Lue keskustelun säännöt.
Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
11.08.2016 |
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Suurkiitokset Mystikolle eilisistä viesteistä. :) Vihdoin selvisi nämä Minä olen -asiat kunnolla.
On ihana, että Mystikko osaa vastata monelta eri tasolta. Rakkaudestahan nämä valaistuneet auttavat ihmisiä valaistumisensa jälkeen. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin hautajaisissa. Pappi sanoi: "Raamatussa lukee, että ihmisen elämä on unenkaltaista... " Se pysäytti. En tiennyt, että sellaista lukee Raamatussa. Olisi tehnyt mieli kysyä papilta myöhemmin, missä kohdassa se lukee, mutta siihen ei tullut tilaisuutta.
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi paljon kerrotaan tuosta Minä olen -tilasta, mutta Minättömyydestä ei ole juurikaan saatavilla tietoa, vaikka ilmeisesti sekin on edessä valaistumisen myötä. En löytänyt edes Youtube -videoita aiheesta. Vinkkejä saa antaa. Kiitos paljon.
Se on tila josta ei voi olla mitään tietoa. Tieto on tietoa asioista, esineistä, henkilöistä, olemassaolevista asioista. Se on olemassaolon tuolla puolen. Se ei siis ole joku ihmisen mielentila tai senkaltainen asia.
Huomasin vasta Mystikon vastauksen jälkeen, että olin kysynyt vähän väärin. Ajattelinkin, että minättömyyden tilasta ei varmaan voisi kertoa juuri mitään ihmisten sanoilla, mutta hain sitä, että missä kohdassa valaistumisen polkua päädytään tuollaiseen minättömyyden tilaan.
Toisaalta ymmärsin Mystikon vastauksista, ettei minättömyyden tilaa oikeastaan olekaan. Ymmärsinköhän oikein vai väärin? Miten te muut ajattelette tuosta?
En edes varmuudella tiedä, onko joidenkin valaistuneiden käyttämä sana "minättömyys" sama kuin "ettei ole minätuntoa".
Ja onko kyse kuitenkin siitä, että egominäolento, eli ihminen, eli muoto-identiteetti, on menettänyt minätuntonsa, eli ei koe olevansa enää Maija tai Matti Meikäläinen, vaan on vain "Minä olen".
Ajattelin siis ensin, että se minättömyyden tuntu ei liity ihmisen menettämään minä olen -tunteeseen, vaan että ilmentynyt Tietoisuus kokee "minä olen -tunteen" ja sitten menettää sen siinä vaiheessa, kun kokee olevansa ilmentymätön.
Miten tämä onkin niin haasteellista... :)
Hei Ss, tarkoittaako nimimerkkisi Ss samaa kuin satan self?
" Ajattelin siis ensin, että se minättömyyden tuntu ei liity ihmisen menettämään minä olen -tunteeseen, vaan että ilmentynyt Tietoisuus kokee "minä olen -tunteen" ja sitten menettää sen siinä vaiheessa, kun kokee olevansa ilmentymätön.
Tietoisuuden ja kehon väliin ilmestyy minä ajatus ns persoonallinen minä, se koostuu minä ajatuksen lisäksi ajatuksista, mielikuvista ja muistikuvista.
Kaiken tuon takana on Tietoisuus joka tiedostaa kaiken. Tietoisuus on kaikki tuo.
Tietoisuus on ilmentymätön.
Tietoisuus on ikuinen, eikä se koskaan häviä.
Kun ajatustoiminto loppuu, silloin minä ja kaikki muu liukenee olemattomiin, niitä ei Tietoisuus enää tiedosta. Tietoisuus ei häviä mihinkään. Kun ajatuksen luoma kaksinaisuus häviää olemattomiin, silloin vallitsee ykseys jonka Tietoisuus tiedostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
73 kirjoitti:
" Ajattelin siis ensin, että se minättömyyden tuntu ei liity ihmisen menettämään minä olen -tunteeseen, vaan että ilmentynyt Tietoisuus kokee "minä olen -tunteen" ja sitten menettää sen siinä vaiheessa, kun kokee olevansa ilmentymätön.
Tietoisuuden ja kehon väliin ilmestyy minä ajatus ns persoonallinen minä, se koostuu minä ajatuksen lisäksi ajatuksista, mielikuvista ja muistikuvista.
Kaiken tuon takana on Tietoisuus joka tiedostaa kaiken. Tietoisuus on kaikki tuo.
Tietoisuus on ilmentymätön.
