Lue keskustelun säännöt.
Ulkomaalainen teinirakkauteni 9 vuoden takaa on Helsingissä ja haluaa tavata, kerronko aviomiehelleni?
22.08.2016 |
Teini-ikäisenä olin kaukosuhteessa ranskalaiseen poikaan muutaman vuoden ajan. Juttelimme päivittäin netissä ja vierailimme toistemme kotimaissa loma-aikoina. Kun olimme 20-vuotiaita suhteemme päättyi. Kasvoimme erillemme, häneen ilmaantui ärsyttäviä piirteitä jne. Hän teki lopullisen eropäätöksen, minä olin sydänsurun murtama.
Nykyisin olen 29-vuotias ja onnellisesti naimisissa suomalaisen miehen kanssa. En ole suonut ajatustakaan teinirakkaudelleni pitkään aikaan enkä ole ottanut häneen yhteyttä eromme jälkeen. Häneltä on vuosien mittaan tullut satunnaisia yhteydenottoja, joskus olen vastannut lyhyesti, joskus en ole vastannut ollenkaan. Facebookin ja Linkedinin kaveripyynnöistä olen kieltäytynyt. Viimeksi hän oli pari vuotta sitten yhteydessä ja sanoi, että hän muistelee Helsingin lomiaan minun kanssani ja että ne olivat hänen elämänsä parhaita aikoja.
Tänään hän yllättäen lähetti viestiä. Hän on Helsingissä lomailemassa ja haluaisi mennä kahville kanssani. Kysyin miten hän päätyi Helsinkiin, ja hän vastasi että nostalgiasyistä. Olen hämmentynyt. Minkälainen ihminen nostalgisoi teinirakkautta näin monen vuoden jälkeen? Kuka matkustaa toiseen maahan näin häppöisen syyn takia? Ja mitä järkeä on tavata ex-rakas 9 vuoden takaa? Näin pitkässä ajassa olemme molemmat varmasti muuttuneet täysin eri ihmisiksi.
Sisäinen stalker-tutkani varoittaa, joten kieltäydyin kahvitreffeistä. Mennessäni työpaikalta kotiin vilkuilin hermostuneena ympärilleni enkä mennyt edes ruokakaupan kautta, sillä pelkäsin, että hän on selvittänyt osoitteeni ja pyörii jossain lähistöllä. Aikoinaan tällä ranskalaisella exälläni oli mielenterveydellisiä ongelmia, teini-ikäisenä pelastin hänet itsemurhalta.
En tiedä mitään hänen nykyisestä terveydentilastaan, mutta pikaisen googlettamisen perusteella hänen elämänsä ei juuri ole edistynyt teiniajoilta: Hänellä ei ole varsinaista koulutusta eikä vakituista työpaikkaa, hänen Linkedin-profiilissaan on lähinnä epämääräisiä musiikkiprojekteja. Minä taas olen menestynyt, joten olemme aivan eri maailmoista nykyään.
Kieltäydyin tapaamisestä, koska minulla ei ole hänelle mitään sanottavaa. En usko exien väliseen ystävyyteen, varsinkaan näin pitkän ajan jälkeen. Tunnen häntä kohtaan lähinnä sääliä ja inhoa. Mutta myönnettäköön, että olen myös utelias. Tavallaan olisi mielenkiintoista nähdä häntä ja vaihtaa kuulumiset, mutta tietäen hänen mielenterveydellisen historiansa en halua riskeerata, että hän jää takiaisena stalkkaamaan minua.
Mitä sinä olisit tehnyt minun tilanteessani? Olisitko tavannut exän monen vuoden takaa? Ja pitäisikö minun kertoa tästä viestienvaihdosta aviomiehelleni, vai onko parempi olla hiljaa ja unohtaa koko asia? Olen ymmärtänyt että miehet eivät yleensä halua kuulla naistensa existä, enkä halua aiheuttaa mielipahaa aviomiehelleni.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli vähän vastaava tilanne pari vuotta sitten. Ulkomainen teinirakkaus 20 vuoden takaa otti silloin yhtäkkiä yhteyttä, ei siis oltu pidetty vuosien varrella millään tavalla yhteyttä aikaisemmin.
