Auttakaa, mitä teen mieheni kanssa

Teillä ei ole mitään yhteistä. Mutta kaksi lasta olette kuitenkn tempaisseet?

Älä vaan sano. Muuttuiko mies kuin yhdes yössä lapsien tulon jälkeen? Sinä olet ihana itsesi ja miehestä tuli simsalabim yhtäkkiä kuspää?

Työnnä se äijä jonnekkin kaappiin ja hanki parempi.. 

Ihmeellisiä nämä, jotka kuvittelevat jossain palstalla pystyttävän ratkomaan heidän parisuhdeongelmat..  Henkistä tukea, ehkä, mutta muuten... Aikuisten oikeasti. Jos mies on kyvytön, ettekä sovi yhteen niin ero ja uutta putkeen.

Tee sinä teidän elämästä mielenkiintoisempi, älä tehtävää miehelle työnnä. Kirjoitit, että "olet kertonut" miehelle haluavasi seksiä useammin ja eri asennossa - etkö tee itse aloitteita ollenkaan? Ja tuskinpa mies kieltäytyy jos hänen eteensä vaikka nelinkontin menet jos se asento ei teidän vakiasento ollut. Jos huumori kerran yhdistää, niin käytä sitä. Älä valita, vaan tee jotakin. Ja kakarat laitat päiväkotiin ja menet itse töihin, niin pääset aikuisten pariin päivällä ja tienaat ehkä vähän, millä saat taas jotakin tasoa elämääsi.

Jälleen kerran tuuli humisee korvien välissä.  Elämän sisällön ratkaisua haetaan ja odotetaan toisesta henkilöstä. Oih, sattuu!

Jokaisessa parisuhteessa tulee vaiheita, jotka tuntuvat puuduttavilta. Jos teidän ongelmat ova tuota luokkaa, ne tuskin miestä vaihtamalla paranevat. Löydä onnellisuus itsestäsi ja omista tekemisistäsi, älä odota, että mies tekee sut onnelliseksi. Teillä on jo paljon, jos yhteinen huumorintaju löytyy. Käytä sitä ja muuta itse tilannetta, houkuttele miestä eri juttuihin mukaan. Anna miehen pysyä kotona, jos ei halua mennä, mutta mene silti itse.

Uusi suhde tuo kyllä hetkeksi helpotuksen, mutta tuskin tilanne sua pitempään onnelliseksi tekee.

Uusi suhde ja pienet lapset ja mahdollinen uusperhekuvio kummallakin, ei ainakaan helpota. Ja tuskin on lasten etu teidän tilanteessa? Pikkulapsiarki ei ole helppoa, toivottavasti"se mies johon rakastuit " löytyy uudelleen, kun arki helpottuu!

6 lisää: eikö ne lapset ole tällä hetkellä se teidän yhteinen juttu?

Kuulostat niin nuorelta, kuinka vanha sinä ja miehesi olette? Aloiteko vähän liian aikaisin leikkimään kotia vieläpä lapsiperhekotia? Olisiko sittenkin pitänyt odottaa vielä vaikka viitisen vuotta...?

Olette nyt kuitenkin rakkauden hedelmiä tehneet yhdessä ja ajatus olisi, että heidät yhdessä myös kasvattaisitte, joten teidän tulee kasvaa tehtäviinne. Myös sinun. Kämppiksenä oleminen tuskin helpottaisi sinun seksin nälkääsi, tuskinpa sinä kotiinne lähtisit vieraita miehiä tuomaan parantamaan sinua, joten tyydy valitsemaasi urooseen ja vaivaudu hieman tekemään itsesi mielenkiintoisemmaksi. Laihduta tai muuta itseäsi muulla tavoin, käy vaikka kampaajalla, huolehdi puhtaudestasi ja vaatteistasi, älä märise ja pidä koti siistinä. Älä mieti, vaan tee jotakin. Älä odota miehen tekevän, ei hänellä ole ilmeisesti mitään ongelmia, vaan sinulla ne ongelmat ovat.

Ei tuo pahalta kuulosta... Teillä on se tärkein, eli huumori. Miksi pitäisi olla muuta yhteistä? Eikö kaverit täytä sitä aluetta? Jos haluat samanlaisen kuin itse olet, niin itseesi olet sitten rakastunut.

Ota vastuu vain omista tunteistasi: jos odotat toisten tekevän sinut onnelliseksi, tulet aina pettymään.

Miehesi onnellisuus / onnettomuus on hänen oma valinta ja tunne, mistä et ole vastuussa.

