Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.

Mystikko, joulusaarna olisi tilauksessa!

Vierailija kirjoitti:

RM kuten monet muutkin valaistuneet kehoittavat kysymään itseltä kuka minä olen. Eikö ole sama kysellä Jumalalta, kuka hän on. Hei Jumala, kuka sinä olet?

Eikö siinä lopulta pääse samaan lopputulokseen? Samaan oikeaan ja ainoaan vastaukseen?

Niin, eikö tuossa olekin ideaa, sillä kuten Mystikko ja Rupert Spirakin sanoivat, Jumala on kuin hypnotisoitu uskomaan olevansa jotain muuta kuin todellisuudessa on, joten jos alat kysellä Jumalalta kuka hän on, niin ehkä hän herää, eli sinä(kin) heräät, vai?

Mystikko: "Ihmisen tragedia on, että hän itse on Se jota etsii, eikä voi koskaan löytää koska uskoo itse olevansa voimaton ja pieni, jonka täytyisi saada apua toiselta persoonalta, Jumalalta jossain tuolla taivaissa. Jumala itse on hypnotisoitu uskomaan että hän on voimaton ja pieni, eikä ole toista jumalaa auttamaan. Se on kuin Jumala olisi näyttelijänä näytelmässä, jossa roolissa hän olisi ongelmainen, avuton ja heikko, mutta jossain vaiheessa olisi unohtanut oman tosiolemuksensa kokonaan, luullen täysin olevansa roolihahmonsa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RM kuten monet muutkin valaistuneet kehoittavat kysymään itseltä kuka minä olen. Eikö ole sama kysellä Jumalalta, kuka hän on. Hei Jumala, kuka sinä olet?

Eikö siinä lopulta pääse samaan lopputulokseen? Samaan oikeaan ja ainoaan vastaukseen?

Riittää kun kysyt kuka minä olen/mistä minä ajatus saa alkunsa.

Tack! Eikö Jumalalla ole minä-ajatusta? Jos ei, niin silloin ilmeisesti kysellään sen egominä-ajatuksen perään eikä kysellä kuka minä todella olen?

Jos Jumalalla ei ole minä-ajatusta, niin miksi hän vastaisi nimekseen Minä-Olen?

Tuon perusteella ei voi sanoa, mitä minä pitäisi etsiä tai tutkia, ego-minää vai sitä todellista minää.

Jopa saman valaistuneen kirjoissa välillä kehotetaan kyselemään Kuka minä (ego, ihmisminä) on ja välillä Kuka MINÄ (Jumala, Tietoisuus) on.

minä on illuusio, harhaa.

minän ajatukset jumalasta on illuusio, harhaa.

Koska Mystikko ei kirjoittanut joulutervehdystä viime vuonna, ehkei hän kirjoita sitä tänä vuonnakaan. Tässä siis vuoden 2017 joulutervehdys Mystikolta:

"Tänä joulun aatonaattona haluan kirjoittaa joulun spirituaalisesta merkityksestä, siitä miten tärkeintä ei ole joulun historiallinen aspekti, se mitä tapahtui Jeesukselle, vaan se mitä joulun ja Jeesuksen elämän tarina voi vertauskuvallisesti kertoa meissä itsessämme tapahtuvista hengellisistä prosesseista. Sillä jokainen hengellinen etsijä haluaa synnyttää itsessään Kristuksen (nekin, jotka eivät kutsu sitä tällä kristillisperäisellä nimellä); saada itsessään olevan vielä itämättömän uuden tietoisuuden tason siemenen itämään tai kipinän leimahtamaan täyteen liekkiin. Joulun eli Kristuksen syntymän tulee siis tapahtua meissä, jotta se on henkilökohtaisesti merkityksellinen.

