Tunnetko miestä, joka olisi jättänyt vaimonsa toisen naisen takia?

Vierailija:

Noin minunkin isäni varmaan kuvaisi minua ja sisaruksiani. Ulospäin voidaankin näyttää onnellisilta, tyytyväisiltä ja tasapainoisilta. Silti ero jättää lapsiin aina arvet. Ja lapset usein yrittävät säästää vanhempiaan ja näytellä reippaita.

33&38

Tarkoitin 23&28

miehen moraalittomuus ja selkärangattomuus.



Koskaan ei ole ollut oikeasti vaimossa vikaa, kun pettäjämies on mennyt ja lähtenyt toisen matkaan. Yhtä vähän vaimon vika on miehen petturuus kuin se vaikka, että nyrkki heiluu tai että mies on peliaddiktoitunut tai että on alkoholisoitunut. Ainahan sitä saadaan sanoa, että vaimo mäkätti, niin siksi saikin hakata tms. mutta aivan oikeasti koskaan ei ole kyse siitä vaan pettäjän ja perheensä jättäjän omasta heikkoudesta. Jos on tarvis erota, niin sen voi tehdä niinkin ettei ole uutta nurkan takana jo valmiiksi katsottuna ja näin toimii kaikki avioliittolupauksista, toisten ihmisten kunnioittamisesta ja pienten lasten hyvinvoinnista mitään ymmärtävät ihmiset.

Kyllä se vain ihan lain mukaan on eri asia...

Lapset olivat 2 kk ja 2 vuotta kun mies lähti nuoremman perään. Nainen minua 15 vuotta nuorempi eli ihan opiskelija vielä, lapseton. Lapiperhe-el' m' oli miehelle kai liian rankkaa... hyvät välit meillä silti on.,

En mä sano etteikö mussa olisi ollut koskaan mitään vikaa..varmasti olikin. Joskus on riitoja jokaisessa suhteessa. Meillä kuitenkin suhde toimi normaalisti..seksiä oli säännöllisesti, hellyyttä, joskus riitaa mutta yleensä ottaen ihan tasapainoista perhe-elämää, keskusteltiinkin asioista paljon.

Sitä en tiedä oliko mies onnellinen..ehkä sitten ei kun halusi lähteä. Itse olin jokseenkin onnellinen ja tyytyväinen elämääni eikä mitään sellaista ollut mistä olisi voinut päätellä että mies tulee lähtemään.



Hän vaan rakastui palavasti (omien sanojensa mukaan) eikä enää voinut jatkaa perhe-elämää minun ja lasten kanssa.



Miehen suhde tähän uuteen naiseen kesti vain puolisen vuotta eli ei se mikään vuosisadan rakkaustarina sitten ollut kuitenkaan..jälkeenpäin mies yritti palata takaisin luoksemme, mutta en sitten enää halunnut. Ero oli mulle niin raskas ja uuvuttava etten halunnut ottaa sitä riskiä että mies taas ihastuu ja vain häipyy.

Kannattaisi kyllä miettiä hyvin tarkkaan jos kuviossa on lapsia. Eron myötä lapsilta viedään se oma tuttu koti, joten syiden pitäisi olla vähän painavampia kuin joku tunnelässytys. Tunteet nyt ailahtelevat miten vaan, yhtenä päivänä ihastuu yhteen ja toisena toiseen. Avioliitto on TAHDON (eikä tunteen) asia.

Vierailija:

Tarvitseeko eroon aina olla joku perinteinen syy, kuten juominen, väkivalta, pettäminen, nalkuttava ja/tai pihtaava akka? Vai riittääkö ihan vaan se, että toinen ei enää kiinnosta, tunteet on laimenneet?

Minusta riittää. Ei ketään ole pakko yrittää väkisin, velvollisuudentunteesta rakastaa.

Kyllä avoliitto jossa lapsia on varmasti arjeltaan ja yleiseltä sitoutumisen tasolta samanlainen kuin avioliitto.

erostanne huolimatta, ei todellakaan sen takia, kun ÄITI on nyt vihdoin onnellinen. EI kukaan lapsi toivo kotinsa hajoavan. Vaikka äitillä voi olla vaikka kymmenen miestä elämänsä aikana, lapsilla on aina vain se yksi ydinperhe, vain yksi äiti ja yksi isä.



Mutta helppohan se on tässä moralisoida. Ties vaikka itse tekisin jonain päivänä saman jutun...en ainakaan kovin onnellinen tässä liitossani ole.