Aluksi suhtauduin uteliaisuudella: tässä poikaystävässä ei sinänsä ollut ilmennyt mitään hankalaa aikoinaan, vaan suhde päättyi etäisyyden ja nuoren iän takia jotenkin luonnostaan. Oli siis ihan kiinnostavaa kuulla, minne elämä oli tämän aikanaan minulle läheisen tyypin vienyt ja mitä hänelle kuului.
Mutta stalkkeriksihan se osoittautui. Alun neutraalisävyinen kuulumisten vaihtaminen muuttui pikkuhiljaa ylitsevuotaviksi rakkaudentunnustuksiksi ja sitten vaatimuksiksi tapaamisista. Tämä tyyppi ei ONNEKSI hypännyt lentokoneeseen lupaa kysymättä, mutta jankkasi ja väänsi, että voisimmeko, miksi emme voisi, kun hän ihan tosissaan haluaisi ja tarvitsisi, tavata. Missä tahansa, koska tahansa, hän tulee. Ja siis tyypillä on vaimo ja pari lasta. Kaiken huipuksi vaimo oli perillä miehensä mielenliikkeistä ja kuulemma tietoinen siitä, että minun jälkeeni mies ei ole rakastanut ketään muuta :-/ Niin vissiin, mutta näin tuo kaistapää väitti.
Kerroin miehelleni. Tyyppi tuntui pelottavalta ja alkoi ahdistaa. Alkoi pelottaa, että se tosiaan kohta ilmestyy oven taakse, joten oli hyvä pistää oma mieskin kartalle kaiken varalta. Lisäksi olin niin ahdistunut ja ärsyyntynyt, että se näkyi joka tapauksessa ulospäin.
Blokkasin tyypin facessa ja luojan kiitos homma jäi siihen, eikä tarvinnut ruveta peittelemään kaikkia mahdollisia netistä löytyviä johtolankoja jolla minut voisi halutessaan paikantaa.
Ahdistaa vieläkin, kun ajattelen tuota omaa stalkkeriani. Ap, harkitse tarkkaan kannattaako pitää mitään yhteyttä ja kyllä, kerro miehellesi.
Kiitos tästä vastauksesta! Nyt olen entistäkin varmempi, että tein oikean ratkaisun kieltäytyessäni tapaamisesta. Paitsi exän mielenterveystausta niin minua huolettaa exäni elämän nykytilanne: Hänen elämänsä on mitä ilmeisemmin ollut alamäkeä nämä vuodet, kun taas minulla on asiat hyvin. Tämä kontrasti on omiaan triggeroimaan stalker-tilanteen.
-ap
Miksi toistelet moneen kertaan useassa viestissä, että "menee hyvin nykyään hyvin menee"? Yritätkö vakuuttaa itseäsi, että menee hyvin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten yksi mies tuossa jo vihjaisi, nämä yhteydenotot eksiltä todennäköisesti liityvät kevytmielisen seuran kaipuuseen. Myös tuolla, jonka sanoi perheellisen ulkomaalaisen eksän ottaneen yhteyttä. Kyse ei siis ole siitä, että olisitte heidän elämänsä suuri rakkaus tai kohokohta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen jonka olet joskus tuntenut, läheisestikin, haluaisi tavata sinut.
En ymmärrä tuota ajatusmallia miksi ei voisi nähdä. Eri asia, jos se olis aikoinaan hakannut sua.
Minusta olisit voinut hyvin tavata hänet, koska aikaakin on jo 9 vuotta. Ja eiköhän suurella osalla ole ollut teinivuosinaan enemmän tai vähemmän rankkaa. Joten en nyt takertuisi mielenterveydentilaan TAPAAMATTA ihmistä!