Joulutarina kertoo Jeesuksen Kristuksen syntyneen tallissa, koska majataloista ei löytynyt tilaa. Tämä on iloinen uutinen kaikille niille etsijöille, jotka eivät koe että heillä tällä hetkellä menisi kovin lujaa. Voi olla ahdistusta, sairautta, oman elämän moraalinen taso ei ehkä ole kovin korkea. Inhimillisesti ajatellen voisi kuvitella että valaistukseen on siis vielä pitkä matka, mutta se ei mene niin: Kristus syntyy juuri alhaisuudessa ja ”eläimellisyyden keskelle”. Ihmisellä, jolla menee inhimillisesti hyvin harvoin on nälkää hengelliselle, koska hän on riittävän tyytyväinen itsessään, fyysisessä elämässään. Usein vasta sairaus, synti, köyhyys tai jonkinlainen hengen tai mielen puute ajavat ihmisiä kiinnostumaan siitä mikä on fyysisen ja ajallisen tuolla puolen. Joulun tarina siis opettaa, että ihmisen ei tarvitse saavuttaa korkeiden tietoisuuden tilojen ”palatseja” löytääkseen sisäisen Kristuksen, vaan löytäminen tapahtuu juuri siitä vaatimattomasta tallista joka on oma nykyinen tietoisuuden tila.

Lopulta etsijä tavoittaa ensimmäisen pienen todisteen siitä, että tällainen hengellinen taso todella on  olemassa, eikä se enää ole pelkkä uskon ja toivon asia. Tämä todiste voi tulla monessa muodossa. Se voi olla jonkin pitkällisen sairauden, puutteen tai syntitavan paraneminen. Tai se voi olla puhtaasti sisäinen oivallus ja näkeminen. Joulutarina kuitenkin antaa varoituksen siitä, että vaikka ensikosketus Kristus-tietoisuuteen tuntuu hienolta, ei pitäisi silti heti lähteä julistamaan ilosanomaa kaikille muille. Henki käskee joulutarinassa viemään Kristuksen piiloon Egyptiin, kunnes vainon ajat on menneet ohi. Niin on ihmisessä herännyt ensi kosketus Kristukseen myös vielä heikko ja hento, eikä sitä pidä altistaa heti tämän maailman pilkan ja toisten ihmisten epäilysten tallattavaksi. On parempi elää sen kanssa itsekseen ja hiljaa, puhumatta vielä maailmalle siitä mitä on löytänyt. Tutustua siihen paremmin ja kysyä siltä vastaukset kaikkeen siihen mikä epäilyttää vielä. Muuten käy helposti niin, että tämän maailman ihmiset kyseenalaistavat koko kokemuksen, selittävät sen luonnollisesti, ja löytäjä itsekin alkaa uskoa, että ehkäpä se ei ollutkaan mitään aitoa ja hengellistä, vaan paranin luonnollisesti, tai hengellinen kokemus oli vain oman mielen tuottama ailahdus."

Mystikon joulutervehdys vuodelta 2017 jatkui näin:

"Kun Kristus on syntynyt, Raamattu kuvaa moninaisesti Kristuksen töitä ja tehtäviä, jotka pätevät tänä päivänä meille yhtä lailla kuin Jeesukselle 2000 vuotta sitten. Kristuksen työ tässä maailmassa on palvella ihmisiä: ruokkia nälkäisiä, parantaa sairaita, opettaa ilosanomaa taivasten valtakunnasta (mutta vasta aikuisen Kristuksen, ei vastasyntyneen lapsen). Etsijälle joka on löytänyt yhteyden Kristus-tietoisuuteen ja vahvistunut siinä, tämä tuntuu siltä kuin olisi löytänyt ihmeellisen Aladdinin lampun, jolla voi tehdä paljon hyvää tässä maailmassa sekä itselleen että varsinkin muille. On huomattava, että tässä vaiheessa keskittyminen on vielä paljolti tämän maailman tasolle, tämän maailman parantamiseen. Etsijä joka on myös jo löytäjä tuntee kuin olisi kanava jota kautta Jumalan voima virtaa tähän maailmaan ja muuttaa aavikot kukkiviksi niityiksi, tämän maailman enemmän taivasten valtakunnan kaltaiseksi.

Mutta siinä ei ole kaikki, opettaa Jeesuksen elämän tarina. Huolimatta siitä että Jeesus teki ne kaikki ihmeelliset ihmeet, opetti ihmeelliset viisaat opetukset, kokemus ei ollut vielä valmis. Oli vielä edessä ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus. Ja tavalla tai toisella nämä tulevat jokaisen hengellisen etsijän osalle, sillä vasta ristiinnaulittu, haudattu ja ylösnoussut Kristus on Kristus kaikessa voimassaan. Tämän maailman parantelu ihmein on kuin Kristus-tietoisuuden esikoulutasoa. 

