Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Yritykset maksavat makoilevat työttömät"
22.08.2016 |
”Ajatus siitä, että ihminen saa toimeentulonsa sekä työstä että sosiaaliturvasta, eikä pelkästään sosiaaliturvasta, olisi syytä saada Suomessakin läpi”, sanoo TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Gustafssonin mukaan Suomessa on liikaa järjestelmiä, jotka vievät ihmisiä pitkäksi aikaa työmarkkinoiden ulkopuolelle.
”Kodinhoidon tuen enimmäiskestoa on tarpeen lyhentää, koska se on naisten työuran kannalta todellinen tasa-arvo-ongelma. Vuorotteluvapaan ehtoja pitää edelleen tiukentaa ja järjestelmän lopettaminen tulee ottaa vakavaan pohdintaan”, hän sanoo Kauppalehden Kolumnivieras-kolumnissaan.
Lisäksi Gustafssonin mukaan on aika käydä vakava keskustelu, kumpi on parempi vaihtoehto: pitkäaikaistyöttömyys yhteiskunnallisen tuen varassa vai paluu työllisyyteen työehtosopimuksia alemmilla palkkatasoilla.
”Suomessa on paljon tärkeää tekemätöntä työtä, josta ei synny työpaikkoja, koska työn hinta on liian korkea suhteessa tuottavuuteen. Käsitykseni on, että markkinaehtoisemmin määräytyvät palkat yhdistettynä pienpalkkaisia auttaviin tulosiirtoihin johtaisi pienempiin tuloeroihin ja parempaan työllisyyteen. Samalla lyhennettäisiin työttömyysturvan kestoa.”
6 miljardia euroa - ”kakku jää pieneksi, kun leipojia vähän”
Gustafsson sanoo suoraan, että ”on epärehellistä ajatella, että vielä jokin yksittäinen temppu olisi kokeilematta”. Ei ole.
”Vaalikausista toiseen toivoa on pantu eri nimillä kulkevien työllisyyspakettien valmisteluun. Vuodesta toiseen uskotaan että joku vetäisi uuden kaniinin hatusta. TEM:ssä on taas uusi asiantunteva työryhmä istumassa, mutta me kaikki tiedämme, että suurin osa ehdotuksista tulee tyrmätyksi poliittisesti mahdottomina tai työmarkkinasopua vaarantavina”, hän toteaa ennakoidessaan uusien esitysten vastaanottoa poliittisella kentällä.
Käytännössä työmarkkinoiden ulkopuolella on tänäänkin noin puoli miljoonaa työikäistä ihmistä, hän muistuttaa. 1990-luvun talouskriisiin jälkeen ennätyksellinen yli puolen miljoonan joukko pieneni jo noin 200 000 henkilöön, mutta nyt työttömiä on jo yli 360 000.
”Tämä ei ole ilmaista. Suorat työttömyydestä aiheutuneet etuusmenot ovat yli kuusi miljardia euroa. Rahoituksesta vastaa viime kädessä yrityssektori, jonka kilpailukykyä kaikki ylimääräiset kustannukset luonnollisesti rasittavat. Kakkumme jää pienemmäksi, kun leipojia on vähän.”
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyo-liian-kallista---temn-kansliapaal…
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Gustafssonin mukaan Suomessa on liikaa järjestelmiä, jotka vievät ihmisiä pitkäksi aikaa työmarkkinoiden ulkopuolelle.
”Kodinhoidon tuen enimmäiskestoa on tarpeen lyhentää, koska se on naisten työuran kannalta todellinen tasa-arvo-ongelma. Vuorotteluvapaan ehtoja pitää edelleen tiukentaa ja järjestelmän lopettaminen tulee ottaa vakavaan pohdintaan”
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyo-liian-kallista---temn-kansliapaal…
Missä maassa saa tällaista kodinhoidontukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gustafsson on kokoomuslainen, jos tämä nyt jotain yllättää. ( Vapaavuori nimitti virkaan.)
En panisi.