Aikuinen kykenee reflektoimaan omia valintojaan ja tekemään korjausta kun huomaa olevansa hukassa/onneton.

Silloin lisääntyy onnellisuuskin kun saa onnistumisen kokemuksia ja syyllisiä ei tarvitse etsiä kaukaa kun peiliin katsoo...

Samalla jättää lapsilleen parhaimman perinnön jota ei pörssin heilahtelut kaada, tai pankkikriisit nollaa: tunneäly ja elämänviisaus kun kasvaa sitä myötä kun niitä käyttää ja kylvää😇

Onnellista loppuelämää odotellessa😎😘

Vierailija kirjoitti:

Uusi suhde ja pienet lapset ja mahdollinen uusperhekuvio kummallakin, ei ainakaan helpota. Ja tuskin on lasten etu teidän tilanteessa? Pikkulapsiarki ei ole helppoa, toivottavasti"se mies johon rakastuit " löytyy uudelleen, kun arki helpottuu!

En löytänyt aloituksesta sanaakaan uusperheestä tai siitä, että suhde olisi uusi. Ap ei valittanut myöskään lapsistaan, vaan vain oman päänsä sekaisuudesta, mustasukkaisuudestaan miestä vastaan tulevista naisista ja tulevasta. Yrittämisen puute pitäisi saada muuttumaan yritteliäisyydeksi, tylsyys tasaiseksi toimivaksi arjeksi ja seksi mielenkiintoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Jälleen kerran tuuli humisee korvien välissä.  Elämän sisällön ratkaisua haetaan ja odotetaan toisesta henkilöstä. Oih, sattuu!

Peiliin katsomosen paikka todellakin. Jos sinulla on tylsää se ei ole miehesi syy. Tartu itseesi, tee niitä haluamiasi asioita, Ei kaikkea tarvitse miehen kanssa yhdessä tehdä. Ja ties vaikka mieskin innostuisi mukaan.

Jätä se sika

Jotenkin aloituksesta välittyy aivan karmea lapsellisuus.

Uusperhekuvio siitä tulisi jossain vaiheessa, kun löytävät ne uudet kumppanit, tulevaisuuteen mietitty tämä kommentti.

Kerropa ap, mihin miehessä ihastuit alunperin? Huumoriin? Huumoria on vieläkin, joten siitä on hyvä lähteä liikenteeseen. Et kirjoittanut mistä sinä olet kiinnostunut, mutta jos olet kiinnostunut vaikka öljyvärimaalauksesta, niin sitten painelet jonnekin työväenopiston öljyvärimaalauskurssille. Aika monet muutkin asiat voit jakaa samaan tapaan muiden ihmisten kanssa eikö vaivata niillä miestäsi, joten tämä homma jää sinun käsiisi. Valittamalla ja itsesäälistä itkemällä eivät asiat parane ja muut eivät pysty sinua niissä auttamaankaan. Onni on omissa käsissäsi. Älä näytä lapsille huonoa esimerkkiä, he tarkkailevat sinua taukoamatta ja kaikki valittamisesi ja itkusi tarttuvat heihin kuin liima.

Kiitos vastauksista!

Ensimmäinen lapsi oli vahinko, mutta helppo vauva niin haluttiin toinen. En edes ole kovin nuori, 26. Käyn töissä, tykkään entisöidä huonekaluja ja etsiä taloon kaikkea uutta ja korjata vanhaa. Tykkään olla metsässä yksin ja nähdä ihmisiä, tehdä kavereiden kanssa kaikkea. Haluaisin tehdä perheenä asioita, mutta mies on laiska. En jaksa yksin sitten 2 ja 3-vuotiaan kanssa lähteä esimerkiksi metsään tai hevostallille, kun nautinto on siinä aika kaukana 😁

Rakastuin seksiin.. Ne pari asentoa riitti alkuun. Mutta oma seksuaalisuus vaan kasvaa, ja haluaisin alistamista yms mistä mies ei innostu. Ihastun miehen kiltteytteen ja hyvyyteen muita ihmisiä kohtaan, lapsi- ja eläinrakkauteen ja ulkonäköön.. Tuntuu, että nyt näemme toinen toisemme lapsellisena..

