Onko aikuisilla ok, ettei pidä jostain ihmisestä?
Onko ok, ettei vain pidä jostain ihmisestä, jos tuo ihminen ei ole tehnyt mitään väärin ja "epäpitäjäkin" myöntää, ettei ole mitään vääryyttä hänen ja epäpidetyn välillä, joka pitäisi selvittää? Voiko olla pitämättä ja karttaa toista ihmistä vain esim. persoonallisuuden / tyylin / fyysisen ulkonäön takia? Vai onko sellainen epäpitäminen moraalisesti väärin?
Älkää vastatko sellaiseen liittyen, että ette pidä jostakusta, joka tehnyt väärin tai on loukannut teitä, koska se on ihan eri kysymys.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Kirjoita suomea.
Epäpitää = ei pidä jostakusta.
ap.
En ole koskaan pitänyt tiukkapipoisista suorittajatyypeistä. Tulen kyllä heidän kanssaan toimeen, mutta ajatuskin siitä, että joutuisin kotonani katselemaan tuollaista, aiheuttaa päänkivistystä.
Sorry en ymmärrä kymysystä. Hoono soomi, nääs.
Itse en ole koskaan ollut pitämättä kenestäkään. Minulle tuntematon ilmiö. Joskus kaverini on kysynyt, pidänkö yhtä paljon kaikista perheenjäsenistäni. Vastasin pitäväni, ja kaverini protestoi, etten varmana pidä ja yritti pakottaa minut laittamaan perheenjäseneni järjestykseen. :D
Ensikohtaamiset ovat ratkaisevia, jos ihmisestä tai kohtaamisista tulee negatiivinen vaikutelma, niin sitä on vaikea muuttaa positiiviseksi myöhemminkään. Neutraaliksi ehkä, mutta tavallaan häiritseekö se, vaikkei haluaisikaan tutustua ihmisenä enempää? Jos toisessa ihmisessä ei havaitse samankaltaisuutta (itselle näitä voi olla erityisesti poliittinen katsantokanta, koulutus, työtehtävät, harrastukset ja kiinnostuksenkohteet, jokseenkin ikä ja elämäntilanne) ja mitä enempi näistä natsaa huumorin lisäksi, kokee toisen "samanhenkiseksi". Luonteenpiirteetkin voivat täydentää, mutta itse en kylläkään pidä niitä oleellisina... jos ei ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Vierailija kirjoitti:
Olen luova kielenkäyttäjä. Keksin uudissanoja ihan jatkuvasti. Käytän kapulakieltäkin joskus, ja siinä on olennaisinta, että viesti menee perille. :)
ap.
Muistisairailla ihmisillä esiintyy tuota paljon; kun ei muisteta oikeaa sanaa, keksitään toinen sana tilalle.
Mulle tulee joidenkin ihmisten seurassa epämukava olo. Näiden seuraa välttelen. Kaikkien kanssa tulen toimeen kun pidän heidät tarpeeksi kaukana. Mutta kaikista en pidä. Luotan vaistoihini. Ne on olleet poikkeuksetta oikeassa.
On ok. Käytöstapoihin kuitenkin kuuluu, että kohtelee kaikkia kunnioituksella, ellei ole syytä tehdä toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään tarvitse kaikista pitää. Mutta eri asia on, tarvitseeko aina tuoda ilmi ettei pidä jostain henkilöstä.
Ps. Mistä ihmeestä keksit noita sanoja, jotka ei ollenkaan kuulu suomen kieleen?!
Olen luova kielenkäyttäjä. Keksin uudissanoja ihan jatkuvasti. Käytän kapulakieltäkin joskus, ja siinä on olennaisinta, että viesti menee perille. :)
ap.
Onko tavoite saavutettu tähän mennessä?
Minä pidän kaikista, jotka pitävät minusta. Jos jollain on hampaankolossa jotain minua vastaan, tunnen empatiaa jopa häntä kohtaan. Olen positiivinen ihminen.