Etkö siis panisikaan pahaksesi, vai mitä tuosta nyt oikein panitkaan merkille ? Jätit sen nyt tuossa vähän epäselväksi...
Miksi toi äijä ei mene itse töihin? Tekis vaikka lähikaupassa vuoroja parina iltana viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi sitten jakaa yrityssektorin voitot tasaisesti jos väittää että sektori maksaa vaikka todellisuudessa vain työntekijät eli osa sektorista maksaa. Ennemmin pitäisi keskustella mikä on rehellistä keskustelua aiheesta. Jos työ ei kannata niin silloin olemme jo aivan väärillä itsekeskeisten mulkkujen linjoilla. Halutaanko maailmaan lisää itsekeskeisyyttä vai sitä yhteisöllisyyttä. Tuon jutun kirjoittaja on puhtaasti itsekäs.
Yhteisöllisyyttähän on nimenomaan työn tekeminen, itsensä ja muiden hyväksi,vaikka vähän pienempääkin korvausta vastaan. Eli yhteisöllisyyden nimissä: kaikki töihin ahertamaan yhteisen hyvän edestä. Ja yritykset omistajineen kaiken viimekädessä kustantavat, Suomessa vieläpä kaksinkertaisen osaketuloverotuksen muodossa.
Suurinta itsekkyyttä on vaatia ja odottaa, että voi elää tuilla ja avustuksilla muiden tehdessä töitä tai antaessa pääomaa yhteisön hyväksi.
Eivät yritykset mitään kustanna, eivätkä edes pääomatuloja nostavat, silkkaa tuubaa.
Yrityksille maksetaan vuosittain miljardeja vastikkeettomia yritystukia, suoraan tai välillisesti. Vaikka yhteisöveroprosenttimmeon alempi kuin EU-maissa keskimäärin, niin siitä huolimatta Suomessa maksetun yhteisöveron meidaani on vain alle 8%. Tilastojen mukaan suuuryritysten maksaman yhteisöveron mediaani on vielä alhaisempi, vain reilut 6%.
Eurostatin tilaston mukaan Suomessa verotetaan pääomatuloja kevyemmin kuin muissa EU-maissa.
Tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä, koska kaikkien EU-maiden tiedot odotetaan mukaan. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2012.
Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.
Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.
Mutta niinhän se on saatu huomata, että ahneudella ei ole mitään rajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi sitten jakaa yrityssektorin voitot tasaisesti jos väittää että sektori maksaa vaikka todellisuudessa vain työntekijät eli osa sektorista maksaa. Ennemmin pitäisi keskustella mikä on rehellistä keskustelua aiheesta. Jos työ ei kannata niin silloin olemme jo aivan väärillä itsekeskeisten mulkkujen linjoilla. Halutaanko maailmaan lisää itsekeskeisyyttä vai sitä yhteisöllisyyttä. Tuon jutun kirjoittaja on puhtaasti itsekäs.
Yhteisöllisyyttähän on nimenomaan työn tekeminen, itsensä ja muiden hyväksi,vaikka vähän pienempääkin korvausta vastaan. Eli yhteisöllisyyden nimissä: kaikki töihin ahertamaan yhteisen hyvän edestä. Ja yritykset omistajineen kaiken viimekädessä kustantavat, Suomessa vieläpä kaksinkertaisen osaketuloverotuksen muodossa.
Suurinta itsekkyyttä on vaatia ja odottaa, että voi elää tuilla ja avustuksilla muiden tehdessä töitä tai antaessa pääomaa yhteisön hyväksi.
Juuri näin. Tulonsiirroilla elävät ovat jatkuvasti käsi ojossa ja lisää kitisemässä. Yksityinen sektori kustantaa Suomessa kaiken, ihan kaiken. Kumpi näistä onkaan se itsekäs?
No ehkä kannattais säätää ne tuet semmoselle tasolle ettei tarviis kitistä.
