä, mutta muutamia opiskelukavereita on päätynyt sinne ja se on myös läheinen yhteistyökumppani nykyisessä työssäni. Näyttäisi siltä, että nykyään työssä korostuu enemmän lain vaatima kontrollipuoli. Mutta se on poliittinen valinta, ei virkailijan valinta. Vaikeammat tulkintapäätökset on ulkoistettu erilaisille ryhmille, eli perusvirkailija ei tee niitä vaikeimpia päätöksiä.
Jokaisella virkailijalla on satoja asiakkaita, joiden tilanteita pitäisi edistää samalla monimutkaisia lakipykäliä tulkiten. Osa työstä on automatisoitu, mutta tapaamisia toimistolla on useita päivittäin, minkä lisäksi on muu yhteydenpito asiakkaisiin.
Se on fakta, että TE-toimisto ei ole työnvälitystoimisto. Heillä ei ole mitään oikeutta päättää työnantajien puolesta, ketä mihinkin palkataan. Siksi he voivat vain kertoa paikoista, joita työnhakijat voivat itse hakea.
Nykyisin jokainen osaa katsoa netistä itselleen sopivat paikat ja hakea niitä. Herää kysymys, mikä on koko työttömyyslainsäädännön ja te-toimiston funktio nyky-yhteiskunnassa? Tämä ei tietenkään ole te-toimistoissa työskentelevien vika, vaan asia joka tulisi ottaa tarkasteluun poliittisessa päätöksenteossa.
Jokainen ei valitettavasti osaa katsoa, suuri osa kyllä. Tuohan on huomioitu siten, että asiakkaat jaetaan eri palvelulinjoihin. Ne jotka ovat ykköspalvelulinjan asiakkaita, eivät paljon te-tädeistä kuule eli heidän annetaan rauhassa etsiä itse töitä. Kolmoslinjan eli tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaat kuulee sitten enemmän.
Minulla on yksi maisteritutkinto ja pitkä työkokemus ja paljon lisäkoulutuksia siltä hyvin spesifiltä ja aika harvinaiselta alalta. Lisäksi opiskelen toista maisteritutkintoa.
Mihin palvelulijaan joutuisin, jos jäisin työttömäksi? Miten te-täti auttaisi minua? Miten hän kontrolloisi minua?
Te-toimiston täti voisi auttaa sinua kertomalla mahdollisuusksistasi opiskella työttömänä, eli tässä tapauksessa kertomalla kuinka voit opiskeluoikeutta kontrolloivalle ryhmälle esitellä tilanteesi niin, että saisit mahdollisesti jatkaa opintojasi ja silti säilyttää oikeuden työttömyysetuuteen.
Te-toimistossa voidaan pohtia mitä työtehtäviä sinulle voidaan osoittaa haettavaksi ja kertoa koulutuksista joilla työnhakuasi voidaan tehostaa. Hän voi myös kertoa sinulle töistä, joissa katsoo että voisit pärjätä osaamisellasi, vaikka ne eivät koulutukseesi liitykään. Hän voi kertoa, miten työttömyysturvalakia tulkitaan sinun kohdallasi ja kertoa oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työttömänä työnhakijana.
Ongelma on se, että työkkärin tädit kilpailevat toistensa ja tulosvaatimusten kanssa, mistä voi seurata se, että yhdestä avoimesta työpaikasta tehdään kymmeniä työhönosoituksia. Päällekkäistä työtä siis tehdään paljon.
No onko siellä joku tuöntekijäryhmä, jolta voisi pyytää extrapalvelua työnhaun avuksi? Siis ohjaamista ja sopivien työnäkymien arviointia ym?
Tarkoitan siis vaikka cv-klinikkaa, ohjausta piilotyöpaikkojen hakemiseen (apua avointen hakemusten laadintaan), valmennusta omien vahvuuksien löytämiseen, sparrausta verkostojen laajentamiseen jne..
Jokainen ei valitettavasti osaa katsoa, suuri osa kyllä. Tuohan on huomioitu siten, että asiakkaat jaetaan eri palvelulinjoihin. Ne jotka ovat ykköspalvelulinjan asiakkaita, eivät paljon te-tädeistä kuule eli heidän annetaan rauhassa etsiä itse töitä. Kolmoslinjan eli tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaat kuulee sitten enemmän.