Mun mielestä kuvittelet itsestäsi jotenkin aivan liikoja, jos luulet miehen matkanneen toiseen maahan pyytääkseen sinua kahville.
Minusta olet epäkohtelias. Ja itsekeskeinen. Vainoharhainen?
Tässä on hyviä pointteja. Ehkä olen liian epäluuloinen. En kuitenkaan koe, että saisin itse irti mitään tapaamisesta. Hän on minulle tuntematon ihminen. Joskus takavuosina googlasin häntä ja hykertelin tyytyväisenä, että pääsin eroon moisesta luuserista nähdessäni, että hänen elämänsä ilmeisesti junnaa paikoillaan. Pari vuotta sitten hän esimerkiksi vielä asui vanhempiensa helmoissa, ilman säännöllisiä tuloja. Nyt lähinnä säälin häntä, eikä minun tarvitse pönkittää itseäni hänen kustannuksellaan.
-ap
Kuulostat inhottavalle. Mitä pahaa hän on sinulle tehnyt? Hänen itsetuhoisuutensa voi olla satuttanut sinuakin, mutta hän tuskin on sitä halunnut. Mitkä painavat syyt johti eroon, oliko jotenkin ilkeä ihminen muuten?
Koska jos ei, en ymmärrä kylmyyttäsi. Ehkä hän tosiaan välitti sinusta paljon ja muistelee lämmöllä aikaa kanssasi, ehkä hänen elämänsä on tosiaan mennyt huonompaan suuntaan ja hän on päättänyt ottaa sinuun taas yhteyttä pitkän harkinnan jälkeen, koska ehkä jopa on käsittänyt väärin sinun tuntemuksesi häntä kohtaan - ja ajattelee että sinäkin haluaisit nähdä ja vaihtaa kuulumisia.
Siis jos joku minun eksistäni ottaisi yhteyttä neutraalisti, vuosienkin takaa, voisin kyllä nähdä. Jopa ne joiden kanssa ollut myrskyisä ero. Edes kerran, kahvilla. Olisi kiva tietää mitä heille kuuluu (onhan siinä oltu läheisiä kun on seurusteltu) ja toivoisin että heillä menee elämässä hyvin. Niin kuin toivon kaikilla ihmisillä menevän.
Ilmaista pillua helposti, maistuis mullekin!
Vierailija kirjoitti:
Kuten yksi mies tuossa jo vihjaisi, nämä yhteydenotot eksiltä todennäköisesti liityvät kevytmielisen seuran kaipuuseen. Myös tuolla, jonka sanoi perheellisen ulkomaalaisen eksän ottaneen yhteyttä. Kyse ei siis ole siitä, että olisitte heidän elämänsä suuri rakkaus tai kohokohta.
AP:n tilanne kuulostaa joo kevytmieliseltä seuran kaipuulta, mutta sen toisen kyllä joltain ehkä agrressiivisen muslimin käytökseltä, hullulta exältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M50++ tikanpoika puussa kirjoitti:
Älä MISSÄÄN NIMESSÄ tapaa. Mielenterveysongelmansa jo yksin riittävät siihen.
Ja toiseksi, mies ei ongelmiensa takia ehkä ole löytänyt pysyvää parisuhdetta, eli hän haluaa suoraan sanoen "piparia" sinulta.
Jos hän alkaa vainoamaan, kerro miehellesi. Mutta älä muuten, sen kokee jonkinlaisena uskottomuutena, jos vaimo HALUAA tavata henkilökohtaisesti jonkun exänsä. Se kalvaa miehen mieltä, ja pitkään!
Tässä voi olla jotain perää. En usko, että hänellä on pysyvää parisuhdetta, minkä ymmärrän hyvin. Googlen perusteella hänellä on ollut joku tyttöystävä, ja huvittavaa kyllä tämä tyttö oli hyvin paljon minun näköiseni.