Tietoisuus on ikuinen, eikä se koskaan häviä.Kun ajatustoiminto loppuu, silloin minä ja kaikki muu liukenee olemattomiin, niitä ei Tietoisuus enää tiedosta. Tietoisuus ei häviä mihinkään. Kun ajatuksen luoma kaksinaisuus häviää olemattomiin, silloin vallitsee ykseys jonka Tietoisuus tiedostaa.
Edit.
" Merkki pitää olla
ilmentymätön sanan jälkeen.
Siis: ilmentymätön "
73 kirjoitti:
" Ajattelin siis ensin, että se minättömyyden tuntu ei liity ihmisen menettämään minä olen -tunteeseen, vaan että ilmentynyt Tietoisuus kokee "minä olen -tunteen" ja sitten menettää sen siinä vaiheessa, kun kokee olevansa ilmentymätön.
Tietoisuuden ja kehon väliin ilmestyy minä ajatus ns persoonallinen minä, se koostuu minä ajatuksen lisäksi ajatuksista, mielikuvista ja muistikuvista.
Kaiken tuon takana on Tietoisuus joka tiedostaa kaiken. Tietoisuus on kaikki tuo.
Tietoisuus on ilmentymätön.
Tietoisuus on ikuinen, eikä se koskaan häviä.Kun ajatustoiminto loppuu, silloin minä ja kaikki muu liukenee olemattomiin, niitä ei Tietoisuus enää tiedosta. Tietoisuus ei häviä mihinkään. Kun ajatuksen luoma kaksinaisuus häviää olemattomiin, silloin vallitsee ykseys jonka Tietoisuus tiedostaa.
Hmm. Käsittääkseni Tietoisuus on sekä ilmentymätön että ilmenevä eikä siis pelkästään ilmentymätön, kuten kirjoitit.
Olen siis funtsinut sitä mahdollisuutta, että kun Tietoisuus kohdistaa olemisensa ihmiseen, Tietoisuus maksaa siitä sen hinnan, että se unohtaa olevansa Ilmenemätön ja Kaikki-mitä on.
Sitten kun Ilmenevä Tietoisuus esim. ihmiskehoon ja -mieleen samaistuneena kulkee valaistumispolkua ja alkaa vähitellen herätä virheellisestä samaistumisestaan yksilölliseen olentoon, ja tajuaa jossain vaiheessa olevansa Ilmentymätön, niin voisiko Ilmentyvä Tietoisuus siinä vaiheessa kokea, että on menettänyt minä olen -tunteen, eli sen minä olen yksilöllinen henki/olento/ihminen?
Ilmentymättömällä ei kai sellaista minä olen -tuntoa ole, ellei sitten ole se Minä-olen-kaikki ja en mitään -tunto.
Tolle ja Spira selittivät asiaa jotenkin niin, että Tietoisuus unohtaa todellisen itsensä siinä vaiheessa kun se samaistuu erilliseen itseen, vaikka se erillinen itse on vain unihahmo/roolihenkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rupert Spira kertoi siis näin:
Kun Tietoisuus paikallistaa itsensä rajallisen mielen muotoon (vaikka ihmiseksi), niin sen lähes väistämättömänä haittapuolena on, että Tietoisuus jättää huomiotta äärettömän luonteensa. Tietoisuus ei valitse sitä, että se unohtaa luontonsa, vaan se on hinta, jonka Se maksaa siitä, että paikallistaa itsensä rajallisen, äärellisen mielen muotoon. Ja tämä rajallinen ihmismieli pyrkii uskomaan, mitä hänen aistinsa ja ajatuksensa hänelle kertovat.
Ja Nisargadatta kertoi, että Jumala/Tietoisuus ei voinut kokea Minä olen -tilaa muuten kuin ilmentymällä muotoon, esim. ihmiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rupert Spira kertoi siis näin:
Kun Tietoisuus paikallistaa itsensä rajallisen mielen muotoon (vaikka ihmiseksi), niin sen lähes väistämättömänä haittapuolena on, että Tietoisuus jättää huomiotta äärettömän luonteensa. Tietoisuus ei valitse sitä, että se unohtaa luontonsa, vaan se on hinta, jonka Se maksaa siitä, että paikallistaa itsensä rajallisen, äärellisen mielen muotoon. Ja tämä rajallinen ihmismieli pyrkii uskomaan, mitä hänen aistinsa ja ajatuksensa hänelle kertovat.
