Kasvisruoka nyt vain on pahaa

Se että tekee kasvisruokaa ei tarkoita, ettei rasvan ja suolan käyttöä tarvitse hallita.

Vierailija kirjoitti:

Liharuoat on mielestäni poikkeuksetta kamalia ja etovia, niinpä ryhdyin lukioikäisenä kasvissyöjäksi ja sillä tiellä. Kasviksista saa niin paljon helpommin hyvää, siis kotona, harvassa ravintolassa on hyvää kasvisruokaa. Ainoastaan mäkkärin hampurilaisia joskus kaipaan liharuuista :D. Näihin joskus alkuaikoina sorruinkin.

Miksi pidit sitä sortumisena? Etkö osaa kuunnella, mitä keho tarvitsee?

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä eikä kasviksista ole ruuaksi. Kiva lisuke kyllä

Tykkään kasvisruoista tosi paljon. Joku karmea paistinklöntti yököttää. Kasviksista saa nopeasti ja halvalla haudutettua vaikka pataruoan. Suomalaiset syövät liikaa lihaa ja se näkyy kolesteroleissa ja maksan rasvoittumisena. Toki kasvissyöjä pitää huolta B12-vitamiinin saannista, sitä saa purkista.

et oo siis syöny kehäkukas?

Söin juuri kasvislasagnea. Oli huippuhyvää! Tomaattia, herkkusieniä, paprikaa, linssejä.

Minäkin olen sekasyöjä ja tykkään toisinaan kasvisruoasta. Eilen tein curry-ramenia, jossa oli punaisessa kookoscurrykeitossa kasviksia ja nuudelia, ja tänään ylijäämäkasviksista (paprika, kukkakaali, sipuli, kevätsipuli) paistettua nuudelia kananmunan kanssa ja hyvää oli. Itse asiassa parempaa kuin tuo ohjeen mukaan tehty soppa.

Muutenkin joulun jälkeen ja suklaaähkyssä kiva syödä kevyttä ruokaa kasviksista. Tulee muuten syötyä niin lihapainotteisesti. Vegaanistakin ruokaa olen opetellut tekemään, vaikka ei näin sekasyöjänä sinällään ole mikään pakko jättää niitä maitotuotteita ja munia ruoasta pois, kun ei ole tuttavissakaan vegaaneja.

Olen sekasyöjä ja tykkään lihasta, mutta myös kasviksista ja hyvästä kasvisruoasta. En allekirjoita ap:n väitettä. Uskon kyllä sen, että kaikki eivät kaikista mauista tykkää. Minäkään en syönyt lapsena sipulia ja aikuiseksi asti vierastin munakoisoa, mutta nyt maistuukin herkulliselta! Kannattaa harjoitella, muutaman kerran syötyään voikin tykätä. Mutta pitää sekin hyväksyä, että joskus joku ruoka tai aines ei vain itselle sovi.