Tunnetko miestä, joka olisi jättänyt vaimonsa toisen naisen takia?
Siis tuosta vaan, ilman näkyvää syytä..
tai jos on, niin mikä on ollut syynä?
Kommentit (78)
(kolme- ja nelikymppisiä lapsiperheellisiä) on viimeisen vuoden aikana käynyt eroaalto: kaikissa yhtä lukuunottamatta on kyse ollut kolmannesta osapuolesta.
Ehkä olen kyyninen, mutta en jotenkin jaksa uskoa että jokainen näistä eroajista on löytänyt vihdoinkin Sen sielunkumppaninsa.
Yksi jätti rakastamansa vaimon, koska ei saanut tämän kanssa lapsia - uuden puolison kanssa on 5 lasta.
Yksi rakastui toiseen naiseen, mutta sanoi pystyvänsä rakastamaan kahta naista yhtä aikaa - vaimolle ei sopinut ja samana vuonna syntyivät lapset molempien naisten kanssa.
Yksi jätti vaimonsa (ja lapsensa), koska halusi viettää vapaata elämää.
Moni on jättänyt vaimonsa (ja lapsensa) tavattuaan " elämänsä naisen" - jonkun kuukauden kuluttua uusi ihastus on osoittautunut tavalliseksi ihmiseksi ja haihtunut, näistä miehistä osa on otettu takaisin entiseen perheeseensä, osalla on uusi parisuhde ja osa on katkeroituneita eroisiä.
On myös mies, joka jätti mitään sanomatta vaimonsa - katosi kuin tuhka tuuleen ja syyksi selvisi yrityksen konkurssi ja vaimolle lankeavat velat.
Kuukausien ajan puhuin, itkin, huusin, että tää juttu ei toimi, mulla ei ole enää tunteita sua kohtaan, haluan erota. Kun erosimme, hän romahti koska luuli meidän olevan ihan onnellisia yhdessä (näin kuulin hänen sisaruksiltaan ja äidiltään). Hän myös selitti, että asumme väliaikaisesti erillään, ja varmaan palaamme taas yhteen (itse sanoin suoraan, että en ikinä aio palata hänen kanssaan yhteen). Monta kuukautta eron jälkeen hän soitteli ja kysyi mennäänkö yhdessä elokuviin tms, joka kerta sanoin että ei todellakaan. Kaiken huippu oli se, kun olin lähdössä etelänmatkalle miespuolisen ystäväni kanssa 7 kk eromme jälkeen, ja hän sanoi siitä kuultuaan että se ei kyllä ole hänen mielestään ihan ok, koska olen hänen tyttöystävänsä...
Siinä vaiheessa vaihtui puhelinnumero ja uusi numero salaiseksi.
Vierailija:
mulla oli nuorena tollanen ero 1,5 vuoden suhteesta.Puhuin puoli vuotta että pitäisikö meidän erota kun tämä suhde ei sovi minulle ja sitten kun vihdoin sain tehtyä selväksi että tämä on NYT ero ei toinen ensin uskonut pariin viikkoon ja sitten sanoi, että miten voi tuollainen asia tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta..!
mutta voiko suhde koko ajan olla vain hyvä? Meillä esim. meni suhde tosi huonon jamaan muutamia vuosia sitten kun ainoa siskoni teki itssemurhan ja olin ihan surusta sekaisin varmaan vuoden päivät.
Ja varmasti t o d e l l a huono vaimo.
Vierailija:
tai miehessä jonka vaimo hänet jättääjotkut ihmiset vain ovat sellaisia, että kun he eivät osaa ratkoa ongelmia elämässään - joko parisuhteeseen liittyviä ihan tavallisia huonompia kausia tai sitten omia, vaikka omaan ikään liittyviä kriisejä - he ihastuvat.
Ihastuminen on heille hoitoa ahdistukseen, jota kaikki meistä potevat erilasissa elämän käännekohdissa (esim. ikäkaudet, lasten syntymä, oman vanhemman kuolema, työelämän muutokset).