Vielä lisää tuohon lainaukseen liittyen Rupertin kertomaa:
Toisin sanoen tietoisuuden on rajoitettava itsensä muotoon, erilliseen subjektiin, jotta se pystyy tunnistamaan/näkemään erillisen kohteen esim. toisen olennon tai esim. tämän huoneen.
Aivan kuten ääretön tietoisuus ei voi tuntea rajallista/äärellistä objektia, ei myöskään rajallinen mieli voi tuntea äärettömyyttä/ääretöntä tietoisuutta.
Jos muodossa oleva Tietoisuus haluaa tuntea itsensä, sen pitäisi vähitellen vapauttaa huomionsa keskipiste muodosta ja vapautua kaikista rajoitteista, jolloin rajallinen mieli ei enää häiritse.
Ja mietin, onko tuossa seuraavassa Mystikon vastauksessa joku ristiriita tuohon Rupert Spiran, Nisargadattan ja Tollen kertomaan:
Mystikko:
"Ja tämän takia herääminen johtaa myös suurempaan Minä olen tunteeseen kuin heräämätön tila. Kyllä, kyllä tiedostat olevasi Ilmentymätön, mutta myös Ilmennyt, etkä vain joku yksi asia vaan sen kaikkeus, se Oleminen tai Tietoisuus tai Henki joka elävöittää kaiken. Siinä on Minä olen tunnetta enemmän kuin ihmisen muotoon täysin samaistuvalla koskaan."
Eihän ilmentymätön Tietoisuus voi tuntea Minä olen -tunnetta, mutta toisaalta Tietoisuus on sekä ilmentymätön että ilmenevä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mietin, onko tuossa seuraavassa Mystikon vastauksessa joku ristiriita tuohon Rupert Spiran, Nisargadattan ja Tollen kertomaan:
Mystikko:
"Ja tämän takia herääminen johtaa myös suurempaan Minä olen tunteeseen kuin heräämätön tila. Kyllä, kyllä tiedostat olevasi Ilmentymätön, mutta myös Ilmennyt, etkä vain joku yksi asia vaan sen kaikkeus, se Oleminen tai Tietoisuus tai Henki joka elävöittää kaiken. Siinä on Minä olen tunnetta enemmän kuin ihmisen muotoon täysin samaistuvalla koskaan."Eihän ilmentymätön Tietoisuus voi tuntea Minä olen -tunnetta, mutta toisaalta Tietoisuus on sekä ilmentymätön että ilmenevä...
Mutta ehkä toisaalta, eikös tuo tunne ole juuri se absoluuttinen ykseys? Minä olen Kaikki-Mitä-On. Silloin ei ole enää väliä Ilmentymättömällä tai Ilmentyneellä? Tavallaan ei Minä olen-tunne (ilmentynyt) eikä sen vastakohta (ilmentymätön), vaan ikään kuin niiden molempien absoluuttinen kantamuoto?
Vierailija kirjoitti:
Hei Ss, tarkoittaako nimimerkkisi Ss samaa kuin satan self?
Siis joo toki.
😜
Ss
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ss on lyhenne Silent Shakti
Eli Hiljainen Shakti
😉
Ss
Kun nukkuu ja on syvässä unessa, tietämättömyyden onnellisuudesta siinä pimeydessä niin toteaako tietoisuus silloin -Minä olen? Mutta siltikin olet tietoinen siitä että olit syvässä unessa.
Ss
Vierailija kirjoitti:
73 kirjoitti:
" Ajattelin siis ensin, että se minättömyyden tuntu ei liity ihmisen menettämään minä olen -tunteeseen, vaan että ilmentynyt Tietoisuus kokee "minä olen -tunteen" ja sitten menettää sen siinä vaiheessa, kun kokee olevansa ilmentymätön.
Tietoisuuden ja kehon väliin ilmestyy minä ajatus ns persoonallinen minä, se koostuu minä ajatuksen lisäksi ajatuksista, mielikuvista ja muistikuvista.
Kaiken tuon takana on Tietoisuus joka tiedostaa kaiken. Tietoisuus on kaikki tuo.
Tietoisuus on ilmentymätön.
Tietoisuus on ikuinen, eikä se koskaan häviä.Kun ajatustoiminto loppuu, silloin minä ja kaikki muu liukenee olemattomiin, niitä ei Tietoisuus enää tiedosta. Tietoisuus ei häviä mihinkään. Kun ajatuksen luoma kaksinaisuus häviää olemattomiin, silloin vallitsee ykseys jonka Tietoisuus tiedostaa.
Hmm. Käsittääkseni Tietoisuus on sekä ilmentymätön että ilmenevä eikä siis pelkästään ilmentymätön, kuten kirjoitit.
