Mies jäi kiinni

Oliko se joku suomalainen seksipalsta vai ulkolainen? Kirjoittiko suomeks vai englanniks? Mikä sen sivuston tarkoitus on? Löytää live panoseuraa vai puhua rumia netissä vain?

Porno on fantasiaa, koska siinä ei olla tekemisissä kenenkään kanssa.

Kun mukaan tulee "oikeat" ihmiset, se on ainakin omasta mielestäni väärin. Pornoa katsellessa kiihottuu katsellessaan näyttelijöiden keskinäistä aktia, mutta vuorovaikutusta ei synny. Kirjoitellessa, nettikameran välityksellä tms, vuorovaikutus syntyy ja silloin ei enää kyseessä ole yksipuolinen leffan katselu vaan silloin vähän kuin ollaan itse siellä leffassa.

Suomalainen palsta. Tai itseasiassa kaksi, iskuri ja joku sexworks tai jotain sinne päin. En ole käynyt katsomassa. Oli sinne kirjoittanut jopa että "haen seuraa vaimon luvalla".

Ja oon niin samaa mieltä sun kanssa, 2! Silti väittää, että "netissä nää hommat on niin virtuaalisia", että meni niinkuin vähän "vahingossa niin pitkälle". Toisaalta senkin ymmärrän, haukutaanhan tälläkin palstalla muita ihan silmittömästi, vaikka ei kasvokkain uskaltaisikaan.

Mua vaan pelottaa, että kehitän turhaan jonkun kriisin asiasta, joka onkin oikeastaan aika mitätön. Ehkä joku kirjoittelu onkin ihan mitätöntä puuhaa, mutta miten tällainen asia tuntuu romuttavan luottamuksen ihan kokonaan?

ap

Tapaisi siis noita naisia jos ei jäisi kiinni? Eikö tuo kirjoittamasi asia vaivaa sinua?

On pettämistä. Not cool.

Miksi miehelläsi oli tarve kääntyä tuollaiselle palstalle? Olisiko aika kohentaa seksielämäänne?

M43

Yllättävää että mies saa asian kääntymään naisen syyksi. En toki kiellä ettei AP voisi olla pihtaava tiukkis, mutta ei nuo miesten aivotukset yleensä naisen syytä ole.

Sika jätä .  Varmaan saanu satoja vastauksia, mutta valehtelee.

Vierailija kirjoitti:

Mies jäi kiinni seksipalstoilla käymisestä. Ensin sanoi käyneensä vain lukemassa, aikani tiukattuani se vaihtuikin muotoon "kirjoitin viestin, mutta en lähettänyt", sitten "no muutaman kanssa kirjoteltiin", mikä oli muutaman päivän päästä enää "muutamalle kirjotin, mutta ei kukaan vastannut". Kuulemma "ei ikinä vois oikeasti tavata ketään, kun asutaan näin pienessä kaupungissä, ei vois tehdä niin jäämättä kiinni". No, enhän tietysti voi uskoa sanaakaan, sillä annoin ensin mahdollisuuden kertoa koko stoorin, ja silti se täydentyi yllä kuvaillulla tavalla myöhemmin.

JOS nyt miehen tämä versio totuudesta oliskin totta (että on vain käynyt pari viestiä laittamassa, joku ehkä vastannut takaisin), onko se teidän mielestä pettämistä? Oonko ihan ylireagoiva paskavaimo, jos mun mielestä seksi kuuluu meidän välille, eikä miehen ja joidenkin, olkoonkin anonyymien, nettituttujen välille? Vai pitäiskö tähän suhtautua kuten pornoon (se on ihan fine, katson itsekin välillä), että fantasiaahan se vaan on?

Olet oikeassa, seksi on vaimon oikeus ja sitä saa käyttää parhaaksikatsomallaan tavalla.

Mä voin tehdä erillisen alotuksen, jossa pohditaan miehen käytökseen johtaneita vikoja minussa ja seksielämässämme ;) On syitä minussa, on syitä miehessä, mutta tämä aloitus ei käsittele nyt sitä asiaa.

ap

Voi oikeasti olla, että mies on vähän tyhmyyttään ajautunut moisille palstoille "katsotaan nyt mielenkiinnosta millaista siellä on", mutta viimeistään nyt miehen pitäisi ehdottomasti tajuta, että niin ei tehdä ja lopettaa tällä sekunnilla.

En mä varmaan eroa tuossa lähtisi puuhaamaan, jos suhde muuten ois ees suhteellisen ok, mutta varmasti satuttaisi. Nyt ois ehkä hyvä hetki hommata ihan sitä kahdenkeskistä parisuhdeaikaa ja kokeilla löytää se seksuaalinen jännite siellä parisuhteen sisällä? Mennä jonnekin hotelliin tms, pääasia, että pois kotoa ja tutuista kuvioista.