Hengellisen etsijän elämässä kulkeminen ristille alkaa usein niin, että hän alkaa sisäisesti, Hengen ohjaamana, aavistaa, että on tulossa vielä jotain muuta, että se ei riitä että hän tuo omalla yksilöllisellä tavallaan hyvää tähän maailmaan Kristuksen tuntemuksensa kautta. Hän ei ehkä tiedä mitä se on mitä on tulossa, mutta se tuntuu jotenkin pelottavalta, ja siksi ihminen haluaa lykätä sitä. Nyt ollaan menossa siihen että pitäisi hylätä kaikki, kuolla itselleen, kääntyä pois tästä maailmasta. Yhtäkkiä hiljaisuus, rukous ja meditaatio ovatkin vastentahtoisia. "Kyllä minä ihan pian, mutta en tänään", sanoo etsijä, tai "kun minulla on työ tai yritys tai lapsia vastattavana, niin enhän minä nyt voi tuosta vaan jättää verkkojani ja seurata Kristusta ihan kokonaan, heittää menemään kontrolliani omasta elämästäni". Tässä prosessissa Kristus yleensä tulee ristiin naulituksi, hylätyksi ja unohdetuksi. Ihminen palaa tavalliseen ihmiselämään, yleensä ihan hyvään sellaiseen, koska kaikki se hengellinen ja henkinen viisaus jota hän on oppinut hyödyttää häntä edelleen. Hän esimerkiksi tietää miten mieli on "täksi maailmaksi" kutsutun manifestaation lähde ja osaa siis muokata manifestaatioitaan."

Hyvää joulua ja mahdollisimman hyvää uutta vuotta kaikille! <3

Mystikon, vuoden 2017 joulutarinan loppuosa tässä:

"Mutta melko pian tulee päivä jolloin ihminen huomaa, että vaikka tosiaan hänellä nyt on inhimillisesti kaikki ja hän pystyy auttamaan tätä maailmaa ja ihmisiäkin, hänessä edelleen on jonkinlaista eksistentiaalista tyytymättömyyttä aiheuttava tyhjiö. Tämä tyhjiön kokemus lopulta ajaa ihmisen takaisin hengelliseen etsintään, ja johtaa hänessä Kristuksen ylösnousemukseen kuolleista. Hän tietää, ettei tämän maailman parantelu ei enää riitä: ihmeiden näkeminen ja tekeminen ei riitä. On hylättävä henkisesti kokonaan tämä maailma ja käännyttävä Taivasten valtakuntaan joka on sisäisesti meissä. Kristus-tietoisuuden on otettava kokonaan hallinta siitä, mitä teemme tässä maailmassa, eikä enää niin että me ikään kuin käytämme sen voimaa tämän maailman hyväksi, itse ohjaten minne menemme ja mistä tulemme. Tämä on egoistisen minuuden kuolema, jonka jälkeen "en elä enää minä, vaan Kristus elää minussa". Ei enää niin, että olisi ihmisminä, jota auttaa ja suojelee transsendentaalinen Kristus,  vaan on vain Kristus, joka ilmenee siinä(kin) muodossa jota kutsutaan syntymänimelläni. Vasta tämä ylösnoussut Kristus on itsessään kaiken täyteys, ylösnousemus ja elämä, Kristus koko voimassaan.

Joulu on näin ollen vasta alku, mutta ilman syntymää ei voi olla tarinan loppuakaan. Suurimmalle osalle maailman ihmisistä joulun tapahtuma, Kristus-tietoisuuden tai neljännen ulottuvuuden tietoisuuden tai buddhamielen syntymäkin on vielä kokematta, ja niinpä jokainen joulun ihme joka tapahtuu tänä päivänä yksilön tietoisuudessa, on todellinen juhlan aihe."

Hyvää joulua Mystikolle ja ihan jokaiselle kautta maailmankaikkeuden. <3

Olisipa mielenkiintoista tietää, millaista arkea Mystikko nykyään viettää, eli onko hänellä töiden jälkeen tapaamisia "seuraajien" kanssa? Oppilaita valaistumispolulla siis. Vai kirjoittaako hän kirjaa?