Ihastunut voi sitten alkaa kuvitella että tämä uusi tässä on ratkaisu kaikkiin ongelmiini - vaikka ulkopuolisesta se olisi ihan järjetöntä jos ne ongelmat ovat vaikka työelämään liittyviä.
13, kirjoitat juuri niin kuin ajattelen. Isäni on juuri tuollainen. Tietenkin se uusi vaimo haluaa ajatella, että vanhempieni avioliitto oli niin huono tai hän vain sattuu olemaan niin hirvittävän ihana...
23
Vierailija:
Mun ex jätti minut ja lapsen ilman näkyvää syytä (ts. olimme ihan kohtuullisen tyytyväisiä, tietääkseni)
Tai no, hän löysi toisen naisen ja sillä hyvä.
Kyllähän se nuoruuden seurusteluaikoina on ihan tavallista jättää toinen, kun ihastuu toiseen. Se on sitä oikean kumppanin etsintää.
Mutta tunnen kyllä pari miestä, jotka ovat jättäneet vaimonsa, toinen juuri ennen esikoisen syntymää, toinen heti sen jälkeen.
Vierailija:
uskottomia miehiä kyllä tiedän, mutta en ainoatakaan miestä, joka olisi jättänyt vaimonsa. Tarkoitan siis tapauksia, jossa mies jättänyt vaimonsa (jonka kanssa mennyt ihan ok ilman mitään isompia ongelmia) toisen naisen takia, johon on rakastunut. Ja jatkanut elämäänsä tämän toisen naisen kanssa.Tuli vain mieleen tuosta Panu ja Anna- jutusta, että voiko toisen jättää vaan kun ihastuu toiseen ihmiseen..Itse en voisi tehdä noin.
ap
Tarvitseeko eroon aina olla joku perinteinen syy, kuten juominen, väkivalta, pettäminen, nalkuttava ja/tai pihtaava akka? Vai riittääkö ihan vaan se, että toinen ei enää kiinnosta, tunteet on laimenneet?
Minusta riittää. Ei ketään ole pakko yrittää väkisin, velvollisuudentunteesta rakastaa.
huono esimerkki. Tarkoitin siis miehiä, jotka ovat naimisissa ja lapsien isiä. En tuollaisia nuoria ihmisiä..
ap
voi erota jos ei jaksa enää kiinnostaa, mutta avioliittoon ryhtyessä on sitouduttu yrittämään todella paljon ja kestämään kaikenlaisia vaikeuksia. Se on paitsi juridinen myös moraalinen sopimus. Sen yksipuolinen purkaminen kovin kevein perustein on minusta epäreilua sitä toista osapuolta kohtaan, joka on ehkä uskonut siihen höpinään mitä siellä alttarin edessä tuli höpöteltyä.
Vierailija:
minusta seurustelusuhteesta
voi erota jos ei jaksa enää kiinnostaa, mutta avioliittoon ryhtyessä on sitouduttu yrittämään todella paljon ja kestämään kaikenlaisia vaikeuksia. Se on paitsi juridinen myös moraalinen sopimus. Sen yksipuolinen purkaminen kovin kevein perustein on minusta epäreilua sitä toista osapuolta kohtaan, joka on ehkä uskonut siihen höpinään mitä siellä alttarin edessä tuli höpöteltyä.
Siihen ei ole muuta lisättävää kuin se, että erityisesti jos suhteessa on vielä lapsiakin jo, pitäisi yrittää löytää onni ensin vaikka kivenkolosta sen nykyisen kanssa kuin lähteä etsimään vihreäämpää ruohoa aidan toiselta puolelta. Välillä tuntu, ettei itsekkyydellä ole nykyisin mitään rajaa, minäminäminä :( Myös sitoutumiskyvyttömyys on lisääntynyt, lieneekö sitten taustalla 70-80-luvun tervettä itsetuntoa romuttaneet kasvatustyylit vai mitkä...
mutta tiedän tisinpäin 3 tapausta, naienn on jättänyt miehensä toisen takia. Nämä " toiset" olivat kaikki vapaita
mutta yhden tiedän. Tosin en tiedä onko tämä mies vielä sen toisen naisen kanssa mutta eron aiheutti kuitenkin. Tunnen kyllä muutamia joilla on ollut kriisi tai tullut ero pettämisen takia mutta yksikään ei ole jäänyt petturi kumppanin kanssa yhteen.