-2-

Vierailija kirjoitti:

Tapaisi siis noita naisia jos ei jäisi kiinni? Eikö tuo kirjoittamasi asia vaivaa sinua?

Tämä. Ja se asia, että haluaa jakaa seksuaalisuutensa ja kullinsa vähintäänkin virtuaalisti muiden kanssa. Tietenkin on pettämistä. Siellä toisessa päässä on IHMINEN. TOINEN NAINEN. Jos sulle ei oo ok että ukko on iloksi muidenkin seksielämälle, niin eihän tuossa oo mikään ok. Pornoa mun mielestä on ok katsella ja tyydyttää itseään, syvästi ihmettelen naisia jotka näitä yrittää kieltää, niinkuin miehellä ei olis oikeutta itseensä. Mut se mitä muiden kanssa alkaa jakaa on ihan eri asia. Voi mikä ääliö. Epäluotettava, ei edes kiini jäädessään ota vastuuta. Sinuna alkaisin miettiämitä oikeesti haluat elämäsltäs. Jakaa sen tuollaisen urpon kanssa..?

Vierailija kirjoitti:

Tapaisi siis noita naisia jos ei jäisi kiinni? Eikö tuo kirjoittamasi asia vaivaa sinua?

No vaivaahan se. Luulen, että mies tarkoitti sanoa jota kuinkin, että "en tietenkään ole tavannut, tai ollut edes aikeissa tavata ketään. Asutaan niin pienessä kaupungissa, ettei se olisi mahdollista, siinä sulle todiste uskollisuudestani", tai jotain sinne päin, mikä on miehen logiikalla mahdollista. Mun mies on siis perus mies, eli tarkoittaessaan jotain asiaa, sanoo jossain järjestyksessä jotain siihen samaan aihepiirin liittyviä sanoja.

En kyllä yhtään ihmettele, että moni jää uskottomaan tai väkivaltaiseen suhteeseen. Niin mielellään sitä kääntää kaikki ikävätkin asiat kuitenkin tällä tavalla "parhain päin", just tyyliin "no ei se sitä tarkoittanut" tms. Vaikea olla objektiivinen, siksi kirjoitinkin tänne.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mä voin tehdä erillisen alotuksen, jossa pohditaan miehen käytökseen johtaneita vikoja minussa ja seksielämässämme ;) On syitä minussa, on syitä miehessä, mutta tämä aloitus ei käsittele nyt sitä asiaa.

ap

Ehkä tämä oli miehesi hätähuuto. Tahallaan jäi kiinni. Yleensä osaamme peittää jälkemme jos vaan niin haluamme.

Ei nyt käytetä sitä JSSAP-korttia. Meillä on ihan pienet lapset, ja ennen lasten hankkimista menimme naimisiin ja päätimme, että tuli mitä tuli, ainakaan pikkulapsivaiheen aikana emme eroa. Eikä erota aiotakaan. Rakastan miestäni, ja jos nyt tuntuisi oudolta hehkuttaa, kuinka hyvä kumppani hän (normaalisti) on, niin ainakin hän on todella hyvä isä. Vaikka en luottaisi hänen uskollisuuteensa tippaakaan, niin hänen isyyttään se ei vie. Että sinänsä tuollainen musta-valko-ajattelu on multa poissuljettu, sillä haluan toimivan parisuhteen ja haluan sen nimenomaan lasteni isän kanssa.

Tai, jos rehellisiä ollaan, niin nyt (pari päivää miehen touhujen paljastumisen jälkeen), minusta tuntuu, etten enää koskaan voi luottaa mihinkään, mitä mies sanoo. Suoraan sanottuna haluaisin vaan pakata kaikki kimpsut ja kampsut, napata lapset kainaloon ja muuttaa takaisin kotikaupunkiini. MUTTA tiedän, että tällaiset tunteet tulevat ja menevät tässä prosessissa. Tai, jos tämä on se olo vielä (kuinka pitkän??) ajan jälkeen, niin sitten se on varmasti oikea ratkaisu.

Ihan vielä ei siis ole parisuhteen kipinän löytämisen aika. Kaipaan miestäni ja hänen kosketustaan, mutta en pysty ottamaan sitä vastaan. Vain ne likaiset, yksityiskohtaiset sanat, joita mies on kirjoitellut  muille (tosissaan tai ei), tulevat mieleen. Aika senkin korjannee.

ap

Vierailija kirjoitti:

Sika jätä .  Varmaan saanu satoja vastauksia, mutta valehtelee.

