Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten tää vauva-aika onkin niin vaikeeta
24.08.2016 |
Toinen vauva meillä jo että ei oo niin uusia asioita..mutta miks meijän vauvat on niin pirun haasteellisia?! Kaikki tutut ainaki väittää että vauvan kanssa vaan katseltu telkkaria kaiket päivät ja juostu kaupoilla yms. Vai oonko mä ainut joka kertoo totuuden? Vai mitä mä teen väärin?! Vauva nyt 5kk ja päivä päivältä itkusempi ja ei nuku yöllä eikä enää oikee päivälläkään ja imetyskin onnistuu lopulta (ehkä) huudon ja raivoomisen jälkeen yms. Esikoinen oli ihan samanlainen.
Sanokaas nyt minlälaista teillä on ollu vauvan kanssa??? Nytkin tässä pompin vauva sylissä jumppapallolla että olis hetken rauhassa.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko koittanut kantoliinaa?
Joo olen. Mulla on liina ja manduca. Molemmissa nukkui ennen jopa 3H p.unet mutta nykyään harvoin saan häntä laitettua edes kumpaankaan kun vetää ittensä tikkusuoraksi ja rääkyy.
Niin minkälaisia vauvoja muilla on? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koittanut kantoliinaa?
Joo olen. Mulla on liina ja manduca. Molemmissa nukkui ennen jopa 3H p.unet mutta nykyään harvoin saan häntä laitettua edes kumpaankaan kun vetää ittensä tikkusuoraksi ja rääkyy.
Niin minkälaisia vauvoja muilla on? Ap
No sulla kuullostaisi olevan nälkäinen vauva. Kokeileppa antaa jotakin muutakin kuin sitä tyhjää tissiä.
En ole kyllä koskaan ymmärtänyt mikä vauva-ajassa on vaikeaa. Lapsi nyt 4v ja edelleen odotan jotain haasteita, tai no nyt niitä on jo jonkun verran mutta vauvahan vain syö, jokeltaa ja nukkuu.
Toki vauvat itkee, mutta kuulostaisi että sun vauvallasi ei nyt ole kaikki hyvin. Nälkä, allergiaa, kipuja? Ei ole normaalia että vain huutaa. Meidän vauvasta tuli tuommoinen tyytymätön huutaja joskus 3kk iässä, jolloin vaihdoin tissistä korvikkeeseen ja johan rauhoittui. Ei nimittäin riittänyt tissimaito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kyllä koskaan ymmärtänyt mikä vauva-ajassa on vaikeaa. Lapsi nyt 4v ja edelleen odotan jotain haasteita, tai no nyt niitä on jo jonkun verran mutta vauvahan vain syö, jokeltaa ja nukkuu.
Luulenpa, ettet ymmärrä montaa muutakaan asiaa, jotka joillekin voivat olla vaikeita ja raskaita. Kellu nyt vain edelleen ylemmyydentunnossasi.
Kaikki vauvat ei ole samanlaisia. Karkeasti synnynnäinen temperamentti voidaan jakaa kolmeen: helpot, hitaasti lämpiävät ja haastavat. Suurin osa on näitä ns. helpon temperamentin omaavia, jotka ovat tyyntyvät helposti ja ovat rytmisiä. Kannattaa googlata tai perehtyä esim. Liisa Keltikangas-Järviseb kirjoihin. Muitakin jaotteluita on. Lisäksi voi lukea myös ns. suuritarpeusista vauvoista ja miettiä sopiiko piirteet omaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On suuri- ja pienitarpeisia vauvoja, ja jotain siltä väliltä. Toivotan sulle ap jaksamista, kyllä se helpottuu lapsen kasvamisen myötä. Terkuin suuritarpeisen vauvan äiti.
Mä symppaan sua. Se voi olla ihan kauheeta. Vauvoja on niin erilaisia. On todella vaikea saada vertaistukea kun todella monen helpon vauvan äiti uskoo että vauvan helppous on jollain tavalla hänen omaa ansiotaan - vaikka kyse voi olla ihan temperamenttiasioisya. On myös todella epäempaattisia ihmisiä, kuten kommentoija nro 5, jotka tuntuvat omien kokemustensa pohjalta elävän laput silmillä ja uskovan että vaikeita vauvoja ei ole olemassakaan. Kyllä niitä vaan on.
Luojan kiitos vauva-aika ei kestä loputtomiin. Koita pitää huolta omasta jaksamisesta ja ota itsellesi aikaa lepäämiseen kaikin keinoin. Tilaa ruuat netistä, pyydä miestä tuomaan pizzaa, syö eineksiä, ihan mitä vaan mikä vähän helpottaa elämää. Kyllä se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekeekö vauvasi hampaita? Meillä ainakin ne ajat ovat olleet kahden lapsen kanssa helvetillisiä, kun hampaita on tullut. Monta vkoa kärttyisyyttä ja huonoja unia. Kauhulla odotan koska alkaa tämän kolmannen kanssa. Toisen kanssa oli lisäksi 6 kk korvakierre samaan aikaan, kun poskihampaita tuli, voin kertoa, ettei ollu kovin kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esikoinen huusi ekat 6kk "putkeen. Parhaimmillaan nukkui puolen tunnin pätkiä, heräsi huutamaan, huuti ennen nukahtamista puoli tuntia....se niistä ihanista vaunulenkeistä ja lehden lueskelusta puun alla varjossa, vauvan nukkuessa suloisesti vaunuissa!!