Kun on avioliitossa asia on ihan eri kuin avoliitossa tai seurustelusuhteessa.
Kun naimisiin mennään, vihkivalassa kysytään TAHDOTKO rakastaa, kunnioittaa jne. Siinä ei kysytä että RAKASTATKo tällä hetkellä jne.
Kun vastaat että TAHDON, niin sitä päätöstä tulisi myös kunnioittaa ja muistuttaa omaan mieleen aina silloin tällöin, sillä joka liitossa tulee ihan varmasti aikoja, jolloin asiat on nimenomaan siitä tahtomisesta kiinni...
Mutta itse kysymykseen vastaan, että en tunne miestä joka olisi jättänyt perheensä toisen naisen takia, mutta tunnen naisia, jotka ovat jättäneet perheensä toisen miehen takia =/
Vielä pari viikoa ennen olin heillä kylässä ja mies kertoi tulevaisuudensuunnitelmistaan. Kuinka he myyvät talon lasten lennettyä pesästä ja muuttavat ulkomaille asumaan. Takana oli 20vuotta avioliittoa.
Kaksi viikoa tästä mies ilmoitti, että muuttaa kuukauden päästä toisen naisen kanssa yhteen, koska on löytänyt oikean rakkauden!!!
Ja lapset unohtuivat erossa täysin, nyt on vain naisen lapsi ainoa, jota taytyy huomioida.
Nykyinen mieheni. Jätti vaimonsa (ja 3 lasta) minun vuokseni. Tuosta noin vain - reilun kuukauden jälkeen siitä, kun tutustuttiin. Samoin minä jätin mieheni (meillä myös 3 lasta). Se oli menoa kertaheitolla, eikä ole tarvinnut katua hetkeäkään. Löysimme toisistamme sielunkumppanit, olemme toisillemme ne OIKEAT. Sen vain tietää, kun se kohdalle osuu.
Molemmilla oli ihan ok avioliitot, eikä oikeasti tiedetty mitään puuttuvan, ennenkuin toisemme tapasimme... Ei siinä paljon jäänyt järkisyille tilaa.
Tästä kaikesta on jo useampi vuosi; olemme edelleen älyttömän onnellisia, suhteet exiin on kunnossa ja uskokaa tai älkää, ni lapsetkin ovat onnellisia ja tyytyväisiä, tasapainoisia ihmisiä.
Elämä yllättää.
Vierailija:
Kun on avioliitossa asia on ihan eri kuin avoliitossa tai seurustelusuhteessa.
Vierailija:
Ei siinä paljon jäänyt järkisyille tilaa.Tästä kaikesta on jo useampi vuosi; olemme edelleen älyttömän onnellisia, suhteet exiin on kunnossa ja uskokaa tai älkää, ni lapsetkin ovat onnellisia ja tyytyväisiä, tasapainoisia ihmisiä.
Noin minunkin isäni varmaan kuvaisi minua ja sisaruksiani. Ulospäin voidaankin näyttää onnellisilta, tyytyväisiltä ja tasapainoisilta. Silti ero jättää lapsiin aina arvet. Ja lapset usein yrittävät säästää vanhempiaan ja näytellä reippaita.
33&38
mutta tunnen muutaman joiden vaimot ovat jättäneet uskottomuuden takia.
Luuseri jätkiä kyllä muutenkin..
Vierailija:
Minusta tuntuu, että oli jonkinlainen neljänkympinkriisi. Piti vielä kokea jotain...
Tietääkseeni äitini ei ollut tiukkapipo tai haukkunut häntä. Pihtaamisesta ei ole sisäpiirintietoa.
Voin kertoa, että meille lapsille se oli HIRVEÄÄ.