Kysyttiin vain, menetkö tämän miehen kanssa naimisiin. Vastasin kyllä. Ei mitään lupauksia Jumalan ja seurakunnan edessä tahdosta rakastaa kunnes kuolema erottaa, blaa blaa blaa.

Elämä on lyhyt. Turha kituuttaa vuosikausia suhteessa, jonka toista osapuolta ei enää rakasta. Olen yrittänyt melkein 3 vuoden ajan saada tunteita takaisin, ei onnistu. Nyt olen eroamassa, ja odotan uutta elämääni innolla. Yritetty on, tai ainakin minä olen yrittänyt saada tätä suhdetta toimimaan.

Vierailija:

Kun on avioliitossa asia on ihan eri kuin avoliitossa tai seurustelusuhteessa.

Kun naimisiin mennään, vihkivalassa kysytään TAHDOTKO rakastaa, kunnioittaa jne. Siinä ei kysytä että RAKASTATKo tällä hetkellä jne.

Kun vastaat että TAHDON, niin sitä päätöstä tulisi myös kunnioittaa ja muistuttaa omaan mieleen aina silloin tällöin, sillä joka liitossa tulee ihan varmasti aikoja, jolloin asiat on nimenomaan siitä tahtomisesta kiinni...

et jos nainen on vaikka ruma, lihava tms... Nakyva syy???

- nörttimies pääsi uraputkeen ja sitten ei enää vanha vaimo riittänytkään ja vaihtoi kymmenen vuotta nuorempaan työpaikalta. Just sellainen mies, ettei varmaan ennen titteliä ja lihavaa palkkapussia juuri naiset katsoneet... (tyyliin Mikael Jungner)

- nuorena yhteen mennyt pari, joka oli aika epäsuhta: mies hyvännäköinen ja menestyvä, vaimo plösähtänyt, laiska ja aloitekyvytön (myös vailla työtä ja koulutusta) kuten arvata saattoi, niin mies jätti naisen ja vaihtoi tasokkaampaan.

Tunnetteko koskaan syyllisyyttä? Vaikka miehen mukaan edellinen suhde olikin jo pelkkä kulissiavioliitto tms.? Pelkäättekö että itselle käy samoin?

Vierailija kirjoitti:

Malliesimerkki on Anne Sällylä, jonka mies ihan tuosta vaan yhtäkkiä lähti liitosta, joka oli vaimon mukaan täydellinen. Miehen mielestä taisi olla vähemmän täydellinen, sillä eihän kukaan lähde liitosta jos on siinä onnellinen.

Muistan tämän. Nousi vaan ylös ja lähti! 4 lasta ja perhe-elämänä kaikkineensa vaan puff, se oli siinä. Muutti Tampereelta Turkuun. Mitenkähön välit niihin lapsiin säilyivät?

Kyllä tunnen. En tiedä onko syy enemmän rakastuminen vai arvostuksen saaminen

Vierailija kirjoitti:

eikö kaikki ihmiset tunne heitä? outo kysymys.



Ja mistä sitä lopulta tietää uskottomuuden " perimmäistä" syytä, kukaan ulkopuolinen ainakaan. Aina sillä ei edes ole mitään sen erikoisempaa perimmäistä syytä. On vaikeampaa olla uskollinen kuin uskoton.

Höpö höpö. Uskollisuus tarkoittaa sitä ettei edes hakeudu tilanteisiin, jotka voisivat johtaa pettämiseen. Harvemmin vehkeet vaan maagisesti lukittuu toisiinsa. Hupsista saatana!

Mun mutsi tuntee miehen, joka reilu kolmekymppisenä jätti vaimonsa toisen naisen takia . Heidän kolme lasta oli alakoulu ikäisiä silloin.

Meillä mies lähti, kolmen lapsen jälkeen huomasi, ettei olisikaan halunnut lapsia. Meni lapsettoman naisen kanssa naimisiin. Nykyään olen asiasta onnellinen, koska mies on epäkypsä ja kaikki voivat paremmin ilman häntä.

Tunnen, exä teki juuri niin, ilmoitti kahvipöydässä asiasta ja lähti siltä istuimelta uuden ihastuksensa luokse.

On niitäkin jotka tekevät tuota useaan kertaan.

Isäni on sellainen. Hänen uusi vaimonsa sitten heivasi hänet muutaman vuoden päästä