Häpeän poikaani
En voisi häntä edes pojaksi kutsua..
Harrastaa vain taiteita, ei urheile ollenkaan. Pukeutuu kuin ihmeellinen hippiäinen (poolopaitoja, vanhoja ryysyjä kierrätyskeskuksesta, trumpettihousuja, turbaaneja ym..), käyttää meikkiä (arkisin pohjaa ja ilmeisesti kulmaväriä, välillä huulipunaa. jos "hienompi" tilaisuus niin todella voimakkaat meikit, löysin netistä samantyylisen kuvan, se linkissä) ja vapaa-ajallaan on vaan tyttöjen kanssa! Värjää myös hiuksia oudoilla väreillä! On ollu harmaata, keltasta, mustaa, vaalenpunaista ym..
Oon puhunut pojalle aiheesta, sanoo että tämä on hänen tyylinsä. Epäilin että kyseessä ongelma et luulee olevansa tyttö mut kuulemma viihtyy poikana. Mikä avuksi, en kehtaa viedä sukulaisille ja hävettää aina kun joku saa tietää et kyseessä mun poika..
https://llamapost.files.wordpress.com/2015/01/80136-11472916-supernatur…
Kommentit (4)
Miksi häpeät? Häpeät sitä mitä muut ajattelevat ja ihan turhaan. Ainakin pojallasi on hyvä itsetunto, ota hänestä mallia. Ei kaikkien tarvi olla samassa muotissa.
No ei tuo nyt ihan tervettä musta ole.. Mietin vaan et onko hänellä oikeesti joku hätänä? Vai eikö mitään oo tehtävissä..
Oon vielä töissä kirkolla ni hävettää sielläkin..
Vierailija kirjoitti:
0/5 heti aamusta.
Mä jo yläpeutinkin, mutta piti tulla vielä sanallisesti vahvistamaan, että kyllä oli surkea provo. Olisi ollut tehokkaampi, jos olisi jätetty kahteen ekaan virkkeeseen.
Kuvattu tyyli vaikuttaa aika nastalta. Ja jos äiti oikeasti olisi tuollainen, mitä ap esittää, niin tuollainen poika olisi todella vahva ja itsenäinen. Ylpeyden aihe.
0/5 heti aamusta.