Ennen hän ehti käydä kirjoittamassa tänne paljon useammin ja paljon pitempiä viestejä, mutta ehkäpä hän on jo kaiken kertonut, joten voi olla turha odottaa vastauksia häneltä kysymyksiin. Muutenkin, jos on 20 kysymystä, niin hän ehkä ehtii vastata niistä viiteen, joten toivotaan, että myös he, jotka näistä asioista ymmärtävät paljon, voisivat joskus vastata, mutta vain, jos tuntevat siihen kutsun sisältään...

Vierailija kirjoitti:

Olisipa mielenkiintoista tietää, millaista arkea Mystikko nykyään viettää, eli onko hänellä töiden jälkeen tapaamisia "seuraajien" kanssa? Oppilaita valaistumispolulla siis. Vai kirjoittaako hän kirjaa?

Ennen hän ehti käydä kirjoittamassa tänne paljon useammin ja paljon pitempiä viestejä, mutta ehkäpä hän on jo kaiken kertonut, joten voi olla turha odottaa vastauksia häneltä kysymyksiin. Muutenkin, jos on 20 kysymystä, niin hän ehkä ehtii vastata niistä viiteen, joten toivotaan, että myös he, jotka näistä asioista ymmärtävät paljon, voisivat joskus vastata, mutta vain, jos tuntevat siihen kutsun sisältään...

Mitä tarkoitat "kutsun sisältään tuntemisella"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa mielenkiintoista tietää, millaista arkea Mystikko nykyään viettää, eli onko hänellä töiden jälkeen tapaamisia "seuraajien" kanssa? Oppilaita valaistumispolulla siis. Vai kirjoittaako hän kirjaa?

Ennen hän ehti käydä kirjoittamassa tänne paljon useammin ja paljon pitempiä viestejä, mutta ehkäpä hän on jo kaiken kertonut, joten voi olla turha odottaa vastauksia häneltä kysymyksiin. Muutenkin, jos on 20 kysymystä, niin hän ehkä ehtii vastata niistä viiteen, joten toivotaan, että myös he, jotka näistä asioista ymmärtävät paljon, voisivat joskus vastata, mutta vain, jos tuntevat siihen kutsun sisältään...

Mitä tarkoitat "kutsun sisältään tuntemisella"?

Sitä, että jos vastaaminen tuntuu vaistojen muodossa, "sydämessä" hyvältä eikä vain egon kannalta esim. pätemisenä tai velvollisuudentunteena, kun noita tietoa anelevia pitää yrittää auttaa, vaan tosiaan, jos tuntee siihen sisäistä, sydämen kutsua. Mutta saahan sitä vastata, vaikka oma egokin siihen "kehoittaisi". Kai siitäkin on jotain hyötyä kyselijälle.

Mystikko on kertonut useamman kerran, että hän vastaa sen mukaan, mitä hänen vaistonsa kehoittavat vastaamaan tai suunnilleen noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RM kuten monet muutkin valaistuneet kehoittavat kysymään itseltä kuka minä olen. Eikö ole sama kysellä Jumalalta, kuka hän on. Hei Jumala, kuka sinä olet?

Eikö siinä lopulta pääse samaan lopputulokseen? Samaan oikeaan ja ainoaan vastaukseen?

Riittää kun kysyt kuka minä olen/mistä minä ajatus saa alkunsa.

Tack! Eikö Jumalalla ole minä-ajatusta? Jos ei, niin silloin ilmeisesti kysellään sen egominä-ajatuksen perään eikä kysellä kuka minä todella olen?

Jos Jumalalla ei ole minä-ajatusta, niin miksi hän vastaisi nimekseen Minä-Olen?

Tuon perusteella ei voi sanoa, mitä minä pitäisi etsiä tai tutkia, ego-minää vai sitä todellista minää.

Jopa saman valaistuneen kirjoissa välillä kehotetaan kyselemään Kuka minä (ego, ihmisminä) on ja välillä Kuka MINÄ (Jumala, Tietoisuus) on.

Tähän kaipaan vastausta. Kumpaa Minää/minää etsitään, tutkitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RM kuten monet muutkin valaistuneet kehoittavat kysymään itseltä kuka minä olen. Eikö ole sama kysellä Jumalalta, kuka hän on. Hei Jumala, kuka sinä olet?

Eikö siinä lopulta pääse samaan lopputulokseen? Samaan oikeaan ja ainoaan vastaukseen?

Riittää kun kysyt kuka minä olen/mistä minä ajatus saa alkunsa.