Ei kai mieheni voi pitää muutamaan viestiin vastaamista minkäänlaisena uskottomuutena? Minähän nimenomaan en halua tavata tätä exää.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi toistelet moneen kertaan useassa viestissä, että "menee hyvin nykyään hyvin menee"? Yritätkö vakuuttaa itseäsi, että menee hyvin?
Olen kunnianhimoinen ja määrätietoinen ihminen, ja arvostan näitä piirteitä myös toisissa ihmisissä. Jo 20-vuotiaana minua ärsytti hänen saamattomuutensa: Hän pinnasi koulusta, jätti opinnot kesken, sai potkut työpaikastaan, eli elämäänsä ilman tavoitteita. Tätä samaa polkua hän mitä ilmeisemmin on jatkanut. Nostin esille oman elämäni tämän vastakohdaksi.
-ap
En tapaisi exää, ja kartoisin miehelleni siitä, että exä on ollut yhteydessä. Mielestäni ei ole edes sopivaa, että naimisissa oleva nainen tapailee jotain vanhaa heilaansa, eikä mielestäni exien kanssa viestittelykään puolison siitä tietämättä ole ok. Mikä se kysymyksesi siis olikaan? Että kannattaako tavata? No, ei kannata. Miksi ihmeessä kannattaisi? Tuntuu siltä, että haluaisit tavata, vanha suola janottaa? Älä tapaa, siitä ei seuraa mitään hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että nostalgiasyistä olet kuin et tietäisi että hän on tulossa.
Miksi näissä tarinoissa mies on aina se luuseri ja naisella menee eron jälkeen hyvin uudessa suhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten yksi mies tuossa jo vihjaisi, nämä yhteydenotot eksiltä todennäköisesti liityvät kevytmielisen seuran kaipuuseen. Myös tuolla, jonka sanoi perheellisen ulkomaalaisen eksän ottaneen yhteyttä. Kyse ei siis ole siitä, että olisitte heidän elämänsä suuri rakkaus tai kohokohta.
AP:n tilanne kuulostaa joo kevytmieliseltä seuran kaipuulta, mutta sen toisen kyllä joltain ehkä agrressiivisen muslimin käytökseltä, hullulta exältä.
Se mies oli jättänyt suomalaisen naisen ja mennyt toisen kanssa naimisiin. Jos olisi suomalaiseen naiseen ollut kovin rakastunut, olisi varmaan valinnut sen. Kiihkeät yhteydenotot jälkeenpäin kuulostaa kylä siltä, että kaipasi helppoa seuraa.
Vierailija kirjoitti:
M50++ tikanpoika puussa kirjoitti:
Älä MISSÄÄN NIMESSÄ tapaa. Mielenterveysongelmansa jo yksin riittävät siihen.
Ja toiseksi, mies ei ongelmiensa takia ehkä ole löytänyt pysyvää parisuhdetta, eli hän haluaa suoraan sanoen "piparia" sinulta.
Jos hän alkaa vainoamaan, kerro miehellesi. Mutta älä muuten, sen kokee jonkinlaisena uskottomuutena, jos vaimo HALUAA tavata henkilökohtaisesti jonkun exänsä. Se kalvaa miehen mieltä, ja pitkään!
Tässä voi olla jotain perää. En usko, että hänellä on pysyvää parisuhdetta, minkä ymmärrän hyvin. Googlen perusteella hänellä on ollut joku tyttöystävä, ja huvittavaa kyllä tämä tyttö oli hyvin paljon minun näköiseni.
Ei kai mieheni voi pitää muutamaan viestiin vastaamista minkäänlaisena uskottomuutena? Minähän nimenomaan en halua tavata tätä exää.
-ap
Niin mies tulee Suomeen vain sinun takiasi ja on vielä tyttöystävänkin valinnut vain, koska se näyttää sinulta. Tai sitten sinulla on joku tarve ajatella, että kaikki pyörii sun ympärillä.
