Introvertin väsyminen?

Minä olen introvertti ja sisko taas on ekstrovertti. Hän ei ymmärrä sitä että en jaksa ensin koko päivää shoppailla ja sen jälkeen käydä jonkun luona kyläilemässä ja vielä illemmalla laillisella jossain. En jaksa vaan väsyin ihan totaalisesti jos en saa olla yksin ja jos koko ajan pitää puhua ja olla ihmisten kanssa.

Mulla on vähän niin että yksi juttu päivässä ja sitten omaa juttua. Tai esim työt sen päälle lenkki ja ei muuta. Tarvitsen tosi paljon latautumisaikaa kun vaan yksin olen ja teen jotain mielekästä.

Ekstron on vaikea ymmärtää introa koska hän itse saa energiaa muista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tuntojen märehtimättömyys auttaisi jaksamaan ns. normaalielämää? Juuri "tuntojen märehtiminen" (kuten sinä asian ilmaiset) on introvertin mielipuuhaa, joka tuo kaivattua erakkovastapainoa ihmiskontaktisähläykselle. Mutta ymmärrän, että sinä et ymmärrä.

T. Vielä yksi erakko luonne intro vertti jolla on työ puo liso ja lapset.

Viihdyn itsekin yksin, en seurustele tai asu kenenkään kanssa, saati ole kenenkään äiti. En vaan tajua, miten teitä väsyneitä auttaa se, että päivitellään ja ihmetellään. Älä mene juhliin. Älä mene Ikeaan lauantaiaamupäivällä. Käytä kotona korvakuulokkeita joista kuuntelet rauhoittavaa white noise -äänimaailmaa. Vältä märehtimistä AV-palstalla. Hyväksy se, että olet mitä olet ja lopeta omasta "erityisyydestäsi" vaahtoaminen. Ei introvertti ole ekstroverttiä hienompi.

Oletko ap? En nimittäin tajua, miksi teit keskustelun jossa haluat introverttien kertovan miksi väsyvät sosiaalisissa tilanteissa, mutta kuitenkin käsket olemaan "märehtimättä".

Eihän me nyt koko ajan märehditä. Juhlissa eka tunnin ajan on kivaa, sitten lähdetään kotia, mutta ei märehtimään vaan tekemään tyytyväisenä omia juttuja. Mitä märehtimistä siinä on? Itsepä aloitit tämän keskustelun. 

Ihmettelin tosi kauan, että miksi päätä särkee, väsyttää ja ahdistaa aina kun on paljon menoa. Vähän aikaa sitten tajusin tämän introvertti-asian ja kun kuuntelen omaa itseäni niin kaikki tuntuu seesteisemmältä, oikeastaan vuosia kestänyt ahdistus on helpottanut kun vihdoin löysin tavan joka toimii.

Pahimpia on nämä päivät kun on pakko vaan tehdä kaikkea eikä aikaa jää yksinolemiseen. Tämä viikko on just sellainen ja olen pyrkinyt järjestämään niin, että viikonlopun voin olla rauhassa ja tehdä mitä haluan.

Te, jotka tulette tänne kitisemään kun introvertit mukamas valittavat väsymystä niin pakkoko on lukea? Menkää muualle meuhkaamaan, hössöttämään ja saamaan sitä energiaa muista ihmisistä ja antakaa meidän olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tuntojen märehtimättömyys auttaisi jaksamaan ns. normaalielämää? Juuri "tuntojen märehtiminen" (kuten sinä asian ilmaiset) on introvertin mielipuuhaa, joka tuo kaivattua erakkovastapainoa ihmiskontaktisähläykselle. Mutta ymmärrän, että sinä et ymmärrä.

T. Vielä yksi erakko luonne intro vertti jolla on työ puo liso ja lapset.

Viihdyn itsekin yksin, en seurustele tai asu kenenkään kanssa, saati ole kenenkään äiti. En vaan tajua, miten teitä väsyneitä auttaa se, että päivitellään ja ihmetellään. Älä mene juhliin. Älä mene Ikeaan lauantaiaamupäivällä. Käytä kotona korvakuulokkeita joista kuuntelet rauhoittavaa white noise -äänimaailmaa. Vältä märehtimistä AV-palstalla. Hyväksy se, että olet mitä olet ja lopeta omasta "erityisyydestäsi" vaahtoaminen. Ei introvertti ole ekstroverttiä hienompi.

Minä haluan käydä juhlissa ja haluan nähdä ihmisiäkin silloin tällöin, en halua olla erakko vaikka introvetti olenkin. En voi sille mitään että väsyn sosiaalisista tilanteista vaikka ne olisivatkin mukavia. Hyväksyn mitä olen enkä pidä itseäni ekstoverttejä parempaan.