Kyllä, samaa mieltä, kokonaan pois, ettei tarvitse parkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kääntäen: Jos yritystoiminta on kermapersetoimintaa niin mistä ehdotatte, että nämä 6 miljardia saataisiin joka vuosi kasaan tukia varten? Ajatuksen voimallako, koska kotonakin tehtävä työ on työtä?
Nyt niitä ehdotuksia kehiin kun kerta yritystoiminta on niin riistävää...
Leikataan yritystuista, joiden on osoitettu olevan sekä haitallisia, että vääristävän kilpailua.
Nyt tuntuu Suomessa olevan tietyillä tahoilla todella kova hinku - ja kiire ennen seuraavia vaaleja - saada maastamme tehtyä halpatyövoiman luvattu maa.
Työttömyyttä käytetään keppihevosena unohtaen mainita, että Suomen työttömyys on hieman pienempi kuin euroalueella keskimäärin. Sama tilanne valtionlainojen kanssa. Suomen tilanne pn paljon parempi kuin useimman läntisen EU-maan.
Kansaa usutetaan toistensa kimppuun ja monet hölmöt nielevät syötin, ymmärtämättä, että samalla sahaavat omaa ja lastensa oksaa.
Yritystuen määrä kasvoi selvästi vuoden takaisesta
Tilastokeskus:
1. Tuet yritysten suuruusluokan mukaan
Yhteensä 11,0 prosenttia koko yrityskannasta vastaanotti jotain tukimuotoa (suoratuki, laina tai takaus) vuonna 2014. Tukea saaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä kasvoi noin prosentilla vuoden takaisesta (Taulukko 1). Suuret yritykset saivat todennäköisimmin jotain tukea julkisilta tahoilta; vuonna 2014 73,6 prosenttia kaikista suuriksi luokiteltavista yrityksistä sai joko suoraa tukea, lainaa tai takausta. Sen sijaan tukea saaneiden yritysten keskuudessa jotain tukimuotoa sai todennäköisimmin mikroyritys.
Taulukko 1. Yritysten liikevaihto, henkilöstö ja tukea saaneet yritykset vuonna 2014
(taulukko linkin takana, en saanut kopioitua tuossa muodossa)
http://www.stat.fi/til/yrtt/2014/yrtt_2014_2016-01-12_kat_001_fi.html
Kuten tuosta saamme huomata, niin yritystuet on suunnattu suuryrityksille ensisijaisesti. Melkoinen paradoksi, koska suuryritykset eivät ole niitä suurimpia työllistäjiä, toisin kuin pk-yritykset.
Pienet pk-yritykset työllistävät kaikkein eniten, mutta ne saavat vähiten tukea.
Lisäksi niiden ongelmana on rahoitus; suuret saavat miinuskorkoista lainaa, mutta pieni pk-yritys ei edes välttämättä saa pankista lainaa, tai jos saakin, joutuu maksamaan lainastaan selvästi enemmän.
Pienet ja keskisuuret yritykset kaikkein vähiten huutavat halvan työvoiman perään, ne yleensä pyrkivät pitämään kiinni ammattitaitoisesta työvoimastaan kynsin ja hampain, tiedostaen työntekijöiden merkityksen yrityksen pärjäämiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätän yleensä lukematta kaiken, missä puhutaan "työttömien makailusta" tai käytetään muutoin heistä pahansuopaa kieltä. Nyt luin, ja täyttä propagandaa koko huttu. Tuo uppoaa kyllä yksinkertaisiin kuin veitsi voihin, ei siinä.
Minä jätän lukematta kaiken sellaisen, missä puhutaan "kodinhoidon" tuesta... arggh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi sitten jakaa yrityssektorin voitot tasaisesti jos väittää että sektori maksaa vaikka todellisuudessa vain työntekijät eli osa sektorista maksaa. Ennemmin pitäisi keskustella mikä on rehellistä keskustelua aiheesta. Jos työ ei kannata niin silloin olemme jo aivan väärillä itsekeskeisten mulkkujen linjoilla. Halutaanko maailmaan lisää itsekeskeisyyttä vai sitä yhteisöllisyyttä. Tuon jutun kirjoittaja on puhtaasti itsekäs.
