Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6966)
J.K.
"Itsetuntemus on pelon heräämistä ja päättymistä"
"Ajatuksen hävittäminen on sisäisen varmuus rakennelman hajoittamista"
Vierailija kirjoitti:
J.K.
"Itsetuntemus on pelon heräämistä ja päättymistä"
"Ajatuksen hävittäminen on sisäisen varmuus rakennelman hajoittamista"
Tämä osui ja upposi. Kiitos :)
Vierailija kirjoitti:
Et vastannut kumpaakaan kysymykseen.
Viitsisitkö vastata?
Jaa anteeksi. Yritän vastata. Ymmärrän, että ihminen ei voi valaistua. Ihminen ei voi käsittää Jumalaa. En etsi enää. Joten ihmisminä ei voi löytää etsimäänsä, mutta todellinen minäni voi kyllä käsittää itsensä. Mutta ihminen ei voi käsittää Jumalaa. Koen olevani ihmispersoona. Teen sen minkä voi ja jätän loput Herran haltuun? Mitä muuta voin?
Voiko menttaalinen olento kohdata sellaista,
mikä ei ole menttaalinen, sillä sitä totuus
on.
Ei voi.
Voitko sinä rajallinen olento kohdata sitä mikä
on rajaton, sillä sitä totuus on.
En voi.
Ja siltikin koen olevani rajallinen olento. Voin vastata vain
Mitäs arvelet. Missä tilassa mieli on kun se on täysin tyhjä ajatustuotteista, eli ajatuksista, mielikuvista ja muistikuvista?
Kristitty Mystikko kertoi ystävällisesti tietonsa ja kokemuksensa sen sijaan, että olisi ivallisesti heitellyt kysymyksiä tyyliin, osaako toinen vastata oikein. Olisiko egolla tarve kokea ylemmyyttä esim. tietomääränsä vuoksi, mitäs arvelet?
Minä en voi olla varma, missä tilassa MIELI on, kun se on täysin tyhjä ajatustuotteista, eli ajatuksista, mielikuvista ja muistikuvista, mutta sinä ehkä tiedät varmasti oikean vastauksen. Kertoisitko sen, kiitos.
Olen huomannut omalla kohdallani sen vanhan totuuden, että mitä enemmän tietää, sitä vähemmän huomaa tietävänsä.
Niinpä. Mielihän koostuu nimenomaan ajatuksista,mielikuvista, muistikuvista, havainnoista ja jos mistä mielen metelistä. Jos nuo kaikki ihmiseltä puuttuvat, onko enää olemassa mitään "mielen tilaa" tai "mieltä" ylipäätään?
Mitäs arvelet. Missä tilassa mieli on kun se on täysin tyhjä ajatustuotteista, eli ajatuksista, mielikuvista ja muistikuvista?
Jos minuta kysyit(lainaamasi), niin aika samoilla linjoilla kahden edellisen komentoijan kanssa. Jotain tuon tapaista olisin vastannut. Että eipä mitään lisättävää. Oleminen ei tarvitse ajatuksia ollakseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs arvelet. Missä tilassa mieli on kun se on täysin tyhjä ajatustuotteista, eli ajatuksista, mielikuvista ja muistikuvista?
Jos minuta kysyit(lainaamasi), niin aika samoilla linjoilla kahden edellisen komentoijan kanssa. Jotain tuon tapaista olisin vastannut. Että eipä mitään lisättävää. Oleminen ei tarvitse ajatuksia ollakseen.
Sinulta kysyin.
Kun mieli on täysin tyhjä ajatustuotteista, silloin ego lakkaa olemasta ja vain tietoisuus jää jäljelle.
Sinulta kysyin.
Kun mieli on täysin tyhjä ajatustuotteista, silloin ego lakkaa olemasta ja vain tietoisuus jää jäljelle.
Varmasti näin. Mutta ympäristön aistiärsykkeistä ei pääse eroon. Tuntuu välillä kummalliselta vain olla ympäristössä. En koe sen kanssa mitään ykseyttä.En ainakaan mitään maailmoja mullistavaa. Ei se minua kauheasti haittaa. Tuskin sitä koen miettimällä asiaa ankarasti.