Niin, miehethän perinteisesti saavat seksipalstoilta helposti (ilmaista) seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voin tehdä erillisen alotuksen, jossa pohditaan miehen käytökseen johtaneita vikoja minussa ja seksielämässämme ;) On syitä minussa, on syitä miehessä, mutta tämä aloitus ei käsittele nyt sitä asiaa.

ap

Ehkä tämä oli miehesi hätähuuto. Tahallaan jäi kiinni. Yleensä osaamme peittää jälkemme jos vaan niin haluamme.

No, voin kertoa et jäi kiinni ihan vahingossa. Tuli esille muitakin asioita, jotka nyt ei suoranaisesti liity tähän, mutta jotka selvisi samalla. Mutta ihan hyvä teoria. Siks mä tänne kirjotinkin, että saisin eri näkökulmia.

Yhteinen konsensus näyttää kuitenkin olevan, että kusipää se on, kun petti. Ja olen kyllä täysin samaa mieltä! Tekisi mieli olla tosi lapsellinen ja alkaa piinaamaan ja kiusaamaan miestä ihan vain, koska minuunkin sattuu. Tai no pettää en voisi. Oon ollut tän koko farssin yläpuolella tähän asti, miksi luovuttaa nyt? Pahin mitä oon nyt tehny "kostaakseni", oli syödä miehen karkit ilman lupaa. Ansaitseehan se sen ainakin.

Aika paha Kyl toi kaikkien syönti. Miehesi kärsii takuulla.

Aika tossu olet AP sori vaan.

Itse pettäjänä voin kertoa pari tosiseikkaa. Pystyn olla saman miehen kanssa korkeintaan kolme vuotta. Niidenkin aikana voin pettää, mutta haluan kuitenkin olla yhdessä sen hetkisen miehen kanssa ja kiinni jäädessä rukoilen uutta mahdollisuutta ja lupailen kymmenen hyvää ja ykstoista kaunista. Sitten jossain vaiheessa tulee tunne, että ei vaan enää kiinnosta. Jättäminen voi olla vaikeaa monestakin eri syystä. Silloin alan käyttäytyä todella leväperäisesti. Pidän yhteyttä muihin miehiin, säädän selän takana minkä kerkeän, ja kiinni jäädessäni en hirveästi edes yritä keksiä tekosyitä. Miehesi kuulostaa samanlaiselta. Ehkä hänkin on patologinen pettäjä, joka on tullut suhteenne kanssa tiensä päähän. Tekee hölmöyksiä, ja yrittää korjata niitä uusilla hölmöyksillä. Välittää susta, muttei kuitenkaan enää halua sua. Lapset vaikeuttavat lähtöä, joten keksii keinoja, joilla saisi sinut jättämään itsensä. toivottavasti näin ei olis sun kohdalla. Itse taidan lopulta päätyä yksinäiseen vanhuuteen tällä persoonallani. Onneksi siihen on kuitenkin vuosikymmeniä aikaa.

Me ollaan oltu yhdessä pian kymmenen vuotta. Kai mä olen onnellinen, kun on ainakin hyvä isä. Tiedostan, että seuraavat vuodet on epävarmuutta. Mutta taas mulla on olo, että teen kuitenkin melko harmittomasta "egon buustaamisesta" tosi suuren numeron. Kaikki mokaa, mäkin olen mokannut. Mies on auttanut mut läpi todella vaikeiden aikojen. Ollaan yhdessä selvitty monesta. Pitäisi vaan antaa anteeksi. Tiiän, ettei kellään teistä oo oikeeta vastausta, mutta mulle kirjottaminen on ollu aina terapiaa. Ehkä mun pitäis vaan kirjottaa vimmatusti, että pääsisin eroon tästä vihasta. Tuntuu, että voin antaa vaan kaiken nyt mennä perseelleen ja syytän siitä miestä. Kaikesta siitäkin, mikä ei oikeesti oo edes sen syytä. Tiedän, ettei pettäminen ole mun syytä, mutta siihen johtaneet syyt on. Tai ainakin yhdessä meiän syytä. Kumpikaan ei oo jaksanu tarpeeksi tehdä niiden eteen mitään. Ei elämässä voita mitään vihalla. Ja jos joku syy on hyvä pysyä yhdessä, niin lapset. Onneksi meillä on ne. (Ja ei, en tarkoita, että tilanteessa kuin tilanteessa tulisi pysyä yhdessä lasten takia.) Meillä on ihana, kaunis perhe ja me voidaan vielä elää ihana ja kaunis elämä yhdessä. Miten voikin olla näin kiitollinen ja pettynyt samalla. Ristiriitaista. Todella.

ap