PS: munkin miehet on kaikki olleet vaaleahiuksisia ja kapeahuulisia, se vaan tarkoittaa, että mun miesmaku on sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen jonka olet joskus tuntenut, läheisestikin, haluaisi tavata sinut.
En ymmärrä tuota ajatusmallia miksi ei voisi nähdä. Eri asia, jos se olis aikoinaan hakannut sua.
Minusta olisit voinut hyvin tavata hänet, koska aikaakin on jo 9 vuotta. Ja eiköhän suurella osalla ole ollut teinivuosinaan enemmän tai vähemmän rankkaa. Joten en nyt takertuisi mielenterveydentilaan TAPAAMATTA ihmistä!
Mun mielestä kuvittelet itsestäsi jotenkin aivan liikoja, jos luulet miehen matkanneen toiseen maahan pyytääkseen sinua kahville.
Minusta olet epäkohtelias. Ja itsekeskeinen. Vainoharhainen?
Tässä on hyviä pointteja. Ehkä olen liian epäluuloinen. En kuitenkaan koe, että saisin itse irti mitään tapaamisesta. Hän on minulle tuntematon ihminen. Joskus takavuosina googlasin häntä ja hykertelin tyytyväisenä, että pääsin eroon moisesta luuserista nähdessäni, että hänen elämänsä ilmeisesti junnaa paikoillaan. Pari vuotta sitten hän esimerkiksi vielä asui vanhempiensa helmoissa, ilman säännöllisiä tuloja. Nyt lähinnä säälin häntä, eikä minun tarvitse pönkittää itseäni hänen kustannuksellaan.
-ap
Kuulostat inhottavalle. Mitä pahaa hän on sinulle tehnyt? Hänen itsetuhoisuutensa voi olla satuttanut sinuakin, mutta hän tuskin on sitä halunnut. Mitkä painavat syyt johti eroon, oliko jotenkin ilkeä ihminen muuten?
Koska jos ei, en ymmärrä kylmyyttäsi. Ehkä hän tosiaan välitti sinusta paljon ja muistelee lämmöllä aikaa kanssasi, ehkä hänen elämänsä on tosiaan mennyt huonompaan suuntaan ja hän on päättänyt ottaa sinuun taas yhteyttä pitkän harkinnan jälkeen, koska ehkä jopa on käsittänyt väärin sinun tuntemuksesi häntä kohtaan - ja ajattelee että sinäkin haluaisit nähdä ja vaihtaa kuulumisia.
Siis jos joku minun eksistäni ottaisi yhteyttä neutraalisti, vuosienkin takaa, voisin kyllä nähdä. Jopa ne joiden kanssa ollut myrskyisä ero. Edes kerran, kahvilla. Olisi kiva tietää mitä heille kuuluu (onhan siinä oltu läheisiä kun on seurusteltu) ja toivoisin että heillä menee elämässä hyvin. Niin kuin toivon kaikilla ihmisillä menevän.
Kiitos mielipiteestäsi. En tosiaan antanut kovinkaan ylevää kuvaa itsestäni lainaamassasi viestissä. Eron jälkeen olin katkera ja siksi ehkä suurentelin mielessäni hänen huonoja puoliaan. Kun muistelen suhdettamme, minulla on tuoreimpana mielessä kielteiset asiat. Eroomme oli monia syitä: Kipinä katosi, hänen saamattomuutensa ärsytti minua. Hänen mielestä muutuin ihmisenä kun aloitin yliopisto-opinnot ja se on varmasti totta, rupesin viettämään vapaa-aikaani myös muualla kuin tietokoneen ääressä. Pahin isku kuitenkin oli, kun hän syytti perheenjäsentäni hänen perheenjäsenensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vaikka asia selvitettiin ja kyse oli ylireagoinnista ja väärinymmärryksistä, niin asia herätti paljon eripuraa perheessäni ja satutti minua syvästi.