Inhoan siivoamista yli kaiken, mutta yritän siivota, samoin mies inhoaa sotkua mutta ei jaksa siivota. Valitetaan toisillemme turhasta. En ole lihonut viimeiseen vuoteen kiloakaan ja kun työt alkoi, niin olen myös alkanut liikkumaan enemmän, käyn kampaajalla ja ostin kivoja vaatteita töihin. Mietin itsekin johtuuko miehen seksihalujen harveneminen lihomisessa ja siitä, että näkee mut usein ilman meikkiä jossain kotiretkussa. Ei se kuitenkaan johdu, koska olen viimeiset 5kk noihin panostanut. Ja vielä vuosi sitten halusi seksiä kun oli vielä rasksuskilojakin jäljellä ja näytin elävältä ruumiilta. Seksi on silloin hyvää kun mies on kännissä...

Montako vuotta tässä kannattaa yrittää tulla onnellisemmaksi?

Kun mietin, niin rakastan kyllä miestä paljon, vähän kuin hyvää ystävää. En ikinä toivoisi hänelle pahaa ja hän on mielestäni edelleen komea.

Ap

Tottakai ero päälle, niin pääset baariin ettii s-seuraa ja saamaan kunnolla.

Ja sitten ongelma on siinä, kun käyn töissä en viitsisi hirveästi harrastaa ja nähdä ystäviä, kun en näe lapsia kuin sen 5h/vrk. Välillä töissä venyy kuuteen. Kerran viikossa pyrin tekemään omia asioita ja viikonloppuisin nään ystäviä. Kuitenkin kaipaisin jotain niihin arki-iltoihin. Haluaisin, että tehtäisiin nelistään jotain. Oma piha ja koti ei vaan riitä. Kun lapset kasvaa, niin varmasti otan heidät ratsastamaan yms, mutta ovat vielä niin pieniä ja vilkkaita etten oikein missään kahvilassa tms nauti jos olen yksin heidän kanssaan. Mies haluaisi vaan maata kotona töiden jälkeen. Jos otan vaan toisen lapsen mukaan, toinen itkee perään 😒

Ap

Vierailija kirjoitti:

Rakastuin seksiin.. Ne pari asentoa riitti alkuun. Mutta oma seksuaalisuus vaan kasvaa, ja haluaisin alistamista yms mistä mies ei innostu. Ihastun miehen kiltteytteen ja hyvyyteen muita ihmisiä kohtaan, lapsi- ja eläinrakkauteen ja ulkonäköön.. Tuntuu, että nyt näemme toinen toisemme lapsellisena..

Huomaatko itsekin, kuinka ristiriitaisia rooleja mieheltäsi odotat? Halusit rinnallesi kiltin, huolehtivan miehen, mutta hänen pitäisi näytellä makuuhuoneessa alistajaa...

Jossain määrin seksissä voi "tulla vastaan" molemminpuolin, mutta kovin suuri liikkumavara ei ole, ilman että se käy tuhoavaksi. Ymmärrät varmaan, ettet varmaan innostuisi ajatuksesta, jos mies ehdottaisi niin rajua suuseksiä, että se aiheuttaisi sinulle tukehtumisen tunteen (tai jos innostut, toivon, että ymmärrät miksi kaikki eivät siihen suostu) Yhtä vähän pitäisin itse (kilttinä miehenä) ajatuksesta, että aiheuttaisin todellista kipua vaimolleni. En kuitenkaan halua maalata sinulle, ap, liian lohdutonta kuvaa seksuaalisuudesta (ja se nyt on varmaan vain yksi ongelma suhteessanne) sillä kyllähän sitä turvallista liikkumavaraa on, kunhan molemmat sitä käyttävät. Ei varmaan tunnu kovin luonnolliselta virittää yhdeksi yöksi juuri sellaista fantasiaa, jonka toinen on aiemmin kuvannut, mutta ehkä voi pikkuhiljaa siirtyä siitä hellästä lähetyssaarnaajasta hieman "rajumpaan". Takaapäin aluksi lusikassa, siitä ehkä lopuksi doggiestyleen... Ja toinen esimerkki, miehesi voi aluksi vain pitää käsiäsi kiinni, ehkä sitten hieman tiukemmin ja siitä ei ole niin pitkä matka sitomiseen tai ehkä tuo kiinnipitäminen riittää sinulle... En nyt halua mennä enempää yksityiskohtiin esimerkeillä, mutta ymmärsit varmaan pointin. Jonkin verran voit pyytää/toivoa, mutta toisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa. Asioita voi kokeilla, mutta jos toinen ei tunnu niistä mitään saavan, niitä ei kannata jatkaa, muuten tuhoat ajan oloon koko seksielämäsi.