Vierailija kirjoitti:
Sinulta kysyin.
Kun mieli on täysin tyhjä ajatustuotteista, silloin ego lakkaa olemasta ja vain tietoisuus jää jäljelle.
Varmasti näin. Mutta ympäristön aistiärsykkeistä ei pääse eroon. Tuntuu välillä kummalliselta vain olla ympäristössä. En koe sen kanssa mitään ykseyttä.En ainakaan mitään maailmoja mullistavaa. Ei se minua kauheasti haittaa. Tuskin sitä koen miettimällä asiaa ankarasti.
Kun egoa ei ole ja vain Tietoisuus on jäljellä, se on ykseyden tila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulta kysyin.
Kun mieli on täysin tyhjä ajatustuotteista, silloin ego lakkaa olemasta ja vain tietoisuus jää jäljelle.
Varmasti näin. Mutta ympäristön aistiärsykkeistä ei pääse eroon. Tuntuu välillä kummalliselta vain olla ympäristössä. En koe sen kanssa mitään ykseyttä.En ainakaan mitään maailmoja mullistavaa. Ei se minua kauheasti haittaa. Tuskin sitä koen miettimällä asiaa ankarasti.
Kun egoa ei ole ja vain Tietoisuus on jäljellä, se on ykseyden tila.
Selevä :)
Lakkaako ego olemasta, jos elossa ja tajuissaan olevan ihmisen mieli on täysin tyhjä. Mielestäni ei lakkaa, vaan elossa olevan ihmisen ego on vähäisenä ainakin olemassa, vaikkakin esim. meditaation aikana, jos mieli tehokkaasti tyhjenee, ei meditoija egoaan juuri havaitse, mutta useimmat meditoijat silti havaitsevat olemisensa kehossa ja meditaatiosta palauduttuaan myös ego ilmenee, koska sitä tarvitaan ainakin vähän, jotta ihminen voi tässä elämässä toimia. Myös Mystikko vastasi suunnilleen noin.
Ramana Maharsi toki eli jonkun aikaa niin, ettei hänen egonsa ollut olemassa oikeastaan ollenkaan ja ilman muiden ihmisten huolenpitoa, hän olisi kuollut. Esim. hyönteiset söivät häntä ja hän ei oma-aloitteisesti syönyt eikä juonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulta kysyin.
Kun mieli on täysin tyhjä ajatustuotteista, silloin ego lakkaa olemasta ja vain tietoisuus jää jäljelle.
Varmasti näin. Mutta ympäristön aistiärsykkeistä ei pääse eroon. Tuntuu välillä kummalliselta vain olla ympäristössä. En koe sen kanssa mitään ykseyttä.En ainakaan mitään maailmoja mullistavaa. Ei se minua kauheasti haittaa. Tuskin sitä koen miettimällä asiaa ankarasti.
Kun egoa ei ole ja vain Tietoisuus on jäljellä, se on ykseyden tila.
Selevä :)
Selvä :)
Vierailija kirjoitti:
Lakkaako ego olemasta, jos elossa ja tajuissaan olevan ihmisen mieli on täysin tyhjä. Mielestäni ei lakkaa, vaan elossa olevan ihmisen ego on vähäisenä ainakin olemassa, vaikkakin esim. meditaation aikana, jos mieli tehokkaasti tyhjenee, ei meditoija egoaan juuri havaitse, mutta useimmat meditoijat silti havaitsevat olemisensa kehossa ja meditaatiosta palauduttuaan myös ego ilmenee, koska sitä tarvitaan ainakin vähän, jotta ihminen voi tässä elämässä toimia. Myös Mystikko vastasi suunnilleen noin.
Ramana Maharsi toki eli jonkun aikaa niin, ettei hänen egonsa ollut olemassa oikeastaan ollenkaan ja ilman muiden ihmisten huolenpitoa, hän olisi kuollut. Esim. hyönteiset söivät häntä ja hän ei oma-aloitteisesti syönyt eikä juonut.
Kun mieli on täysin tyhjä ajatuksista, silloin Tietoisuus ei tiedosta menttaalista tekelettään, eli egoa lainkaan. Vain ykseyden se tiedostaa, ei mitään muuta.