Kaikista ei tarvitse pitää, mutta toimeen pitää tulla ja osata olla asiallinen. Joskus vaan joutuu olemaan tekemisissä sellaistenkin ihmisten kanssa, joista ei niin tykkää (esim. työpaikalla).
Mutta tietenkin sen asiallisuuden täytyy olla molemminpuolista. Ilkeyttä tms. ei tietenkään tarvii sietää sillä verukkeella, että "toimeen pitää tulla".
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä asioista, jotka ovat saaneet minut vieromaan jotakuta: voimakas ylipaino, hersyvä nauru, rempseys, huono tyylitaju, ärsyttävä puheääni, rasismi, valittaminen, irrationaalisuus, kovat arvot, pahanhajuinen hengitys, lapsikeskeisyys, jäykkyys sosiaalisissa tilanteissa, ujous.
Minä en onneksi koe tarvetta pitää läheskään kaikista ihmisistä. Ystäviä minulla on paljon.
Huomaatko itse, miksi korostin joitakin asioita tekstissäsi? Ihminen on sokea itselleen ja sitä kautta ihan järjettömän tuomitseva muita kohtaan.
Noh, tämähän on juuri sitä, mitä esim minä koen monilta ihmisiltä. Minusta ei yleensä pidetä pelkän ulkokuoren perusteella. En pukeudu provosoivasti, en loukkaa tahalleen ihmisiä enkä ole muutenkaan mikään "minäminä" -tyyppi. Silti ihmiset kokevat oikeudekseen tuomita minut jo ennenkuin olen suutani saanut avattua. Ja kun tarpeeksi monesti on tätä kokenut ihmisiltä, niin rohkenen olla sitä mieltä, että ei toi sun meininki ole ok. Minä itse tuomitsen ihmisen vasta siinä vaiheessa, kun hän käyttäytyy typerästi minua tai muita kohtaan.
Eräässä apteekissa on noin kolmelymppinen mies töissä ja hänen olemuksessaan on jotain niin vastenmielistä, että tekisi mieli lyödä. Hän ikään kuin salailee jotain tai sitten jonkin sortin pervo. Luuten ihan asiallinen ja siisti olemus. Silti tekisi mieli lyödä. En kuitenkaan lyö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä asioista, jotka ovat saaneet minut vieromaan jotakuta: voimakas ylipaino, hersyvä nauru, rempseys, huono tyylitaju, ärsyttävä puheääni, rasismi, valittaminen, irrationaalisuus, kovat arvot, pahanhajuinen hengitys, lapsikeskeisyys, jäykkyys sosiaalisissa tilanteissa, ujous.
Minä en onneksi koe tarvetta pitää läheskään kaikista ihmisistä. Ystäviä minulla on paljon.
Huomaatko itse, miksi korostin joitakin asioita tekstissäsi? Ihminen on sokea itselleen ja sitä kautta ihan järjettömän tuomitseva muita kohtaan.
Yrität ilmeisesti osoittaa viestistäni jonkinlaista kaksoisstandardia, mutta teet sen omien, virheellisten eltustesi varassa, ja siksi epäonnistut. En ole tuomitseva muita kohtaan, ja minulla on erinomainen itsetuntemus. Se, etten pidä jostakusta, ei ole mikään tuomio vaan mieltymys.
Miksi et osaa tehdä eroa tuomitsemisen ja vieromisen välillä?
Vierailija kirjoitti:
Noh, tämähän on juuri sitä, mitä esim minä koen monilta ihmisiltä. Minusta ei yleensä pidetä pelkän ulkokuoren perusteella. En pukeudu provosoivasti, en loukkaa tahalleen ihmisiä enkä ole muutenkaan mikään "minäminä" -tyyppi. Silti ihmiset kokevat oikeudekseen tuomita minut jo ennenkuin olen suutani saanut avattua. Ja kun tarpeeksi monesti on tätä kokenut ihmisiltä, niin rohkenen olla sitä mieltä, että ei toi sun meininki ole ok. Minä itse tuomitsen ihmisen vasta siinä vaiheessa, kun hän käyttäytyy typerästi minua tai muita kohtaan.