Vierailija kirjoitti:

minulle tulee totaalinen uupuminen jos koko ajan pitää olla ihmisten kanssa. ahdistaa ja en kykenee mihinkään. joskus on pakko olla yksin jotta jaksaa

ektrovertit ei ymmärrä enkä viitti paljon olla heidän kanssa. pidemmän päälle ärsyttää ku kyseiset tyypit pitää ylimielisenä. ei se siitä ole kiinni

Nää, en minä introverttiä pidä ylimielisenä, en vaan jaksa olla sellaisen ihmisen seurassa, joka ei nauti kanssani seurustelusta, vaan kokee sen rasittavana. Simple as that.

Tarkoittaa ihan yleistä ihmisiin väsymistä. Vituttava tunne, kun kaikki haluavat sinun aikaasi. Yksinolo on niin paljon mukavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Ekstrovertti siis saa energiaa ihmiskontakteista, introvertti uupuu ihmiskontakteissa.

Juuri näin.

Ekstrovertti lataa akkunsa muiden seurassa, introvertti lataa akkunsa yksin ollessaan.

Introvertti ei kuitenkaan ole synonyymi ujolle tai epäsosiaaliselle tai erakolle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi introvertit käyttävät niin paljon energiaa sen raportoimiseen, että "ei jaksa", "uuvuttaa", "väsyttää", "tarvin omaa aikaa ja tilaa", "ihmispaljous ahdistaa"? 

Jos märehtisi tuntojaan hieman vähemmän, ehkä jaksaisi enemmän  ns. normaalielämää?

Toisaalta, tää ketju on taas täynnä "erakko luonne introverttejä", joilla on työ, puoliso ja lapset. Että sellaista introverttiä sitten.

Ei osunut minuun ainakaan. Itselläni ei ole puolisoa, eikä lapsia. En sellaisia haluakkaan. Olen sellainen "villieläin". Naisilta haluan vain seksiä, en mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi introvertit käyttävät niin paljon energiaa sen raportoimiseen, että "ei jaksa", "uuvuttaa", "väsyttää", "tarvin omaa aikaa ja tilaa", "ihmispaljous ahdistaa"? 

Jos märehtisi tuntojaan hieman vähemmän, ehkä jaksaisi enemmän  ns. normaalielämää?

Toisaalta, tää ketju on taas täynnä "erakko luonne introverttejä", joilla on työ, puoliso ja lapset. Että sellaista introverttiä sitten.

Tiivistäisin ihmettelysi kysymykseksi: Miksi introvertti on introvertti? Älä hei oo niin introvertti, elämäsi olisi helpompaa.

Introvertti ei voi valita onko hän introvertti. Sellaiseksi synnytään.

Minä puolestaan voisin sanoa sinulle, että älä ole noin ekstrovertti. Huomasitko, miten paljon alapeukkuja sait tölväisylläsi. Harva introvertti tölväisee mitään noin epäkohteliaasti. Siksi he eivät ole niin ärsyttäviä.

Mikä on normaalia? Kuka määrittelee, mikä on normaalia? Jos normaalius on määriteltävissä, onko epänormaalius paheksuttavaa tai rangaistavaa?

Meidän perheessä kaikki on introvertteja ja kotosalla kun ollaan, kaikki viettävät aikaa omissa oloissaan. Kun tulee nälkä, kokoonnutaan yhteen laittamaan ruokaa ja syömään ja keskustellaan siinä samalla. Sitten kaikki ovatkin jo valmiita häipymään omiin oloihinsa. Meillä ei ole sellaista luontaista tarvetta tehdä jotain yhdessä, se pitää aina jotenkin järjestää. Lomilla helposti menee siihen, että kaikki on omissa oloissaan tietokoneella ja sitten kun havahdutaan, että taas tämä menee tähän, otetaan joku äkkilähtö ja meillä voi olla ihan mahtava reissu ja tehdään kaikkea kivaa yhdessä. Mutta kotona se ei vaan tunnu onnistuvan.

Jos meillä on meno jonnekin juhliin, niin mennään kyllä ihan mielellään (ei mitenkään intona) ja siellä on kiva nähdä ihmisiä. Teini kysyy aina ennen lähtöä, saako ottaa kirjan mukaan. Juhlissa syödään ja jutellaan vähän ja sen jälkeen teini uppoutuu kirjaansa ja vähän myöhemmin alkaa kysellä, voidaanko jo lähteä. Minä ja mies jaksetaan seurustelua paremmin, mutta teinille ei näistä sukulaisten juhlista tahdo oikein samanhenkistä juttuseuraa löytyä. 

Minusta on kiva, että me ollaan kaikki introvertteja. Olisi kauheaa, jos introvertit saisivat ekstrovertin lapsen. Kuka sellaista jaksaisi?