Ihminen voi esimerkiksi meditoidessa tiedostaa olevansa pelkkä tietoisuus, mutta se ei ole sama asia kuin se, että tiedostaisi olevansa ykseys, että kokisi olevansa kaikki mitä on ja ei mitään.
Voiko ykseyttä kokea tai tiedostaa? Kuka tai mikä tiedostaa ykseyden?
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi esimerkiksi meditoidessa tiedostaa olevansa pelkkä tietoisuus, mutta se ei ole sama asia kuin se, että tiedostaisi olevansa ykseys, että kokisi olevansa kaikki mitä on ja ei mitään.
Voiko ykseyttä kokea tai tiedostaa? Kuka tai mikä tiedostaa ykseyden?
Kyllä ykseyden voi kokea ja tiedostaa.
Egoa ei ykseyden tilassa ole olemassa.
Ykseyden rajattoman äärettömyyden hiljaisuuden
autuuden tiedostaa Tietoisuus itse.
Kun ajatus egosta ilmenee, ilmenee kaikki muutkin
ajatuskasvanaiset, jotka Tietoisuus tiedostaa.
Me emme ole se, vaan se on me.
Kerroit: "Kyllä ykseyden voi kokea ja tiedostaa".
Kertoisitko, kuka tai mikä kokee ja tiedostaa ykseyden? Kiitos.
Ajatteletko, että ihminen voi välillä käydä olemassa Ykseys ja sitten palata taas ihmisolennoksi, jolla on ego?
Haluaisin ymmärtää, miten ajattelet.
Vierailija kirjoitti:
Kerroit: "Kyllä ykseyden voi kokea ja tiedostaa".
Kertoisitko, kuka tai mikä kokee ja tiedostaa ykseyden? Kiitos.
-Tietoisuus.
Ajatteletko, että ihminen voi välillä käydä olemassa Ykseys ja sitten palata taas ihmisolennoksi, jolla on ego?
-Voi.
Haluaisin ymmärtää, miten ajattelet.
"Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?"
Maailma on holograafinen simulaatio jota Jumala ja oma sielusi operoi. Kaikki ulkoinen on heijastusta sisäisestä maailmastasi. Muuta sisäistä maailmaasi niin muutat ulkoisen.
"Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!"
Saat mitä pyydät, mutta vain, jos et jää roikkumaan lopputulokseen. Sinun täytyy pyytää/käskeä ja sen jälkeen irtaantua asiasta. Sielu järjestää sitten reitin asialle jotakin kautta, kun on sen aika. Esim. et voi pyytää ja saada vaurautta jos sinulla on rahablokki ja odotat koko ajan milloin tulet vauraaksi. Tai et voi saada rakkautta, jos et rakasta ensin itseäsi kokonaisena itsenäsi. Sinun täytyy tuntea se sisälläsi, kuin asia olisi jo sinulla ennenkuin sielu järjestää asian sinulle.
T. ei kristitty eikä mystikko
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mielihän koostuu nimenomaan ajatuksista,mielikuvista, muistikuvista, havainnoista ja jos mistä mielen metelistä. Jos nuo kaikki ihmiseltä puuttuvat, onko enää olemassa mitään "mielen tilaa" tai "mieltä" ylipäätään?
No siis mulle on ollut ihan normaalia olla vain tyhjän mieleni kanssa. Täysin normaalia elämää. Miten teidän mielenne käy häiritsevästi koko ajan?
"Jos löytyy halukkuutta etsiä Jumalaa/tietoisuutta voisi aloittaa oman mielensisällön tarkkailua. Useimmin ego siellä touhuaa... arvostelee itseä, ihmisiä, asioita, tilanteita ja etsii syyllisiä jne. haluten hallita kaikkea itseä ja toisia. Ego on ajattelumalli eikä sillä ole voimaa ellen itse anna sille sitä, samaistumalla sen ajattelumalliin. Neutraalisti tarkkailemalla omaa mieltä ego alkaa hiipua ja mieleeen alkaa tulla tilaa todelliselle Itselle."
Passiiviseen tiedostamiseen lisäisin:
"Mistä minä ajatus saa alkunsa" kysymyksen,
joka suunnataan Tietoisuutta kohti.