Kenellekään ei ole velvollisuutta pitää sinusta. Sillä ei ole tuomitsemisen kanssa mitään tekemistä. Ole vain rauhassa sellainen kuin olet, kunhan et vahingoita muita. Muut voivat vapaasti pitää sinusta tai olla pitämättä.
Jos tämä ns. epäpitäminen on kovin voimakasta, voi sinun olla vaikea peittää sitä. Ja jos näytät tälle henkilölle vahingossa, ettet pidä hänestä (ilman että hän on tehnyt mitään moraalisesti väärää), teet siinä tavallaan väärin.
Eli vaikka yrittäisit olla kohtelias, et välttämättä ole tarpeeksi hyvä teeskentelijä. Siksi sinun kannattaa ehkä miettiä itseksesi, mikä se todellinen syy siihen epäpitämiseen on. Näetkö jotain samaa kuin jossain toisessa inhoamassasi ihmisessä ja yhdistät heidät tahtomattasi toisiinsa? Noin esimerkiksi. Pääsisit itse vähemmällä teeskentelyllä ja vahingossa tapahtuvan epäystävällisyyden mahdollisuudelta, jos oppisit "pitämään" henkilöstä edes neutraalisti. Silloin kohteliaisuutesikin olisi uskottavaa kohteliaisuutta eikä hänelle tulisi sinusta niin helposti sellainen olo, että et pidä hänestä. Vaikka käyttäytyisit "täydellisesti", ei sillä ole merkitystä, jos sieltä alta huokuu jotain käytöksellesi päinvastaiseen suhtautumiseen viittaavaa. (Toivottavasti sait selityksistäni selvää.)
En sano tätä kaikkea opastaakseni, koska muka itse osaan paremmin. Ei, en pidä kaikista enkä edes jaksa yrittää pitää heistä, koska olen laiska eikä minun välttämättä tarvitse. (En toki varsinaisesti inhoa ketään randomia.) Toisaalta onnekseni en edes joudu olemaan ihmisten kanssa paljon tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä ns. epäpitäminen on kovin voimakasta, voi sinun olla vaikea peittää sitä. Ja jos näytät tälle henkilölle vahingossa, ettet pidä hänestä (ilman että hän on tehnyt mitään moraalisesti väärää), teet siinä tavallaan väärin.
Millä perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, tämähän on juuri sitä, mitä esim minä koen monilta ihmisiltä. Minusta ei yleensä pidetä pelkän ulkokuoren perusteella. En pukeudu provosoivasti, en loukkaa tahalleen ihmisiä enkä ole muutenkaan mikään "minäminä" -tyyppi. Silti ihmiset kokevat oikeudekseen tuomita minut jo ennenkuin olen suutani saanut avattua. Ja kun tarpeeksi monesti on tätä kokenut ihmisiltä, niin rohkenen olla sitä mieltä, että ei toi sun meininki ole ok. Minä itse tuomitsen ihmisen vasta siinä vaiheessa, kun hän käyttäytyy typerästi minua tai muita kohtaan.
Kenellekään ei ole velvollisuutta pitää sinusta. Sillä ei ole tuomitsemisen kanssa mitään tekemistä. Ole vain rauhassa sellainen kuin olet, kunhan et vahingoita muita. Muut voivat vapaasti pitää sinusta tai olla pitämättä.
Kyllä, näinhän se on. Minusta ei tarvitse pitää, mutta minua kohtaan voi kuitenkin käyttäytyä inhimillisesti, eikä esim olla puhumatta niinkuin monet ovat tehneet.
Mites, onko viestisi mielestäsi mennyt perille tässä ketjussa?