Olen siis funtsinut sitä mahdollisuutta, että kun Tietoisuus kohdistaa olemisensa ihmiseen, Tietoisuus maksaa siitä sen hinnan, että se unohtaa olevansa Ilmenemätön ja Kaikki-mitä on.
Sitten kun Ilmenevä Tietoisuus esim. ihmiskehoon ja -mieleen samaistuneena kulkee valaistumispolkua ja alkaa vähitellen herätä virheellisestä samaistumisestaan yksilölliseen olentoon, ja tajuaa jossain vaiheessa olevansa Ilmentymätön, niin voisiko Ilmentyvä Tietoisuus siinä vaiheessa kokea, että on menettänyt minä olen -tunteen, eli sen minä olen yksilöllinen henki/olento/ihminen?
Ilmentymättömällä ei kai sellaista minä olen -tuntoa ole, ellei sitten ole se Minä-olen-kaikki ja en mitään -tunto.
Tolle ja Spira selittivät asiaa jotenkin niin, että Tietoisuus unohtaa todellisen itsensä siinä vaiheessa kun se samaistuu erilliseen itseen, vaikka se erillinen itse on vain unihahmo/roolihenkilö.
Tarkoitin, että Tietoisuus tiedostaa sekä ilmentymättömän ykseyden että ilmentyneet ajatustuotteensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mietin, onko tuossa seuraavassa Mystikon vastauksessa joku ristiriita tuohon Rupert Spiran, Nisargadattan ja Tollen kertomaan:
Mystikko:
"Ja tämän takia herääminen johtaa myös suurempaan Minä olen tunteeseen kuin heräämätön tila. Kyllä, kyllä tiedostat olevasi Ilmentymätön, mutta myös Ilmennyt, etkä vain joku yksi asia vaan sen kaikkeus, se Oleminen tai Tietoisuus tai Henki joka elävöittää kaiken. Siinä on Minä olen tunnetta enemmän kuin ihmisen muotoon täysin samaistuvalla koskaan."Eihän ilmentymätön Tietoisuus voi tuntea Minä olen -tunnetta, mutta toisaalta Tietoisuus on sekä ilmentymätön että ilmenevä...
Mutta ehkä toisaalta, eikös tuo tunne ole juuri se absoluuttinen ykseys? Minä olen Kaikki-Mitä-On. Silloin ei ole enää väliä Ilmentymättömällä tai Ilmentyneellä? Tavallaan ei Minä olen-tunne (ilmentynyt) eikä sen vastakohta (ilmentymätön), vaan ikään kuin niiden molempien absoluuttinen kantamuoto?
Niin, kun on Kaikki-Mitä-On, myös samalla sekä Ilmentymätön että Ilmenevä. :) Kai. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mietin, onko tuossa seuraavassa Mystikon vastauksessa joku ristiriita tuohon Rupert Spiran, Nisargadattan ja Tollen kertomaan:
Mystikko:
"Ja tämän takia herääminen johtaa myös suurempaan Minä olen tunteeseen kuin heräämätön tila. Kyllä, kyllä tiedostat olevasi Ilmentymätön, mutta myös Ilmennyt, etkä vain joku yksi asia vaan sen kaikkeus, se Oleminen tai Tietoisuus tai Henki joka elävöittää kaiken. Siinä on Minä olen tunnetta enemmän kuin ihmisen muotoon täysin samaistuvalla koskaan."Eihän ilmentymätön Tietoisuus voi tuntea Minä olen -tunnetta, mutta toisaalta Tietoisuus on sekä ilmentymätön että ilmenevä...
Mutta ehkä toisaalta, eikös tuo tunne ole juuri se absoluuttinen ykseys? Minä olen Kaikki-Mitä-On. Silloin ei ole enää väliä Ilmentymättömällä tai Ilmentyneellä? Tavallaan ei Minä olen-tunne (ilmentynyt) eikä sen vastakohta (ilmentymätön), vaan ikään kuin niiden molempien absoluuttinen kantamuoto?
Niin, kun on Kaikki-Mitä-On, myös samalla sekä Ilmentymätön että Ilmenevä. :) Kai. :)
Juu, oikein ymmärsit.
Se ei ole valitettavasti uutta täällä.
Onneksi olen ottanut omat viestini sekä Mystikon viestit talteen. Tuolla alhaalla lukee OTA YHTEYTTÄ, mistä voi laittaa viestin ylläpidolle, että palauttavat viestit. https://www.vauva.fi/anna-palautetta