Onhan se raskasta kun kuuntelee ekstroverttien loputonta yksinpuhelua ja itsensä korostamista, saamatta välillä suunvuoroa. Kun huomaa, ettei toinen ole oikeasti kiinnostunut minun sanomisistani, sosiaalisessa kanssakäymisessä joutuu lähinnä pitämään itseään hereillä.

Häh? Mä oon kaikkea muuta kuin introvertti mutta viihdyn välillä yksin. Tämä on taas ihan liian mustavalkoista koko touhu.

Ps. Musta sanat introvertti ja extrovertti on tosi ärsyttäviä jo itsessään. Luonteita on monia.

Nuorempana olin todellakin sellainen extrovertti että oikeasti sain energiaa siitä kun sain olla keskipisteenä ja sain toiset nauramaan. Olin silloin myös todella rasittava, enkä jaksanut kuunnella muiden juttuja.

Kun olen aikuistunut, olen oppinut huomioimaan muut ihmiset, heidän tunteensa, heidän eleensä, heidän mikroilmeensä.

En pysty lukemaan lehteä jos jotkut keskustelevat vieressä. En pysty tekemään joitakin juttuja jos joku vaikka vain tarkkailee vieressä.

Nykyään olen introvertti ja tämä "pahenee" vuosi vuodelta ja jaksan aina vain vähemmän ja vähemmän mitään sosiaalisuutta.

En ymmärrä tuota vänkkäämistä kumpi on parempi.

Itselleni tämä introverttius on loppujen lopuksi mieluisampi, olen mieluummin erakko kuin rasittaisin toisia hölötykselläni.

Jotkuthan voivat olla myös ambivertteja tai vain vähän intovertteja/ekstrovertteja.

Joo. Ekstrovertin ja introvertin kaveruus on sitä että introvertti kuuntelee kaksi tuntia ekstrovertin minäminäminä-avautumista ja menee kotiin lepäämään, kun taas ekstrovertti toteaa että olipa virkistävää.

Introvertti on samanlainen joustamaton maailmannapa kuin erityisherkkä. Hyi hitto mitä itsekeskeisiä ihmisiä omine erityisine tarpeineen.

Kumma kun minun ei tarvitse korostaa joka välissä mitään erityistä ominaisuuttani kuten ei muidenkaan normaalien ihmisten. On ihan ok olla vaan välillä yksin, ei siitä tarvitse tehdä mitään draamaa. Koskaan.

Introvertin aivot vastaanottavat suuremman määrän aistiärsykkeitä kerralla kuin ekstrovertin. Siksi ekstrovertti hakeutuu tilanteisiin ja yrittää saada lisää aistiärsykkeitä oma-aloitteisesti.

Introvertti saa tarpeeksi aistiärsykkeitä istumalla hiljaa yksin huoneessa. Ekstrovertti varmaan menisi pitkin seiniä.

Tämä ketju on hyvä osoitus kuka niitä asioita märehtii, introvertti vai introverttiä ymmärtämätön ekstrovertti. Harvemmin introvertti tekee avauksen tästä aiheesta ja silloinkin on yleensä kyse siitä, että hän miettii onko mahdollisesti jotenkin viallinen - ja tämä johtuu siitä, että monet ekstrovertit pitävät huolen siitä, että introvertti varmasti saa tietää olevansa heidän mielestään outo ja epäsosiaalinen ja ties mitä.

Vierailija kirjoitti:

Introvertin aivot vastaanottavat suuremman määrän aistiärsykkeitä kerralla kuin ekstrovertin. Siksi ekstrovertti hakeutuu tilanteisiin ja yrittää saada lisää aistiärsykkeitä oma-aloitteisesti.

Introvertti saa tarpeeksi aistiärsykkeitä istumalla hiljaa yksin huoneessa. Ekstrovertti varmaan menisi pitkin seiniä.

Näin. Ja jos joku kokee että introvertti kokee olevansa ekstroverttia parempi jotenkin niin se luulo on kyllä tasan tällaisen omassa päässä ja kertoo huonosta itsetunnosta. Kumpiakin tarvitaan että asiat sujuu maailmassa.

Mä ihmettelin kauan sitä että olenko vaan laiska kun väsyn todella paljon jos jouduin koko päivän olemaan ihmisten kanssa. Sitten aloin lukea erilaisita persoonallisuuksista ja tajusin, että en ole laiska olen vaan introvertti. Muut perheessäni ovat selkeästi ekstroverttejä ja väsyn heidän tahdissa.

Ensin mennään yhteen paikkaan kylään, sitten seuraavaan, niiden kanssa käydään katsomassa paikalliset nähtävyydet, sitten mennään takaisin, sinne tulee sitten vieraita ja kotiin pääsee puolen yön aikaan. Seuraavan päivän olen aivan loppu.

Haluam tietää menot aina etukäteen, koska haluan olla varma että minulla riittää energiaa ihmisille.