Tack! Eikö Jumalalla ole minä-ajatusta? Jos ei, niin silloin ilmeisesti kysellään sen egominä-ajatuksen perään eikä kysellä kuka minä todella olen?

Jos Jumalalla ei ole minä-ajatusta, niin miksi hän vastaisi nimekseen Minä-Olen?

Tuon perusteella ei voi sanoa, mitä minä pitäisi etsiä tai tutkia, ego-minää vai sitä todellista minää.

Jopa saman valaistuneen kirjoissa välillä kehotetaan kyselemään Kuka minä (ego, ihmisminä) on ja välillä Kuka MINÄ (Jumala, Tietoisuus) on.

Tähän kaipaan vastausta. Kumpaa Minää/minää etsitään, tutkitaan?

Jotkut väittävät että kun ihminen tutkii säännöllisesti ja tarkasti tätä ihmisminäänsä, niin hän huomaa, että se onkin ihan keksittyä, illuusiota, ja määrittelyt siitä, kuten vaikka nuori mies, komea, ruma, hyvin koulutettu, älykäs, tyhmä, ajattelematon, nokkela jne ovatkin vain hänen kuvitelmiaan, jotka hän on omaksunut itsekseen kun muut, vaikka perhe, ystävät, työkaverit jne ovat niitä osin tuoneet esiin ja hän on itsekin niitä kuvitellut omaksi itsekseen.

No entäs kun ihminen on tehnyt tuota ajatustyötä ja selvästi huomannut, ettei ole tuo ihmishahmo eikä nuo ihmishahmoon liitetyt ominaisuudet, niin mitä pitäisi vielä oivaltaa, kun tuon selvän huomaamisen, oivaltamisen tuloksena hän ei kuitenkaan ole saanut kokea olevansa mitään muutakaan, kuten Tietoisuus, Itse, Jumala, Oleminen, Valo jne.???

Rauhaa ja iloa kanssakulkijat!

Hengellistä ohjausta etsiessään voi kääntyä myös you tuben puoleen. Itselleni on ikään kuin vahingossa tullut eteen eräs opettaja, johon en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota, mutta johon tutustuttuani totesin  minulle juuri sopivaksi. Juuri eilen sitten avasin netistä koneelleni hänen kirjoittamansa kirjan ja luen sitä nyt syventyen ja oppimishaluisena. Kirja on ollut aikoinaan maailmanmenestys, suomeksikin käännetty, nyt luen englanniksi, koska suomenkielistä e-kirjaa en heti saanut. Kun saan sen lainaan, voin lukea molempia rinnan.

Olen niin iloinen, kun saan lukiessani ahaa-elämyksiä: juuri noin, juuri noin sen täytyy olla!

Hengellinen kriisini, jos niin sen ilmaisee, on jatkunut jo kymmenisen vuotta (ellei sitten läpi elämän), vaiheet ovat seuranneet toistaan ja nyt siis jonkinlainen läpimurto kun tiedän kenen opetusten puoleen käännyn tukea saadakseni.

Häneltä on myös valtavasti luentomateriaalia youtubessa ja googlettamalla saa tuon kirjan.

Kiitän maailmankaikkeuden rakkauden voimia siitä että olen saanut astua tälle polulle ja joka hetki luottaa siihen että tämä vie minut totuuden lähteille. 

Jokainen kaipaa vastauksia, ääntä jota kuunnella, elämän vettä janoonsa, valoa jota seurata. 

Varmaankin tässä ketjussa jossakin kohtaa on mainittu kirja The Power of Now.

Etsivä löytää - näin on luvattu, ja näin kävi minullekin.

Vierailija kirjoitti:

Rauhaa ja iloa kanssakulkijat!

Hengellistä ohjausta etsiessään voi kääntyä myös you tuben puoleen. Itselleni on ikään kuin vahingossa tullut eteen eräs opettaja, johon en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota, mutta johon tutustuttuani totesin  minulle juuri sopivaksi. Juuri eilen sitten avasin netistä koneelleni hänen kirjoittamansa kirjan ja luen sitä nyt syventyen ja oppimishaluisena. Kirja on ollut aikoinaan maailmanmenestys, suomeksikin käännetty, nyt luen englanniksi, koska suomenkielistä e-kirjaa en heti saanut. Kun saan sen lainaan, voin lukea molempia rinnan.