Toki olisi periaatteessa kiva tietää mitä hänelle kuuluu ja totta kai toivon hänelle kaikkea hyvää, mutta en halua häntä elämääni. En ole vahingoniloinen hänen elämänsä vastoinkäymisistä, mutta vuosien kuluessa olen aina vain tyytäväisempi, että pääsin hänestä eroon.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä tarinoissa mies on aina se luuseri ja naisella menee eron jälkeen hyvin uudessa suhteessa?
Koska tämä on naisen kertoma tarina. Voittajat kirjoittavat historiankirjat. Jos exälläni menisi loistavasti ja minulla taas surkeasti, en olisi tehnyt tätä aloitusta.
Onhan näitä tarinoita. Tälläkin palstalla patsastelee välillä miehiä, jotka kehuvat vaihtaneen vanhan äkäisen vaimonsa nuoreen seksipommiin. Sama asia.
-ap
Vierailija kirjoitti:
En tapaisi exää, ja kartoisin miehelleni siitä, että exä on ollut yhteydessä. Mielestäni ei ole edes sopivaa, että naimisissa oleva nainen tapailee jotain vanhaa heilaansa, eikä mielestäni exien kanssa viestittelykään puolison siitä tietämättä ole ok. Mikä se kysymyksesi siis olikaan? Että kannattaako tavata? No, ei kannata. Miksi ihmeessä kannattaisi? Tuntuu siltä, että haluaisit tavata, vanha suola janottaa? Älä tapaa, siitä ei seuraa mitään hyvää.
Kysymykseni oli että teinkö oikein, kun kieltäydyin kahvittelusta ja että onko minulla syytä kertoa yhteydenotosta miehelleni. Lisäksi halusin av-raadin mielipiteen onko vanhan exän tapaamisessa mitään järkeä ja onko normaalia, että exä matkustaa kotipaikkakunnalleni nostalgisoimaan 9 vuoden jälkeen.
Kiitoksia hyvästä keskustelusta, esille tuli monia erilaisia mielipiteitä!
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten yksi mies tuossa jo vihjaisi, nämä yhteydenotot eksiltä todennäköisesti liityvät kevytmielisen seuran kaipuuseen. Myös tuolla, jonka sanoi perheellisen ulkomaalaisen eksän ottaneen yhteyttä. Kyse ei siis ole siitä, että olisitte heidän elämänsä suuri rakkaus tai kohokohta.
AP:n tilanne kuulostaa joo kevytmieliseltä seuran kaipuulta, mutta sen toisen kyllä joltain ehkä agrressiivisen muslimin käytökseltä, hullulta exältä.
Se mies oli jättänyt suomalaisen naisen ja mennyt toisen kanssa naimisiin. Jos olisi suomalaiseen naiseen ollut kovin rakastunut, olisi varmaan valinnut sen. Kiihkeät yhteydenotot jälkeenpäin kuulostaa kylä siltä, että kaipasi helppoa seuraa.
Korjaan näitä aikaisempaa viestiäni koskevia tulkintoja. En tiedä exäni uskontokuntaa, mutta ei varmastikaan ollut muslimi (parin vuoden takaisista jutuista paistoi esiin jonkinasteinen rasismi ja ennakkoluulot nimenomaan muslimeja kohtaan). Eikä kyseinen mies jättänyt minua, vaan yhteydenpitomme oli jo harventunut, kunnes mies sai yhtäkkiä päähänsä ehdottaa muuttoa luokseni Suomeen. Säikähdin tästä (olin alaikäinen enkä valmis niin vakavaan askeleeseen) ja kieltäydyin sekä pistin välit silloin kokonaan poikki. Tietysti silti miehen ylitsevuotavaiset rakkaudentunnustukset saattavat olla yhtä tyhjän kanssa ja tarkoitus vain saada seksiä. Oli miten oli, ahdistavaa yhtä kaikki ja ihanaa, että pääsin eroon.
Hauska idea, interreilillä minäkin panin ainakin kymmenessä maassa. Nyt siis uusintakierrokselle, kun vaan löytyis enemmän netissä!