Ainoastaan rinnalla oli hiljaa! Ja tuo oli aikaan ennen kantoliinoja, sylissä kantelin kerrostalokaksiossa, yötä päivää, laihduin ekojen kuukausien aikaan yli 10kg.
JA ihan terve lapsi, ei allergioita, ei refluksia, paljon kyllä tutkittiin!!
Seuraavat kolme onneksi oli jo helpompia.
Vierailija kirjoitti:
Toi on se helpoin osuus lasten kanssa 😂
Minusta taas elämä hyvin nukkuvan 2-vuotiaani kanssa on ollut paljon helpompi osuus kuin väsyttävä vauva-aika. Kumpi meistä nyt sitten on oikeassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä paikkaansa meillä. Taaperon (1 v 8 kk) kanssa elämä on suorastaan juhlaa vauva-aikaan verrattuna.
Kiitos vastauksista, luen ne kohta kunnolla kun saan vauvan rauhoittumaan. Niille joiden mielestä vauvani on nälkäinen niin hän kasvaa +3 käyrällä joten sen puolesta tuntuisi riittävän. Ap
Vierailija kirjoitti:
Toi on se helpoin osuus lasten kanssa 😂
Mutta sitähän tässä ei kysytty.
Tuo on fyysisesti raskasta.
Esikoinen oli tyytyväinen, kun oltiin liikeessä. Vaunuissa makaaminenkin saattoi olla liikaa, työnsin vaunuja toisella kädellä ja roikotin lasta toisessa, kun päiväunet oli nukuttu ja piti päästä katselemaan maisemia.
Sama kotona. Sylissä oli tylsää, mutta heti kun päästiin ulos rauhoittui.
Kyllä kävi monta kertaa mielessä moni hyvin synkkä asia, kun todellakaan sellaista istumisen hetkeä ei ollut, vaan koko ajan piti heijata, kanniskella, kiikuttaa. Meillä helpotti, kun lapsi oppi istumaan (ja lähti siitä liikkeelle). Tai ei se helpottanut, mutta se kitinä loppui.
Kantoliina oli ihan ehdoton. Ja päivärutiinit. Ja sen ajattelu, että jos tämä ei kymmenen minuutin päästä ole loppunut, niin ainakin lähempänä päättymistä...
Pyydä neuvolasta perhetyöntekijä käymään teidän luona. Vaikka saisit sen viikossa tunniksi, niin saisit tehdä sen hetken päivällä, mitä itseäsi kiinnostaa.
Ja vaikka on kuinka hankalaa lähteä, niin kannustaisin silti lähtemään ihmisten ilmoille. MLL:n lastenkahvilat, vauvapilates tai muu toiminta, ja kummasti huomaat että ei se kaikilla muillakaan ole niin helppoa. Kaikilla maitotahroja vaatteissa ja silmäpussit poikkuivat. Itsellä se ainakin auttoi huomata, että ei se muillakaan niin helppoa ole. Vähän vertaistukea! :)
Mulla oli tosi haastava vauva-aika myös. Vauva nukkui päivisin max puolen tunnin päikkyjä ja muun ajan oli enimmäkseen itkuinen. Nyt muksu on 1 v 11 kk ja koko ajan helpottaa. Voimia sinulle ja iso halaus! :)
Eiköhän noi vauvatki ole ihan yksilöitä...
Itselläni toi vauva aika oli niiiiiin helppoa. Ihan siistä syystä että tytsi nukkui paljon ja pitkään, eikä mitään "turhia" kitinöitä ollut, eikä sairaana ollut vauvana kertaakaan (tiedän, olin onnekas). Sekin jeesasi paljon, että kun olen ikäni ollut epäsäännöllisen epäsäännöllisessä ammatissa, niin heräily ja valvomiset oli helppoja (eli mitään tiettyä vuorokausirytmiä ei ole olemassa, niin sitä pystyi olemaan valveilla sillon kun oli tarvis, ja nukkumaan silloin kun vauvakin nukkui, ilman ongelmia)
Nyt taas kun lapsi on 3 vuotias, niin tää touhu meilläö on paljon paljon raskaampaa. Vauhti on hirmuinen, ja tyttö on tullut aivan minuun, on niin itsepäinen ja omaa hillittömän tempperamentin. Eli se että saa tytön pysymään aisoissa olis raskasta kokopäivä työtä, jollen töissä kävis ;)
Ja rehellisesti voin sanoa ettei ainakaan omalla kohdalla aika kultaa muistoja, muistan silloin kun tytsi oli vauva, rupattelin että kuinka helppoa tää on, ja luulin että vauva-aika kaikista puheista olis paljon raskaampaa... ja nyt naurattaa nykyiseen verrattuna... kuinka väärässä olinkaan =D
Ei mut, hei, tsemppiä!!! Toivottavasti jossain kohdin helpottaa!!! Kyllä se työn hedelmä joskus tuottaa sitä satoa, siihen on pakko uskoa. =)
Alue: Aihe vapaa
Ja kukaan ei ota mua tosissaan "kun vauvathan on niin ihania ja helppoja" Ap