Olen niin iloinen, kun saan lukiessani ahaa-elämyksiä: juuri noin, juuri noin sen täytyy olla!

Hengellinen kriisini, jos niin sen ilmaisee, on jatkunut jo kymmenisen vuotta (ellei sitten läpi elämän), vaiheet ovat seuranneet toistaan ja nyt siis jonkinlainen läpimurto kun tiedän kenen opetusten puoleen käännyn tukea saadakseni.

Häneltä on myös valtavasti luentomateriaalia youtubessa ja googlettamalla saa tuon kirjan.

Kiitän maailmankaikkeuden rakkauden voimia siitä että olen saanut astua tälle polulle ja joka hetki luottaa siihen että tämä vie minut totuuden lähteille. 

Jokainen kaipaa vastauksia, ääntä jota kuunnella, elämän vettä janoonsa, valoa jota seurata. 

Varmaankin tässä ketjussa jossakin kohtaa on mainittu kirja The Power of Now.

Etsivä löytää - näin on luvattu, ja näin kävi minullekin.

Eckhart Tollea tarkoittanet. Hienoa, että olet hänet löytänyt. Jokaiselle varmaan löytyy se sopiva opettaja. Luulin, että Mystikko olisi minun opettajani, mutta en tiedä vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RM kuten monet muutkin valaistuneet kehoittavat kysymään itseltä kuka minä olen. Eikö ole sama kysellä Jumalalta, kuka hän on. Hei Jumala, kuka sinä olet?

Eikö siinä lopulta pääse samaan lopputulokseen? Samaan oikeaan ja ainoaan vastaukseen?

Riittää kun kysyt kuka minä olen/mistä minä ajatus saa alkunsa.

Tack! Eikö Jumalalla ole minä-ajatusta? Jos ei, niin silloin ilmeisesti kysellään sen egominä-ajatuksen perään eikä kysellä kuka minä todella olen?

Jos Jumalalla ei ole minä-ajatusta, niin miksi hän vastaisi nimekseen Minä-Olen?

Tuon perusteella ei voi sanoa, mitä minä pitäisi etsiä tai tutkia, ego-minää vai sitä todellista minää.

Jopa saman valaistuneen kirjoissa välillä kehotetaan kyselemään Kuka minä (ego, ihmisminä) on ja välillä Kuka MINÄ (Jumala, Tietoisuus) on.

Tähän kaipaan vastausta. Kumpaa Minää/minää etsitään, tutkitaan?

On vain yksi minä, pienellä m-kirjaimella.

Mistä minä ajatus saa alkunsa-kysymys suunnataan tietoisuutta kohti.

Siinä kaikki, mitään muuta ei tehdä kun esitetetään tuo kysymys.

Ei etsitään mitään, eikä vastausta odoteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RM kuten monet muutkin valaistuneet kehoittavat kysymään itseltä kuka minä olen. Eikö ole sama kysellä Jumalalta, kuka hän on. Hei Jumala, kuka sinä olet?

Eikö siinä lopulta pääse samaan lopputulokseen? Samaan oikeaan ja ainoaan vastaukseen?

Riittää kun kysyt kuka minä olen/mistä minä ajatus saa alkunsa.

Tack! Eikö Jumalalla ole minä-ajatusta? Jos ei, niin silloin ilmeisesti kysellään sen egominä-ajatuksen perään eikä kysellä kuka minä todella olen?

Jos Jumalalla ei ole minä-ajatusta, niin miksi hän vastaisi nimekseen Minä-Olen?

Tuon perusteella ei voi sanoa, mitä minä pitäisi etsiä tai tutkia, ego-minää vai sitä todellista minää.

Jopa saman valaistuneen kirjoissa välillä kehotetaan kyselemään Kuka minä (ego, ihmisminä) on ja välillä Kuka MINÄ (Jumala, Tietoisuus) on.

Tässäpä kysymystä edelliselle kirjoittajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RM kuten monet muutkin valaistuneet kehoittavat kysymään itseltä kuka minä olen. Eikö ole sama kysellä Jumalalta, kuka hän on. Hei Jumala, kuka sinä olet?

Eikö siinä lopulta pääse samaan lopputulokseen? Samaan oikeaan ja ainoaan vastaukseen?

Riittää kun kysyt kuka minä olen/mistä minä ajatus saa alkunsa.

