Lue keskustelun säännöt.
Oletko sinäkin usein vihainen, äkäinen ja huudat perheellesi - tietysti vain ja pelkästään aiheesta!
19.08.2016 |
Muistatko kun nuorena katselit perheenäitejä jotka olivat aina kiukkuisia ja vihaisia. Ajattelit en ainakaan käyttäydy noin.
Oletko sinäkin nyt sellainen nainen joka on toistuvasti äkäinen ja vihainen miehellesi ja lapsille. Tietysti sinulla on aina hyvä syy siihen! Kuinka monta päivää esimerkiksi viimeisen viikon aikana olet ollut hyväntuulinen ja kuinka monena päivänä on ollut syytä olla vihainen ja ärtynyt?
Kysy sitten mieheltäsi ja lapsilta miten he asian näkevät viime viikon ajalta. Älä ylläty jos vastaukset ovat aika erilaiset, eikä tulos imartele sinua.
Kommentit (14)
En ole, enkä huuda koskaan. Olen lauhkea kuin lammas. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on niin idiootti että pakostakin siinä hermostuu. Luonteeltani olen lauhkea.
No minä en kyllä ole. Päinvastoin, saan usein kuulla siitä, että mikä sua vaivaa kun et koskaan suutu. En mä jaksa suuttua, enkä ainakaan huuda, se on jotenkin niin ajan ja energian hukkaa. Jos joskus hermostuttaa, vedän henkeä, rauhoitan ajatukseni, tyynnytän mieleni, ja jatkan rauhallisesti asian selvittämistä. En tykkää sellaisesta kireästä ja kiukkuisesta olotilasta, ja välttelen sitä viimeiseen asti.
Huudan aina, vaikka mieheni on enkeli. Olen vain paha, minkäs teet.
Aika pahat denialit äv-mammoilla kuten odottaa voikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En harrasta huutamista. Mielialat tietysti vaihtelee kuten varmaan kaikilla, mutta minä käsittelen ne itsekseni enkä kaada paskoja olojani muiden päälle.
En huuda. On sen verran itsehillintää. Meillä myöskään lapsi ei ole koskaan huutanut ja on jo esiteini, aikuisten mallista oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nalkutuskulttuuri syntyy siitä että nainen haluaa kaikkien toimivan kuten hän itse toimii. Koska hänellä ehdoton ja paras käsitys kuinka koska pitää tehdä ja mitä pitää tehdä.
Omaan oloon voi vaikuttaa jo sillä, että räätälöi arjen joustavaksi. Suunnittele, ennakoi, opi virheistä, ja ole armollinen itselle sekä toisille.
Tietysti Äidin ravinto, liikunta ja lepo vaikuttaa eniten hyvään oloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En huuda koskaan.
Tosin en myöskään ole perheenäiti.
Uskon, että näillä asioilla on syysuhde.
Joskus tietty tulee ylilyöntejä ja tulee ääntä korotettua. Pääsääntöisesti olen kuitenkin hyväntuulinen enkä ärhentele perheenjäsenilleni tai muillekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole. Meidän perheessä mies hoitaa tuon puolen. Lapset eivät uskalla sanoa isälleen mitään, kun on niin arvaamaton tuuliviiri. Lisään vielä, että en muista oman äitini koskaan huutaneen tai tiuskineen.
En huuda, mutta olen ärtyinen. En haluaisi olla. Tuntuu, että minut on huijattu lasten hankinnassa - siis mies on. Ei meillä todellakaan ole tämä tasavertaista. Nyt jos joskus ymmärrän omaa äitiäni paremmin kuin hyvin. Miehet pääsevät niin paljon helpommalla, ja se on kaikinpuolin hyväksyttyä. Jos nainen palaa esim. töihin vuoden kotonaolon jälkeen, niin kaikki pitävät naista huonona äitina - vaan ei miestä huonona isänä. Kuulostaa kliseeltä, mutta niinhän se on.
Oliko sinulla jotain sanottavaakin aiheesta vai haluatko vain että kaikki tunnustavat olevansa äkäisiä huutajia antamatta mitään rakentavaa kritiikkiä miten kierteestä voisi päästä eroon?