Yhteisöllisyyttähän on nimenomaan työn tekeminen, itsensä ja muiden hyväksi,vaikka vähän pienempääkin korvausta vastaan. Eli yhteisöllisyyden nimissä: kaikki töihin ahertamaan yhteisen hyvän edestä. Ja yritykset omistajineen kaiken viimekädessä kustantavat, Suomessa vieläpä kaksinkertaisen osaketuloverotuksen muodossa.
Suurinta itsekkyyttä on vaatia ja odottaa, että voi elää tuilla ja avustuksilla muiden tehdessä töitä tai antaessa pääomaa yhteisön hyväksi.
Eivät yritykset mitään kustanna, eivätkä edes pääomatuloja nostavat, silkkaa tuubaa.
Yrityksille maksetaan vuosittain miljardeja vastikkeettomia yritystukia, suoraan tai välillisesti. Vaikka yhteisöveroprosenttimmeon alempi kuin EU-maissa keskimäärin, niin siitä huolimatta Suomessa maksetun yhteisöveron meidaani on vain alle 8%. Tilastojen mukaan suuuryritysten maksaman yhteisöveron mediaani on vielä alhaisempi, vain reilut 6%.
Eurostatin tilaston mukaan Suomessa verotetaan pääomatuloja kevyemmin kuin muissa EU-maissa.
Tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä, koska kaikkien EU-maiden tiedot odotetaan mukaan. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2012.
Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.
Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.
Mutta niinhän se on saatu huomata, että ahneudella ei ole mitään rajaa.
Huvittavia te alapeukuttajat. Tiedot oli kerännyt Tilastokeskuksen yliaktuaari, joten ne ovat paikkansa pitäviä. Alapeukutitte siis faktoille. Mitä se kertoo teistä? No, ainakin sen, että olette päättäjille hyödyllisiä idiootteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy myöntää, etten ole niin yhteisöllinen, että tuon mulkvistin eteen tekisin mitään.
Olen ollut ministeriössä töissä ja tiedän nuo kansliapäälliköt ja osastopäälliköt ynnä muun väen. Syödään hyvät lounaat ja kahvit kampaviinereineen, ja työtuoli haisee pierulta. Siinä käryssä noita ajatuksia syntyy.
Leikatkoon vain lisää minulta. Sen verran pienet tulot jo nyt, ettei ole enää pierettänytkään viime aikoina. Mitään ei tule ulos, kun mitään ei laita sisään.
Viime vuoden autetuista eniten tukea kuittasi Ahvenanmaalinen laivayhtiö Viking Line, 50 miljoonaa euroa. Leijonanosan siitä muodosti liikenne- ja viestintäministeriön varustamolle myöntämä 28 miljoonan euron ympäristöinvestointituki Viking Grace -aluksen rakentamiseen.
Ympäristötuen ansiosta Viking Linen saama julkinen apu yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Viime vuonna Viking Line teki erinomaisen tuloksen, 6,2 miljoonaa euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan vuosina 2009–2014 suorien yritystukien määrä on kasvanut selvästi, samalla kun vastikkeelliset tuet ovat vähentyneet. Vuonna 2014 yritystuet nousivat kokonaisuudessaan 14 prosenttia vuoden takaisesta. Suorat tuet kasvoivat 8,5 prosenttia ja lainat 2,3 prosenttia. Tämä kehitys on vääränsuuntainen.
Suoria yritystukia on kritisoitu muun muassa siitä, että ne vääristävät kilpailua ja hidastavat talouden rakenteiden uudistumista. Yritysrahoitusta tulisi kohdentaa ennemmin sellaiseen toimintaan, joka uudistaa Suomen taloutta ja sen rakenteita.
Alue: Aihe vapaa
Koskas valtio on alkanut maksaa kodinhoidosta??? Kyllä siitä sietäisinkin sitten nipistää. Kotihoidontuelle taas ei ei ole leikkaustarvetta.
Uskottavuus katosi "asiantuntijan" lausunnosta.