Tack! Eikö Jumalalla ole minä-ajatusta? Jos ei, niin silloin ilmeisesti kysellään sen egominä-ajatuksen perään eikä kysellä kuka minä todella olen?

Jos Jumalalla ei ole minä-ajatusta, niin miksi hän vastaisi nimekseen Minä-Olen?

Tuon perusteella ei voi sanoa, mitä minä pitäisi etsiä tai tutkia, ego-minää vai sitä todellista minää.

Jopa saman valaistuneen kirjoissa välillä kehotetaan kyselemään Kuka minä (ego, ihmisminä) on ja välillä Kuka MINÄ (Jumala, Tietoisuus) on.

Tähän kaipaan vastausta. Kumpaa Minää/minää etsitään, tutkitaan?

On vain yksi minä, pienellä m-kirjaimella.

Mistä minä ajatus saa alkunsa-kysymys suunnataan tietoisuutta kohti.

Siinä kaikki, mitään muuta ei tehdä kun esitetetään tuo kysymys.

Ei etsitään mitään, eikä vastausta odoteta.

Miksi Jumala vastasi: Minä olen se, joka Minä-Olen, jos hänellä/sillä ei ole Minä-tuntoa, Minä-olemusta, Minä-olemista.

Öööööö joo anna mulle karkkii tai 9000000 niin kerron

#joke

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RM kuten monet muutkin valaistuneet kehoittavat kysymään itseltä kuka minä olen. Eikö ole sama kysellä Jumalalta, kuka hän on. Hei Jumala, kuka sinä olet?

Eikö siinä lopulta pääse samaan lopputulokseen? Samaan oikeaan ja ainoaan vastaukseen?

Riittää kun kysyt kuka minä olen/mistä minä ajatus saa alkunsa.

Tack! Eikö Jumalalla ole minä-ajatusta? Jos ei, niin silloin ilmeisesti kysellään sen egominä-ajatuksen perään eikä kysellä kuka minä todella olen?

Jos Jumalalla ei ole minä-ajatusta, niin miksi hän vastaisi nimekseen Minä-Olen?

Tuon perusteella ei voi sanoa, mitä minä pitäisi etsiä tai tutkia, ego-minää vai sitä todellista minää.

Jopa saman valaistuneen kirjoissa välillä kehotetaan kyselemään Kuka minä (ego, ihmisminä) on ja välillä Kuka MINÄ (Jumala, Tietoisuus) on.

Tähän kaipaan vastausta. Kumpaa Minää/minää etsitään, tutkitaan?

On vain yksi minä, pienellä m-kirjaimella.

Mistä minä ajatus saa alkunsa-kysymys suunnataan tietoisuutta kohti.

Siinä kaikki, mitään muuta ei tehdä kun esitetetään tuo kysymys.

Ei etsitään mitään, eikä vastausta odoteta.

Miksi Jumala vastasi: Minä olen se, joka Minä-Olen, jos hänellä/sillä ei ole Minä-tuntoa, Minä-olemusta, Minä-olemista.

Jumala on pelkkä ajatus, sana, ei mitään muuta.

Ota selvää mistä se saa alkunsa, edellä mainitulla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

MIksipä Jumala ei voisi auttaa ihmisiä myös netin kautta? Täällä riittää innokkaita, jotka haluavat tietää totuuden, joten olisi aika luontevaa antaa apua heille jonkun viisaan kautta. Jumala ei arvota eri paikkoja paremmiksi tai huonommiksi, joiden kautta voi herätellä valaistumisen polulla olevia.

Juuri tämän takia tulin kertomaan, että netti on hyvä palvelija etsijälle. Itse löysin ''vahingossa'' opettajan, jonka puheet ja kirjoitukset avautuvat minulle ilahduttavalla tavalla. On hienoa että apu on niin lähellä, ei tarvitse kuin napata läppäri auki. Oma tietoisuus pitää olla jo valmiiksi auki.

Olen ketjuun tullut tosi myöhään ja on raskasta lukea pitkiä yksityiskohtaisia selostuksia, niinpä olen jäänyt ulkopuoliseksi (ei hätää, tuttua tämä). Haluan rohkaista jokaista hengellistä tietä etsivää. Jokaista autetaan siihen suuntaan kuin on parasta. Minua on autettu.